rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Pohjan kylän kantatalosta Rasista halkomisten seurauksena 1788 syntynyt osatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1850-luvulla. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1850-luvulta 1900-luvulle. Komeat rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennus- tai laajennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti Kallioisentien ja huvilantien kulmauksessa, peltojen äärellä.

Mäkelän pihapiiri sijaitsee Huvilantien ja Kallioisentien kulmauksessa. Puimala ja lato sijaitsevat etäämpänä Kallioisentien varressa pihan länsipuolella. Hieman umpipihamaisessa pihassa kasvaa omenapuita, marjapensaita, koristepensaita sekä perennoja.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus (1856), kookas ja näyttävä rakennus, hirsirunko, laajennettu länsipäädyn poikittaisella osalla 1900-luvun alussa, mahdollisesti 1920-luvulla

2 Riviaitta (1856), hirsi

3 Talli, hirsirunko, 8 hevosen talli, muutettu konevajaksi

4 Vilja-aitta, hirsi

5 Puimala ja lato (1950-luku?), kookas, rankorunkoinen

Lisäksi pihapiiriin kuuluu pihassa olevat hirsinen ulkohuonerakennus ja lohkokivistä rakennettu maakellari sekä Huvilantien varressa sijaitseva liiteri ja lato sekä hirsinen talousrakennus Kallioisentien reunassa. Navetta, sauna, toinen vilja-aitta ja pakari sekä pihapiirin pohjoispuolella Vuodon mutkassa sijainnut myllytupa, mylly ja raamisaha on purettu.

Mäkelä on muodostunut 1788, kun Pohjan kylän kantatalosta Rasista 1626 halottu osatalo Jaakkola halottiin edelleen Jaakkolaksi ja Mäkeläksi. Mäkelä siirtyi ahtaasti rakennetusta kyläkeskuksesta nykyiselle paikalleen 1850-luvulla omalla kustannuksellaan, ilman isonjaonjärjestelyssä tai uusjaossa tehtyä määräystä. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Huvila, Kalmahuhti 1920, Koivisto 1922, Lepistö 1923, Katajisto 1932, 6 palaa 1950-l, muutamia paloja 60-, 70-, 80- ja 90-luvuilla.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1956. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Kiinteistön omistaja