Pohja on viimeistään keskiajalla muodostunut Kuhmalahden kylä, josta ensimmäinen kirjallinen maininta on vuoden 1543 maakirjassa. Kylässä on 1540-luvulla ollut kaksi kantataloa, nimetön ja Rasi, joista halkomalla ovat syntyneet kaikki kylän nykyiset talot. Nimettömästä kantatalosta muodostui halkomisen seurauksena 1558 Sipilä (Heikkilä) ja Maijala, joka halottiin edelleen 1769 Mäki-Maijalaksi ja Iso-Maijalaksi. Rasin kantatalo halottiin 1626 Rasiksi ja Jaakkolaksi, ja Rasi edelleen 1773 Ala- ja Yli-Rasiksi, ja Jaakkola puolestaan 1788 Jaakkolaksi ja Mäkeläksi, ja Jaakkola vielä kertaalleen 1822 Jaakkolaksi ja Sarkalaksi.

Kylän tiiviisti rakennettu kylätontti, jolle suurin osa kylän talojen asuin- ja piharakennuksista oli rakennettu, sijaitsi nykyisen keskustan kohdalla, Rautajärventien länsipuolella. Kylä oli rannassa. Pohjasta on myös käytetty nimitystä Kuhmalahdenpohja, sillä alue on alavaa ja vanhaa järvenpohjaa paljastui täällä erityisen paljon 1604 ja 1804 tapahtuneiden vesistömullistusten seurauksena. Tervaniemenlahden ranta on vetäytynyt naapurikylän Tervaniemen puolelle asti. Isojakoasiakirjat ovat Pohjan kylän osalta puutteelliset, mutta ilmeisesti talot ovat isonjaon aikaan 1823 olleet yhä kaikki yhdessä ryhmässä maantien varressa, lukuun ottamatta Rasin taloa, joka on sijainnut muista erillään lähellä nykyistä Rasinkulmaa. Ilvesvuoren uudistila on perustettu 1845 kauas kylän eteläosaan. 1800-luvun puolivälissä Mäkelä muutti omalla kustannuksellaan pois ahtaasta kylärykelmästä nykyiselle paikalleen kylän koillispuolelle. Mäkelän pohjoispuolella Vuodon mutkassa on sijainnut myllytupa, mylly ja raamisaha.

Viimeinen maiden uudelleenjärjestely Pohjan kylässä tehtiin 1895-1903. Tuolloin kylässä oli 11 taloa, joista isonjaonjärjestelyn seurauksena joutuivat muuttamaan ainakin Sipilä eli Heikkilä, Jaakkola ja Sarkala. Viljelysmaat siirtyivät uusille omistajilleen elo-syyskuussa 1903, sitä mukaa, kun viljat ja heinät oli korjattu pelloilta pois. Kansakoulu aloitti toimintansa Pohjan kylällä vuonna 1909.

Pohjan kylästä muotoutui 1950-luvulla Kuhmalahden hallinnollinen keskusta, kun kyläkeskukseen jäänyt Iso-Maijalan entinen päärakennus muokattiin uudeksi kunnantaloksi. Kuntakeskukseen sijoittuivat myös keskeiset palvelut: terveystalo, koulu, apteekki, Osuuskauppa ja Osuuspankki. Keskustan itäpuolelle pienelle kangasharjulle rakennettiin 1950-luvulla Pohjan urheilukenttä. Myöhemmin palvelut täydentyivät vielä huoltoasemalla, kirjastolla ja uudella terveysasemalla. Kuntakeskuksen asema vankkeni edelleen 1950-60-lukujen vaihteessa, kun maantien 325 Kangasalta Kuhmosiin valmistui ja aiempi kuntakeskus Vehkapuntarin kylän Puntarinraitilla puolestaan kuihtui. Kylän pohjoisosaan Kuhmajärven rannoille on rakennettu 1950-luvulta lähtien lukuisia kesämökkejä.

Nykyisin Pohjan keskusta on lähes autio ja tunnelma seisahtunut. Syynä ovat paitsi maaltamuutto, myös 2000-luvun kuntaliitos. Kuhmalahden liityttyä 2011 Kangasalaan ovat kunnantalo, terveysasema, huoltamo ja kauppa jääneet tyhjilleen ja jäljellä olevat palvelut toimivat supistetusti.

Pohjan kylältä on Pohjan kyläosayleiskaavan alueelta erikseen inventoitu 7 kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävää pihapiiriä/kohdetta sekä kaksi aluekokonaisuutta, arvoalue A7 Pohjan keskusta ja A8 Kalliosentien asutus.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Raitio, Raine: Kuhmalahden historia 3, 1865-1995. Kuhmalahden kunta, 1996.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1956. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/