Pohjan keskustan pohjoispuolella sijaitseva Mäkelän tilan ja sitä ympäröivien torppien muodostama alue. Alueen läpi lännestä itään kiemurtelee Kaanaantiestä itään erkaneva kapea Kallioisentie, joka Mäkelän jälkeen saa nimekseen Huvilantie. Alueen itäreunalla Huvilantie kaartaa pohjoiseen kohti Paskoniemessä sijaitsevaa uimarantaa ja Pohjan venevalkamaa.

Alueen länsiosaan on rakennettu jonkin verran omakotitaloja 1960-luvun jälkeen. Muilta osin rakennukset ovat peräisin 1800-luvun puolivälin ja 1900-luvun alun väliseltä ajalta. Merkittävin pihapiireistä on erikseen inventoitu Mäkelän tilakeskus. Mäkelän pohjoispuolella Vuodon mutkassa on ollut myllytupa, mylly ja raamisaha, jotka on purettu. Paikalla on luonnonkivistä ja vanhoista myllynkivistä latomalla muokattu Vuodon uoma ja säilyneitä betonisia myllyn perustus- ja patorakennelmia. Lisäksi maastossa myllynpaikalla on useita betonista valettuja raudoituksin vahvistettuja ”myllynkiviä”. Alueen pellot ovat osittain kasvamassa umpeen. Muut alueen huomionarvoiset pihapiirit ovat 1920-luvulla itsenäistyneitä Mäkelän ja Maijalan tilan torppia, mäkitupia ja itsellisen mökkejä (A-G). Osa pihapiireistä tai vähintäänkin asuinrakennukset ovat erittäin hyvin säilyneitä.

Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet:

A. Huvila, Huvilantie 58, 211-493-3-31: Läheisestä Mäkelän tilasta 1920 itsenäistynyt torppa. Huvila sijaitsee Kuhmäjärven rannan uimarannalle ja venevalkamalle vievän Huvilantien varressa. Tie kulkee pihapiirin läpi. Pihapiirissä on puolitoistakerroksinen asuinrakennus, riviaitta ja liiteri, sementtitiilinen karjasuoja, sauna ja hieman edempänä tien varressa lato. Puutarhapihassa kasvaa mm. omenapuita, marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

B. Ketola, Ketolanpolku 5 ja 17, 211-493-2-181, 211-493-2-126: Pohjan kylän kantatalosta Maijalasta 1921 itsenäistynyt torppa. Ketola sijaitsee Kaanaantiestä itään erkanevan Ketolanpolun päässä. Pihapiirissä on puolitoistakerroksinen asuinrakennus, osin hirsinen karjasuoja ja lato, sekä eri kiinteistölle erotetut kesämökiksi muutettu entinen vilja-aitta sekä sauna. Hoidetussa puutarhapihassa kasvaa mm. omenapuita, marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti merkittävä pihapiiri.

C. Koivisto, Huvilantie 16, 211-493-3-8: Läheisestä Mäkelän tilasta 1922 itsenäistynyt itsellisen mökki tai mäkitupa. Koivisto sijaitsee pienellä mäellä Vehkajärventiestä (maantie 325) pohjoiseen erkanevan Huvilantien varressa, aivan tien reunassa, sen itäpuolella. Pihapiirissä on pieni viimeistään 1900-luvun alussa rakennettu huoneen ja keittiön hirsimökki sekä sitä nuorempi piharakennus. Pihassa kasvaa mm. sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

D. Koski (Kaski), Huvilantie 14, 211-493-2-151, 211-493-6-21: Pohjan kylän kantatalosta Maijalasta 1921 itsenäistynyt mäkitupa tai itsellisen mökki. Kertoman mukaan talossa olisi asunut läheisessä Vuodon mutkassa sijainneen myllyn mylläri. Koski sijaitsee pienellä mäellä Vehkajärventiestä (maantie 325) pohjoiseen erkanevan Huvilantien varressa, aivan tien reunassa, sen itäpuolella. Pihapiirissä on viimeistään 1900-luvun alussa rakennettu huoneen ja keittiön hirsimökki, jota on myöhemmin laajennettu sekä kolme sitä nuorempaa piharakennusta ja huvimaja. Pihassa kasvaa mm. omenapuita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

E. Majala, Huvilantie 31, 211-493-2-21: Pohjan kylän kantatalosta Maijalasta 1921 itsenäistynyt torppa. Majala sijaitsee Kuhmäjärven rannan uimarannalle ja venevalkamalle vievän Huvilantien varressa, tien pohjoispuolella. Pihapiirissä on puolitoistakerroksinen asuinrakennus, kaunis hirsinen riviaitta, sementtitiilinen karjasuoja (1954) sekä kaksi saunaa. Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

56. Mäkelä, Huvilantie 25, 211-493-6-30: Pohjan kylän kantatalosta Rasista halkomisten seurauksena 1788 syntynyt osatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1850-luvulla. Mäkelän pihapiiri sijaitsee Huvilantien ja Kallioisentien kulmauksessa. Siihen kuuluu mm. päärakennus (1856), riviaitta (1856), talli, vilja-aitta ja hieman etäämmällä sijaitseva puimala ja lato. Pihapiirin pohjoispuolella Vuodon mutkassa on toiminut 1950-luvulle asti mylly ja saha. Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

F. Tuomela, Kallioisentie 48, 211-493-2-141: Pohjan kylän kantatalosta Maijalasta 1921 itsenäistynyt mäkitupa tai itsellisen mökki. Tuomela sijaitsee Kaanaantiestä itään erkanevan Kallioisentien varressa, mäellä tien eteläpuolella. Pihapiirissä on paritupatyyppinen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettu hirsitalo sekä muutamia sitä nuorempia talousrakennuksia. Kauniisti alkuperäisen asunsa säilyttäneellä asuinrakennuksella on rakennushistoriallista, sosiaalihistoriallista ja maisemallista arvoa.

G. Viertola, Kallioisentie 29, 211-493-2-26: Pohjan kylän kantatalosta Maijalasta 1921 itsenäistynyt mäkitupa tai itsellisen mökki. Viertola sijaitsee Kaanaantiestä itään erkanevan Kallioisentien varressa, mäellä tien pohjoispuolella. Pihapiirissä on viimeistään 1900-luvun alussa rakennettu huoneen ja keittiön hirsimökki, jota on myöhemmin laajennettu sekä kolme sitä nuorempaa piharakennusta. Pihassa säilynyt vanhoja kiviaidan katkelmia ja siellä kasvaa iäkkäitä kuusia. Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1956. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/