2. Metodistikirkko ja Voiman liikerakennus 1966, 1924

3. Tammerkosken koulu 1924, 1960

4. Johanneksen koulun kivirakennus ja puurakennus 1898

5. Klassillinen lyseo 1907, 1967

6. Ulkotyöväenyhdistyksentalo (elokuvateatteri Olympia) 1906

7. Pirkanhovi, juhlasali 1920

ASUIN- JA LIIKERAKENNUKSET:

ASUINKERROSTALOJA:

8. Huhtimäenkatu 1 (Schreckintalo 1901) ja Huhtimäenkatu 3

9. Tuomisen kivimuuri 1908, 1913

10. Karhu-Apteekin talo 1928

11. Keskuskeittiön talo 1922

12. As. Oy Soukannotko 1916, 1925

13. Ojakatu 3 1946

1-2 -KERROKSISIA (KIVI-PUU) RIVITALOJA JA PIENKERROSTALOJA:

14. Pajakadun ja Siltakadun eteläkärjen puutalokorttelit

15. Ojakadun varsi

16. Aleksanterinkadun varsi

17. Sukkavartaankadun varsi

18. Polvikadun varsi

19. Rongantornit 1961, 11-kerroksiset asuinkerrostalot

20. Lapintie puistokatu

21. VR:n konduktöörien talo

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Jussinkylä, X ja XI kaupunginosat. Tammerkosken itäpuolisella alueella Kyttälässä kasvoi väikuluku 1850-luvulla teollistumisen myötä voimakkaasti ja slummimainen asutus levisi nopeasti kaavoittamattomalle alueelle. Vuonna 1877 kaupunki lunasti alueen ja vuonna 1886 kaupunginarkkitehti F.L. Calonius laati alueen ensimmäisen asemakaavan. Saneerauksen seurauksena asunnottomiksi jäänet sijoitettiin vuokratonteille alueen pohjoispuolelle, Armonkalliolle. Vuonna 1906 valtuusto hyväksyi arkkitehti Lars Sonckin laatiman asemakaavan, jossa oli luovuttu ruutukaavan jäykkyydestä. Keskeisimmälle paikalle kohosi samaan aikaan Johanneksen kirkko, niin ikään Sonckin käsialaa. Vaikkakin aluetta on myöhemmin uudisrakennettu suhteettoman massiivisilla kaupunkirakenteesta poikkeavalla elementtikerrostaloilla, Jusinkylän vanhaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa säilynyt varsin paljon . Eheitä katunäkymiä on mm. Sukkavartaankadulla, Huhtimäenkadulla ja Polvikadulla. Erillisinä kohteina käsiteltävien tuomiokirkon, pääpaloaseman, Hotelli Tammerin, Klassillisen lyseon, Olympian, Johanneksen koulun sekä Tuomisen ja Schreckin talojen lisäksi ovat huomattavia seuraavat alueen rakennukset:

- Satakunnankatu 12. Tiilipintainen asuin- ja liikerakennus, ns. Karhu apteekin talo, jonka kulmassa kohoaa kahdeksankerroksinen torniosa, valmistui vuonna 1929, suunnittelijana rakennusinsinööri Veikko Kallio.

- Erkkilänkadun, Sukkavartaankadun, Lapintien ja Juhannuskylän kadun varrella on 1910- ja 1920-lukujen puutaloja, joiden muotokieli vaihtelee jugendista 20-luvun klassismiin. Monet alueen pihat ovat viihtyisiä. Sukkavartaankatu 9:ssä sijaitseva Pirkanhovi on entinen saarnahuone.

- Huhtimäenkadun varrella on säilynyt edustava joukko puisia uusrenessanssitaloja viime vuosisadan lopulta. Huhtimäenkatu 1:ssä sijaitseva poikkeuksellinen pitkä uusrenessanssirakennus on vuodelta 1899, arkkitehtina Berndt Blom. Huhtimäenkatu 3:n kivinen asuinkerrostalo on vuodelta 1901, sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Andersin-Jung-Bomansson. Muut alueen puurakennukset ovat rakennusmestarien H. Tiitolan ja V. Heikkilän piirtämiä. Tammerkosken lukio, ent. Huhtimäen tyttökoulu, valmistui vuonna 1924 Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaan, arkkitehtinä Magnus Schjerfbeck.

[--]

- Kortteli 166 ja 167/1, Ojakatu. 1920-luvulla rakennetut rapatut asuin- ja liikerakennukset muodostavat yhtenäisen katutilan, jolla on tärkeä merkitys näkymälle Koskipuistosta tuomiokirkon suuntaan. Ojakatu 1 rakennus on arkkitehti A.E. Eräsen suunnittelema. Klassiset rakennukset ovat rakennusmestari E. Liuhan 1926 suunnitelmat.

Olympian talo, Satakunnankatu 10, X/150/11. vuonna 1893 perustettu Tampereen Ulkotyöväenyhdistys rakennutti vuosina 1907-1908 kaupungilta saamalleen tontille kolmikerroksisen kivisen työväentalon, johon kuului edustava juhlasali. Jugend-tyylisen rakennuksen suunnittelivat arkkitehti Toivo Paatola ja rakennusmestari K.O. Lindroos. Vuonna 1914 talo oli kuitenkin luovutettava velkojille ja vanha juhlasali muutettiin elokuvateatteri Olympiaksi. Ikkunoiden puitejakoa ja väristystä lukuunottamatta rakennuksen ulkoasu on säilynyt hyvin. Sisätiloista ovat mainittavia teatterisali ja siihen liittyvät eteistilat. Vanha rakennus on peruskorjattu, mm. juhlasali ja julkisivu palautetaan alkuperäisiksi. Samalla tontille on rakennettu lisärakennus.

Tuomisen kivimuuri, Tuomiokirkonkatu 3, X/153/24. Arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema kookas asuinkerrostalo valmistui tuomiokirkon välittömään läheisyyteen kokonaisuudessaan vuonna 1914. Yhdessä tuomiokirkon kanssa rakennus hallitsi pitkään Jussinkylän matalaa asutusta.

Tampereen Tuomiokirkko, X/157. Tampereen tuomiokirkko, entinen Johanneksen kirkko, rakennettiin vuosina 1902-1907 arkkitehti Lars Sonckin piirustusten mukaan. Sonck oli ehdotuksellaan voittanut 1899 pidetyn arkkitehtuurikilpailun, lopulliset piirustukset hän laati vuosina 1900-1902. Tampereen tuomiokirkko on maamme huomattavimpia kansallisromantiikan aikaansaannoksia ja se lukeutuu myös kansainvälisesti jugend-ajan merkittävimpiin monumentteihin. Kirkon julkisivut ovat karkeaharkkoista graniittia. Ulkoarkkitehtuurin liittyy kiinteästi kirkkoa kiertävä kivimuuri porttirakennuksineen. Sisätilaa kattaa valtaisa holvivaippa ja maalauskoristelulla on keskeinen asema arkkitehtuurin korostajana. Lehterikaiteissa on freskoina Hugo Simbergin käynnöstä kantavat pojat ja holvin korkeimmalla kohdalla synnin vertauskuvana käärme. Erillisinä freskoina ovat Simbergin mallaukset Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli. Ylösnousemusta kuvaava alttarifresko on taiteilija Magnus Enckellin työtä. Useimmat lasimaalaukset ovat Hugo Simbergin suunnittelemat. Alttarifreskon yläpuolinen pyöreä värilasi-ikkuna on Enckellin. Kirkko on ajalleen ominainen kokonaistaideteos. 1981-83 kirkossa suoritettiin perusteellinen korjaus- ja restaurointityö.

Johanneksen koulu, Erkkilänkatu 10, X/159/1. Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema kivinen koulurakennus oli valmistuessaan vuonna 1898 kaupungin suurin kansakoulu. Alustavat suunnitelmat oli laatinut Lambert Pettersson. Tyyliltään julkisivut ovat uusrenessanssia. Huhtimäenkadun varrella sijaitseva uusrenessanssityylinen puurakennus on samanikäinen kuin päärakennus.

Schreckin talo, Erkkilänkatu 9, X/160/46. Arkkitehti Georg Schreck piirsi tämän kolmikerroksisen asuintalon vuonna 1902. Jugend-tyylisen rakennuksen ulkoasu, porrashuoneet ja sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan.

Klassillinen Lyseo, Satakunnakatu 5, XI/171/1. Yhtäaikaisesti tuomiokirkon rakennustyön kanssa nousi naapurikortteliin Suomalaisen klassillisen lyseon koulurakennus, joka valmistui 1907. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitteleman rakennuksen rapatut julkisivut ovat klassistiset. Mainittakoon, että rakennuksen välipohjarakenteissa samoin kuin hallien pylväissä käytettiin teräsbetonirakennetta, joka oli tuolloin uusi menetelmä.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]