Kuljun kylään kuului 1500-luvulla 5-6 taloa ja se muodosti oman jakokuntansa. Kurkien rälssisuku osti v. 1532 itselleen Kuljun kylän rälssiosuuden, joka oli entistä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Pentti Lydekenpojan rälssiä ja hänen asuinkartanonsa Penttilän (ks. kohde Knuutila (Penttilä)) sivutila. Hän mainitsee Kuljusta ostamansa tilan kirjeessään vuodelta 1460. Kaikki kylän talot on 1600-luvulla yhdistetty Kuljun säteriksi. Asuinpaikka/tonttimaa on paikannettu ja rajattu alustavasti 1840-luvun pitäjänkartan perusteella. Säterin päärakennus on jo v. 1741 tiluskartan mukaan sijainnut samalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.

Inv. 2023 (karttatarkastelu): Kuljun kartanosta on vuonna 1741 laadittu tiluskartta ja selitys (A100:2/1), jossa kartanon maita on kuvattu ylimalkaisesti siten, että kartanon voidaan päätellä sijainneen suunnilleen nykyisen kartanon kohdalla. Samansuuntainen havainto voidaan tehdä hieman nuoremmasta Kuninkaan kartaston kartasta (kartta 286). Vuoden 1847 pitäjänkartassa kartano on merkitty radan pohjoispuolelle. Ilmeisesti ratalinjaus on lisätty karttaan vasta myöhemmin, sillä rata rakennettiin vasta 1800-luvun lopussa. Ensimmäinen toimituskartta näyttää laaditun kartanon maista vuonna 1923. Tästä kartasta nähdään, että Kartanon päärakennus talousrakennuksineen sijoittuu suunnilleen nykyiselle paikalleen. Kartanoon liittyvä puutarha on rannanpuolella. Ratalinja on aivan rannassa ja siihen liittyy ”Kuloveden pysäkki” kartanon lounaispuolella.