Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Nokian Kuljun kartanon alueelle sijoittuvan ratasuunnitelman tarkoituksena on parantaa tasoristeysturvallisuutta poistamalla Nokian Kuljun kartanon alueella, kartanon päärakennuksen ja Kuloveteen pistävän niemen välissä sijaitseva ns. Metsänvartijan tasoristeys ja järjestämällä kulku olemassa olevien ja uusien rakennettavien tieyhteyksien kautta. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu Kesäniementien tasoristeyksen parantaminen. Hanke on osa Väyläviraston Tampere-Pori tasoristeyksien poisto ja parantaminen -hanketta. Maakuntamuseo on tutustunut suunnitelma-aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suunnitelma-alue on asemakaavoittamaton. Alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty Nokian ranta-alueiden osayleiskaava, jonka lukuisat Kuljun kartanon pihapiirin ja ympäröiville peltoalueille kohdistuvat kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen tähtäävät kaavamääräykset kertovat, että paikan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät.

Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Kuljun kartanon alue on osoitettu osaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä nimeltä Kauniaisten ja Kuljun kartanot (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009) sekä osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisemaa (peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013, Pirkanmaan liitto). RKY-aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” RKY-alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Vanhan kyläasutuksen paikalle 1600-luvulla muodostuneen Kuljun kartanon sijoituspaikan valintaan on keskeisesti vaikuttanut lämmin eteläinen rinne sekä yhteys vesistöön. Viimeistään 1800-luvun alkupuolelta asti Kuljun kartanoa on ympäröinyt istutettu ja hoidettu puistoalue, jonka sommitelma on englantilaistyylinen ja tiukan aksiaalinen: kartanolle johtaa puukuja pohjoisesta Kuljuntieltä ja samaa linjaa jatkaa kartanon päärakennukselta etelään johtava kulkuväylä, joka päättyy Kuloveteen pistävälle nimelle ja sen päässä olevalle laiturille. Laituri on ollut aktiivisessa käytössä laivalaiturina. Sieltä on mm. kuljettu Suoniemen kirkolle. Poikittaisakselin tälle väylälle muodostaa itä-länsisuuntainen kartanolta talouspihalle johtava tie.

Rautatien rakentaminen 1890-luvulla kartanon ja rannan väliin on muuttanut alueen maisemaa merkittävästi ja heikentänyt kartanon ja rannan välistä yhteyttä. Metsänvartijan ylikulku on kuitenkin mahdollistanut kulun rantaan ja yhteyden sekä puistoakselin osittaisen säilymisen. Ranta-alue, niemi ja laituri sekä maisema järvelle ovat keskeisiä ominaispiirteitä Kuljun kartanokokonaisuudelle. Vaikka laituri ei enää ole laivaliikenteen käytössä, sitä kuitenkin yhä käytetään uima- ja venelaiturina ja rantaa hoidetaan pitämällä se kasvillisuudesta avoimena.

Ratasuunnitelman mukaan Metsänvartijan tasoristeys ja ratapenkalle johtavat portaat purettaisiin ja yhteys kartanolta rantaan toteutettaisiin rakentamalla puutarhasta itään, radan pohjoispuolelle uusi Vasikkahaan tasoristeykselle vievä tielinja (Y1J) sekä radan eteläpuolelle olemassa olevan tielinjan (Y6) jatkoksi kohti länttä ja rantaa vievä tielinja (Y2). Ratasuunnitelmaselostuksen vaikutustenarvioinnissa (luku 5.6, s. 22) hankkeen vaikutuksia kulttuuriarvoihin, maisemaan ja taajamakuvaan luonnehditaan vähäisiksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ylikulun poistaminen ja sen korvaamiseksi toteutettava vaihtoehto olemassa olevien ja uusien hankkeessa rakennettavien tieyhteyksien kautta heikentäisivät merkittävästi kartanon ja rannan välistä yhteyttä, alueen historiallista kertovuutta ja ymmärrettävyyttä sekä kartanon puistohistoriallisia arvoja katkaisemalla pysyvästi suoraan kartanolta rantaan vievän puistoakselin. Tämä tulisi tuoda selkeästi esiin hankkeen vaikutustenarvioinnissa.

Aineistossa mukana olevan vaihtoehtoselvityksen sivulla 1 todetaan virheellisesti, että Pirkanmaan maakuntakaavan perusteella Kuljun kartano pihapiireineen olisi maakunnallisesti arvokas RKY-alue (rakennettu kulttuuriympäristö). Kuljun kartano on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tämä tulisi korjata aineistoon. Toiseksi, vaihtoehtoselvityksessä mainitaan käytetyn lähteenä Tampereen seutukaavaliiton vuonna julkaistua 1990 selvitystä Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että lähteenä tulisi mainitun ikääntyneen julkaisun sijaan tai rinnalla käyttää ajantasaisia selvityksiä, joihin myös voimassa olevan maakuntakaavan suojeluun tähtäävät suunnittelumääräykset perustuvat.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi vaihtoehtoselvityksessä esitettyä radan alittavaa massiivista esteetöntä alikulkukäytävää/kehäsiltaa maltillisempaa ja kooltaan pienempää vaihtoehtoa (esim. putkisiltaa) tai muita nykyisen ylikulun turvallisuutta parantavia vaihtoehtoja (esim. liikennevalot ja/tai automaattiportit). Alueen poikkeuksellisen merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi tulisi tutkia ratkaisuja avoimesti ja tarvittaessa esteettömyys- ja minimikorkeuksista ja muista vallitsevista ohjeista poiketen.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnitelma-alueella ei ole tehty arkeologista inventointia ja suunnitelman lähtötietoja voidaan siten pitää puutteellisina. Suunnitelmassa ei ole mainittu välittömästi alueen pohjoispuolella sijaitsevaa arkeologista kohdetta - Kuljun historiallista asuinpaikkaa, joka on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä (mj-tunnus 1000043934). Kuljun rälssitila, joka oli Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Pentti Lydekenpojan asuinkartanon Penttilän sivutila, mainitaan arkistolähteissä jo vuonna 1460. 1500-luvulla Kuljun kylään kuului yhteensä 5-6 taloa ja se muodosti oman jakokuntansa. Kaikki kylän talot yhdistettiin 1600-luvulla Kuljun säteriksi. Vanhimpien karttojen mukaan säterin päärakennus sijaitsi viimeistään 1700-luvun alkupuolella samalla alueella kuin nykyinen Kuljun tilakeskus.

Lähimmät tunnetut esihistorialliset muinaisjäännökset, kivikautiset asuinpaikat Kulju 3 ja Kesäniemi 1 sijaitsevat vain n. 300-500 m etäisyydellä suunnittelualueelta Kuloveden rannoilla. Myös yksi suunnitelman mukaan rakennettavista uusista teistä sijoittuu rannalle (Y2), ja sen aluetta voidaan pitää potentiaalisena samantyyppisten muinaisjäännösten, kivikautisten asuinpaikkojen, löytymisen kannalta. Maakuntamuseo esittää, että mikäli hanke etenee uuden tielinjan sisältävän vaihtoehdon mukaisesti, suoritetaan suunnitellun yksityistien Y2 alueen arkeologinen inventointi ennen hankesuunnitelmien hyväksymistä toteutukseen.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia.

Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Maakuntamuseo esittää, että suunnitelma-aineistoa täydennetään vielä edellä mainituilta osin ja toimitetaan Pirkanmaan maakuntamuseoon nähtäville. Mahdolliseen ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen tulee sisällyttää tarvittavat arkeologisen kulttuuriperinnön huomioonottamisen varmistavat ehdot. Päätös valitusosoituksineen on toimitettava maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Nokian Kuljun kartanon alueelle sijoittuvan ratasuunnitelman tarkoituksena on parantaa tasoristeysturvallisuutta poistamalla Nokian Kuljun kartanon alueella, kartanon päärakennuksen ja Kuloveteen pistävän niemen välissä sijaitseva ns. Metsänvartijan tasoristeys ja järjestämällä kulku olemassa olevien ja uusien rakennettavien tieyhteyksien kautta. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu Kesäniementien tasoristeyksen parantaminen. Hanke on osa Väyläviraston Tampere-Pori tasoristeyksien poisto ja parantaminen -hanketta. Maakuntamuseo on tutustunut suunnitelma-aineistoon ja toteaa seuraavaa.Rakennettu ympäristö ja maisemaSuunnitelma-alue on asemakaavoittamaton. Alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty Nokian ranta-alueiden osayleiskaava, jonka lukuisat Kuljun kartanon pihapiirin ja ympäröiville peltoalueille kohdistuvat kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen tähtäävät kaavamääräykset kertovat, että paikan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät.Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Kuljun kartanon alue on osoitettu osaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä nimeltä Kauniaisten ja Kuljun kartanot (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009) sekä osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisemaa (peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013, Pirkanmaan liitto). RKY-aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” RKY-alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.Vanhan kyläasutuksen paikalle 1600-luvulla muodostuneen Kuljun kartanon sijoituspaikan valintaan on keskeisesti vaikuttanut lämmin eteläinen rinne sekä yhteys vesistöön. Viimeistään 1800-luvun alkupuolelta asti Kuljun kartanoa on ympäröinyt istutettu ja hoidettu puistoalue, jonka sommitelma on englantilaistyylinen ja tiukan aksiaalinen: kartanolle johtaa puukuja pohjoisesta Kuljuntieltä ja samaa linjaa jatkaa kartanon päärakennukselta etelään johtava kulkuväylä, joka päättyy Kuloveteen pistävälle nimelle ja sen päässä olevalle laiturille. Laituri on ollut aktiivisessa käytössä laivalaiturina. Sieltä on mm. kuljettu Suoniemen kirkolle. Poikittaisakselin tälle väylälle muodostaa itä-länsisuuntainen kartanolta talouspihalle johtava tie.Rautatien rakentaminen 1890-luvulla kartanon ja rannan väliin on muuttanut alueen maisemaa merkittävästi ja heikentänyt kartanon ja rannan välistä yhteyttä. Metsänvartijan ylikulku on kuitenkin mahdollistanut kulun rantaan ja yhteyden sekä puistoakselin osittaisen säilymisen. Ranta-alue, niemi ja laituri sekä maisema järvelle ovat keskeisiä ominaispiirteitä Kuljun kartanokokonaisuudelle. Vaikka laituri ei enää ole laivaliikenteen käytössä, sitä kuitenkin yhä käytetään uima- ja venelaiturina ja rantaa hoidetaan pitämällä se kasvillisuudesta avoimena.Ratasuunnitelman mukaan Metsänvartijan tasoristeys ja ratapenkalle johtavat portaat purettaisiin ja yhteys kartanolta rantaan toteutettaisiin rakentamalla puutarhasta itään, radan pohjoispuolelle uusi Vasikkahaan tasoristeykselle vievä tielinja (Y1J) sekä radan eteläpuolelle olemassa olevan tielinjan (Y6) jatkoksi kohti länttä ja rantaa vievä tielinja (Y2). Ratasuunnitelmaselostuksen vaikutustenarvioinnissa (luku 5.6, s. 22) hankkeen vaikutuksia kulttuuriarvoihin, maisemaan ja taajamakuvaan luonnehditaan vähäisiksi.Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ylikulun poistaminen ja sen korvaamiseksi toteutettava vaihtoehto olemassa olevien ja uusien hankkeessa rakennettavien tieyhteyksien kautta heikentäisivät merkittävästi kartanon ja rannan välistä yhteyttä, alueen historiallista kertovuutta ja ymmärrettävyyttä sekä kartanon puistohistoriallisia arvoja katkaisemalla pysyvästi suoraan kartanolta rantaan vievän puistoakselin. Tämä tulisi tuoda selkeästi esiin hankkeen vaikutustenarvioinnissa.Aineistossa mukana olevan vaihtoehtoselvityksen sivulla 1 todetaan virheellisesti, että Pirkanmaan maakuntakaavan perusteella Kuljun kartano pihapiireineen olisi maakunnallisesti arvokas RKY-alue (rakennettu kulttuuriympäristö). Kuljun kartano on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tämä tulisi korjata aineistoon. Toiseksi, vaihtoehtoselvityksessä mainitaan käytetyn lähteenä Tampereen seutukaavaliiton vuonna julkaistua 1990 selvitystä Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että lähteenä tulisi mainitun ikääntyneen julkaisun sijaan tai rinnalla käyttää ajantasaisia selvityksiä, joihin myös voimassa olevan maakuntakaavan suojeluun tähtäävät suunnittelumääräykset perustuvat.Pirkanmaan maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi vaihtoehtoselvityksessä esitettyä radan alittavaa massiivista esteetöntä alikulkukäytävää/kehäsiltaa maltillisempaa ja kooltaan pienempää vaihtoehtoa (esim. putkisiltaa) tai muita nykyisen ylikulun turvallisuutta parantavia vaihtoehtoja (esim. liikennevalot ja/tai automaattiportit). Alueen poikkeuksellisen merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi tulisi tutkia ratkaisuja avoimesti ja tarvittaessa esteettömyys- ja minimikorkeuksista ja muista vallitsevista ohjeista poiketen.Arkeologinen kulttuuriperintöArkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnitelma-alueella ei ole tehty arkeologista inventointia ja suunnitelman lähtötietoja voidaan siten pitää puutteellisina. Suunnitelmassa ei ole mainittu välittömästi alueen pohjoispuolella sijaitsevaa arkeologista kohdetta - Kuljun historiallista asuinpaikkaa, joka on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä (mj-tunnus 1000043934). Kuljun rälssitila, joka oli Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Pentti Lydekenpojan asuinkartanon Penttilän sivutila, mainitaan arkistolähteissä jo vuonna 1460. 1500-luvulla Kuljun kylään kuului yhteensä 5-6 taloa ja se muodosti oman jakokuntansa. Kaikki kylän talot yhdistettiin 1600-luvulla Kuljun säteriksi. Vanhimpien karttojen mukaan säterin päärakennus sijaitsi viimeistään 1700-luvun alkupuolella samalla alueella kuin nykyinen Kuljun tilakeskus.Lähimmät tunnetut esihistorialliset muinaisjäännökset, kivikautiset asuinpaikat Kulju 3 ja Kesäniemi 1 sijaitsevat vain n. 300-500 m etäisyydellä suunnittelualueelta Kuloveden rannoilla. Myös yksi suunnitelman mukaan rakennettavista uusista teistä sijoittuu rannalle (Y2), ja sen aluetta voidaan pitää potentiaalisena samantyyppisten muinaisjäännösten, kivikautisten asuinpaikkojen, löytymisen kannalta. Maakuntamuseo esittää, että mikäli hanke etenee uuden tielinjan sisältävän vaihtoehdon mukaisesti, suoritetaan suunnitellun yksityistien Y2 alueen arkeologinen inventointi ennen hankesuunnitelmien hyväksymistä toteutukseen.Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia.Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.Maakuntamuseo esittää, että suunnitelma-aineistoa täydennetään vielä edellä mainituilta osin ja toimitetaan Pirkanmaan maakuntamuseoon nähtäville. Mahdolliseen ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen tulee sisällyttää tarvittavat arkeologisen kulttuuriperinnön huomioonottamisen varmistavat ehdot. Päätös valitusosoituksineen on toimitettava maakuntamuseoon.