Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa ns. Metsänvartijan tasoristeyksen poistamista koskevasta ratasuunnitelmasta sekä esitetyistä vaihtoehtoisista, joilla kulkeminen Kuljun kartanon rantaan jatkossa järjestettäisiin. Metsänvartijan tasoristeys sijaitsee Nokian Kuljun kartanon alueella kartanon päärakennuksen ja Kuloveteen pistävän niemen välissä. Suunnitelma on osa laajempaa Tampere-Pori -ratayhteyden tasoristeysten poistamishanketta. Sen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta poistamalla mahdollisimman monta tasoristeystä sekä kohentaa mahdollisimman monen tasoristeyksen turvallisuutta. Maakuntamuseo on tutustunut Metsänvartijan tasoristeyksen poistoa koskevan Väyläviraston järjestämän yleisötilaisuuden (16.3.2022) esittelymateriaaliin, suorittanut paikalla maastokatselmuksen ja saatuaan Finnmap Infra Oy:ltä 23.3.2022 lisätietoja hankkeen alikäytävävaihtoehdosta toteaa seuraavaa.

Aineistojen perusteella on tutkittu kolmea vaihtoehtoista ratkaisua. Vaihtoehdossa Y1A kulkuyhteys järjestetään idän suunnasta Vasikkahaan tasoristeyksen kautta. Kartanolta kuljettaisiin ensin Kuljuntielle, sieltä kapeaa ajotietä etelään, rautatien yli Vasikkahaan tasoristeyksestä, entisen ratavartijan mökin pihapiirin sivuitse ja lopuksi radan eteläpuolta rantaan uutta paikalle rakennettavaa 200 metrin pituista yksityistietä pitkin. Reitin pituus olisi 1,6 kilometriä ja siitä runsaat 700 metriä kuljettaisiin Kuljuntien reunaa. Kuljuntiellä ei ole kevyenliikenteen väylää ja tien nopeusrajoitus kyseisellä kohdalla on 80 km/h.

Vaihtoehdossa Y1B kulkuyhteys järjestetään lännen suunnasta Kesäniementien tasoristeyksen kautta. Kartanolta kuljettaisiin ensin Kesäniementielle, jatkettaisiin sitä etelään, ylitettäisiin rautatie Kesäniementien tasoristeyksessä ja lopuksi radanviertä rantaan uutta paikalle rakennettavaa runsaan 500 metrin pituista yksityistietä pitkin. Reitin pituus olisi 1,3 kilometriä. Vaihtoehdoissa Y1A ja Y1B ranta-alueelle rautatien eteläpuolelle rakennettavat yksityistiet olisivat sorapintaisia ja 3,5 metriä leveitä, minkä lisäksi niiden molemmin puolin olisi avo-ojat.

Kolmantena vaihtoehtona on tutkittu alikulun rakentamista nykyisen Metsänvartijan tasoristeyksen tilalle. Matka kartanolta rantaan, niemen päässä sijaitsevalle laiturille on 160 metriä. Alikulkuvaihtoehdossa matka säilyisi ennallaan. Aineiston mukaisen esteettömän alikäytävän rakentaminen kuitenkin edellyttäisi maanpinnan muodoista johtuen syvien, enimmillään 3 metristen, ja 50 metriä pitkien maaleikkausten kaivamista kartanon puistoon ja ranta-alueelle.

Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Kuljun kartanon alue on osoitettu maaseutualueeksi, osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta sekä osaksi valtakunnallisesti merkittävää Kauniaisten ja Kuljun kartanoiden rakennettua kulttuuriympäristöä. Viimeksi mainittu merkintä perustuu Museoviraston RKY-inventointiin vuodelta 2009. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaavassa RKY-aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Lisäksi kartanon alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty Nokian ranta alueiden osayleiskaava, jossa Kuljun kartanon alueelle on osoitettu lukuisia kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä. Niistä keskeisimmät ovat:

AM/S  Maatilojen talouskeskusten alue, jolla ympäristö säilytetään.

sr 10  Kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri, jonka ympäristö säilytettään. Arvokkaiden rakennusten purkaminen sekä sellaisten muutos- tai korjaustöiden tekeminen, jotka saattavat turmella kohteen, edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. (Kaavakartalla virheellisesti kohdenumero 9)

KULJUN KARTANO JA KULTTUURIMAISEMA, SUONIEMI. Eräiden tietojen mukaan Suoniemen Kulju on jo 1400-luvulla kuulunut Djäkn-suvulle. 1670-luvulla Kulju muodostettiin säteriratsutilaksi. Nykyisen päärakennuksen runko on vuodelta 1767. Vuosina 1916-1917 rakennus korjattiin arkkitehti Birger Federleyn suunnitelman mukaan. Ulkoasultaan rakennus noudattaa klassistista kartanoarkkitehtuuria. Päärakennuksen vieressä sijaitsee puutarha, jossa on vanhoja ansarirakennelmia. Talouspihan ympärillä on joukko työväenasuntoja ja ulkorakennuksia, joista huomattavin on vanha navetta. Sen runko on muurattu savesta ja kanervista vuonna 1740. Vuonna 1900 se verhoiltiin tiilellä. Kartanon ympäristö on istutettua puistoa. Erittäin merkittävä on radan ja Kuloveden suuntaan laskeutuva geometrinen puisto. Rakennushistoriallisesti merkittävä. Maisemakokonaisuus! (Lähde: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Tampereen seutukaavaliitto, julkaisu B 174)

ak 31  Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Alueella olevia historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja niiden ympäristöä ei saa turmella. Maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n perusteella määrätään, että yleiskaavan ak -alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta niihin verrattavaa toimenpidettä ilman lupaa.

KAUNIAISTEN - KULJUN KULTTUURIMAISEMA. Kuloveden pohjoisrannan kulttuurimaisema näyttäytyy erittäin edustavana Kauniaisten ja Kuljun kartanoiden välillä sekä maantietä että rautatietä matkaavalle. Kartanomiljöiden lisäksi on mainittava vanha kansakoulu sekä rukoushuoneen vieressä oleva huvila. (Lähde: Pirkanmaan 3. seutukaavan selostuksen liiteosa, julkaisu A 22)

Merkinnöistä AM/s ja sr 10 kohdistuvat Kuljun kartanon pihapiiriin ja puistoon ja ak 31 niiden lisäksi myös ranta-alueelle ja ympäröiville pelloille. Runsaat kartanon alueelle kohdistuvat kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen tähtäävät kaavamääräykset kertovat, että paikan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kartanon sijoituspaikan valintaan on keskeisesti vaikuttanut lämmin eteläinen rinne sekä yhteys vesistöön. Viimeistään 1800-luvun alkupuolelta asti Kuljun kartanoa on ympäröinyt istutettu ja hoidettu puistoalue, jonka sommitelma on englantilaistyylinen ja tiukan aksiaalinen: kartanolle johtaa puukuja pohjoisesta Kuljuntieltä ja samaa linjaa jatkaa kartanon päärakennukselta etelään johtava kulkuväylä, joka päättyy Kuloveteen pistävälle nimelle ja sen päässä olevalle laiturille. Laituri on ollut aktiivisessa käytössä laivalaiturina. Sieltä on mm. kuljettu Suoniemen kirkolle. Poikittaisakselin tälle väylälle muodostaa itä-länsisuuntainen kartanolta talouspihalle johtava tie.

Rautatien rakentaminen 1890-luvulla kartanon ja rannan väliin on muuttanut alueen maisemaa merkittävästi ja heikentänyt kartanon ja rannan välistä yhteyttä. Metsänvartijan ylikulku on kuitenkin mahdollistanut kulun rantaan ja yhteyden osittaisen säilymisen. Ranta-alue, niemi ja laituri sekä maisema järvelle ovat keskeisiä ominaispiirteitä Kuljun kartanolle. Vaikka laituri ei enää ole laivaliikenteen käytössä, sitä kuitenkin käytetään uima- ja venelaiturina ja rantaa hoidetaan pitämällä se kasvillisuudesta avoimena. Ylikulun poistaminen heikentäisi merkittävästi kartanon ja rannan välistä yhteyttä, alueen historiallista kertovuutta, ymmärrettävyyttä ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Vaihtoehtoiset kulkureitit Y1A idästä tai Y1B lännestä pidentävät merkittävästi matkaa rantaan, uudet rakennettavat tielinjat muuttavat järvimaisemaa ja kaventavat ranta-aluetta. Lisäksi olisi todennäköisesti rakennettava aita estämään kulku radan yli rantaan kartanon kohdalta. Aita heikentäisi alueen maisemallisia arvoja ja mahdollisesti estäisi näkymiä kartanolta järvelle. Esitetty esteetön alikulku massiivisine maaleikkauksineen turmelisi kartanon puiston ja ranta-alueen ja olisi selvästi rantaosayleiskaavan suojelumääräysten vastainen. Edellä kuvatuista syistä Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan tasoristeyksen poisto ja kaikki esitetyt vaihtoehdot rantaan kulkemisen järjestämiseksi heikentävät merkittävästi Kuljun kartanon rakennushistoriallisia, puistohistoriallisia ja maisemallisia arvoja, eivätkä siksi ole mahdollisia.

Nykyinen kulku rantaan Metsänvartijan tasoristeyksen kohdalla on mahdollista ainoastan jalkaisin, eikä kulku ole esteetön, sillä sekä kartanon että rannan puolella on portaat, joista kuljetaan ratapenkan päällä kulkevan rautatien yli. Maakuntamuseo esittää, että alueen poikkeuksellisista arvoista johtuen luovuttaisiin esteettömän kulun järjestämisestä ja tutkittaisiin vaihtoehtoa, jossa Metsänvartijan tasoristeys korvattaisiin pienimmällä mahdollisella jalkaisin kuljettavalla alikululla, jolle johtaisi tarvittaessa radan molemmin puolin muutama alaspäin vievä porras, tarvittaessa luiskalla täydennettynä. Vaihtoehtoisesti tutkittaisiin, olisiko nykyisen ylikulun turvallisuutta mahdollista parantaa vähemmän massiivisilla ja maisemaa muuttavilla toimenpiteillä, kuten liikennevaloilla ja/tai automaattiportilla.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että Kuljun rälssitila, joka oli Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Pentti Lydekenpojan asuinkartanon Penttilän sivutila, mainitaan arkistolähteissä jo vuonna 1460. 1500-luvulla Kuljun kylään kuului yhteensä 5-6 taloa ja se muodosti oman jakokuntansa. Kaikki kylän talot yhdistettiin 1600-luvulla Kuljun säteriksi. Vanhimpien karttojen mukaan säterin päärakennus sijaitsi viimeistään 1700-luvun alkupuolella samalla alueella kuin nykyinen Kuljun tilakeskus, jota hanke koskee. Historiallisiin kylän- ja kartanonpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Kuljun historiallinen asuinpaikka on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä (mj-tunnus 1000043934).

Edellä mainitun suunnitteluaineiston mukaan alikäytävän rakentaminen aineistossa esitetyllä tavalla edellyttäisi maksimissaan n. 3 m syvät maaleikkaukset noin 50 m x 10-20 m alalla radan ja päärakennuksen välisellä kartanopuiston alueella. Ratkaisun toteutusmahdollisuuksien arviointi muinaismuistolain näkökulmasta vaatii arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista ko. alueella. Inventoinnissa tulee riittävän koekuopituksen avulla selvittää, onko alueella maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä tai voiko alueelta löytyä arkeologisen valvonnan menetelmin havaittavia/tutkittavia jäännöksiä. Lisätietoja ja ohjeita tutkimusten toteuttamisesta saa maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa ns. Metsänvartijan tasoristeyksen poistamista koskevasta ratasuunnitelmasta sekä esitetyistä vaihtoehtoisista, joilla kulkeminen Kuljun kartanon rantaan jatkossa järjestettäisiin. Metsänvartijan tasoristeys sijaitsee Nokian Kuljun kartanon alueella kartanon päärakennuksen ja Kuloveteen pistävän niemen välissä. Suunnitelma on osa laajempaa Tampere-Pori -ratayhteyden tasoristeysten poistamishanketta. Sen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta poistamalla mahdollisimman monta tasoristeystä sekä kohentaa mahdollisimman monen tasoristeyksen turvallisuutta. Maakuntamuseo on tutustunut Metsänvartijan tasoristeyksen poistoa koskevan Väyläviraston järjestämän yleisötilaisuuden (16.3.2022) esittelymateriaaliin, suorittanut paikalla maastokatselmuksen ja saatuaan Finnmap Infra Oy:ltä 23.3.2022 lisätietoja hankkeen alikäytävävaihtoehdosta toteaa seuraavaa.

Aineistojen perusteella on tutkittu kolmea vaihtoehtoista ratkaisua. Vaihtoehdossa Y1A kulkuyhteys järjestetään idän suunnasta Vasikkahaan tasoristeyksen kautta. Kartanolta kuljettaisiin ensin Kuljuntielle, sieltä kapeaa ajotietä etelään, rautatien yli Vasikkahaan tasoristeyksestä, entisen ratavartijan mökin pihapiirin sivuitse ja lopuksi radan eteläpuolta rantaan uutta paikalle rakennettavaa 200 metrin pituista yksityistietä pitkin. Reitin pituus olisi 1,6 kilometriä ja siitä runsaat 700 metriä kuljettaisiin Kuljuntien reunaa. Kuljuntiellä ei ole kevyenliikenteen väylää ja tien nopeusrajoitus kyseisellä kohdalla on 80 km/h.

Vaihtoehdossa Y1B kulkuyhteys järjestetään lännen suunnasta Kesäniementien tasoristeyksen kautta. Kartanolta kuljettaisiin ensin Kesäniementielle, jatkettaisiin sitä etelään, ylitettäisiin rautatie Kesäniementien tasoristeyksessä ja lopuksi radanviertä rantaan uutta paikalle rakennettavaa runsaan 500 metrin pituista yksityistietä pitkin. Reitin pituus olisi 1,3 kilometriä. Vaihtoehdoissa Y1A ja Y1B ranta-alueelle rautatien eteläpuolelle rakennettavat yksityistiet olisivat sorapintaisia ja 3,5 metriä leveitä, minkä lisäksi niiden molemmin puolin olisi avo-ojat.

Kolmantena vaihtoehtona on tutkittu alikulun rakentamista nykyisen Metsänvartijan tasoristeyksen tilalle. Matka kartanolta rantaan, niemen päässä sijaitsevalle laiturille on 160 metriä. Alikulkuvaihtoehdossa matka säilyisi ennallaan. Aineiston mukaisen esteettömän alikäytävän rakentaminen kuitenkin edellyttäisi maanpinnan muodoista johtuen syvien, enimmillään 3 metristen, ja 50 metriä pitkien maaleikkausten kaivamista kartanon puistoon ja ranta-alueelle.

Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Kuljun kartanon alue on osoitettu maaseutualueeksi, osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta sekä osaksi valtakunnallisesti merkittävää Kauniaisten ja Kuljun kartanoiden rakennettua kulttuuriympäristöä. Viimeksi mainittu merkintä perustuu Museoviraston RKY-inventointiin vuodelta 2009. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaavassa RKY-aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Lisäksi kartanon alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty Nokian ranta alueiden osayleiskaava, jossa Kuljun kartanon alueelle on osoitettu lukuisia kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä. Niistä keskeisimmät ovat:

AM/S  Maatilojen talouskeskusten alue, jolla ympäristö säilytetään.

sr 10  Kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri, jonka ympäristö säilytettään. Arvokkaiden rakennusten purkaminen sekä sellaisten muutos- tai korjaustöiden tekeminen, jotka saattavat turmella kohteen, edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. (Kaavakartalla virheellisesti kohdenumero 9)

KULJUN KARTANO JA KULTTUURIMAISEMA, SUONIEMI. Eräiden tietojen mukaan Suoniemen Kulju on jo 1400-luvulla kuulunut Djäkn-suvulle. 1670-luvulla Kulju muodostettiin säteriratsutilaksi. Nykyisen päärakennuksen runko on vuodelta 1767. Vuosina 1916-1917 rakennus korjattiin arkkitehti Birger Federleyn suunnitelman mukaan. Ulkoasultaan rakennus noudattaa klassistista kartanoarkkitehtuuria. Päärakennuksen vieressä sijaitsee puutarha, jossa on vanhoja ansarirakennelmia. Talouspihan ympärillä on joukko työväenasuntoja ja ulkorakennuksia, joista huomattavin on vanha navetta. Sen runko on muurattu savesta ja kanervista vuonna 1740. Vuonna 1900 se verhoiltiin tiilellä. Kartanon ympäristö on istutettua puistoa. Erittäin merkittävä on radan ja Kuloveden suuntaan laskeutuva geometrinen puisto. Rakennushistoriallisesti merkittävä. Maisemakokonaisuus! (Lähde: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Tampereen seutukaavaliitto, julkaisu B 174)

ak 31  Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Alueella olevia historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja niiden ympäristöä ei saa turmella. Maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n perusteella määrätään, että yleiskaavan ak -alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta niihin verrattavaa toimenpidettä ilman lupaa.

KAUNIAISTEN - KULJUN KULTTUURIMAISEMA. Kuloveden pohjoisrannan kulttuurimaisema näyttäytyy erittäin edustavana Kauniaisten ja Kuljun kartanoiden välillä sekä maantietä että rautatietä matkaavalle. Kartanomiljöiden lisäksi on mainittava vanha kansakoulu sekä rukoushuoneen vieressä oleva huvila. (Lähde: Pirkanmaan 3. seutukaavan selostuksen liiteosa, julkaisu A 22)

Merkinnöistä AM/s ja sr 10 kohdistuvat Kuljun kartanon pihapiiriin ja puistoon ja ak 31 niiden lisäksi myös ranta-alueelle ja ympäröiville pelloille. Runsaat kartanon alueelle kohdistuvat kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen tähtäävät kaavamääräykset kertovat, että paikan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kartanon sijoituspaikan valintaan on keskeisesti vaikuttanut lämmin eteläinen rinne sekä yhteys vesistöön. Viimeistään 1800-luvun alkupuolelta asti Kuljun kartanoa on ympäröinyt istutettu ja hoidettu puistoalue, jonka sommitelma on englantilaistyylinen ja tiukan aksiaalinen: kartanolle johtaa puukuja pohjoisesta Kuljuntieltä ja samaa linjaa jatkaa kartanon päärakennukselta etelään johtava kulkuväylä, joka päättyy Kuloveteen pistävälle nimelle ja sen päässä olevalle laiturille. Laituri on ollut aktiivisessa käytössä laivalaiturina. Sieltä on mm. kuljettu Suoniemen kirkolle. Poikittaisakselin tälle väylälle muodostaa itä-länsisuuntainen kartanolta talouspihalle johtava tie.

Rautatien rakentaminen 1890-luvulla kartanon ja rannan väliin on muuttanut alueen maisemaa merkittävästi ja heikentänyt kartanon ja rannan välistä yhteyttä. Metsänvartijan ylikulku on kuitenkin mahdollistanut kulun rantaan ja yhteyden osittaisen säilymisen. Ranta-alue, niemi ja laituri sekä maisema järvelle ovat keskeisiä ominaispiirteitä Kuljun kartanolle. Vaikka laituri ei enää ole laivaliikenteen käytössä, sitä kuitenkin käytetään uima- ja venelaiturina ja rantaa hoidetaan pitämällä se kasvillisuudesta avoimena. Ylikulun poistaminen heikentäisi merkittävästi kartanon ja rannan välistä yhteyttä, alueen historiallista kertovuutta, ymmärrettävyyttä ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Vaihtoehtoiset kulkureitit Y1A idästä tai Y1B lännestä pidentävät merkittävästi matkaa rantaan, uudet rakennettavat tielinjat muuttavat järvimaisemaa ja kaventavat ranta-aluetta. Lisäksi olisi todennäköisesti rakennettava aita estämään kulku radan yli rantaan kartanon kohdalta. Aita heikentäisi alueen maisemallisia arvoja ja mahdollisesti estäisi näkymiä kartanolta järvelle. Esitetty esteetön alikulku massiivisine maaleikkauksineen turmelisi kartanon puiston ja ranta-alueen ja olisi selvästi rantaosayleiskaavan suojelumääräysten vastainen. Edellä kuvatuista syistä Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan tasoristeyksen poisto ja kaikki esitetyt vaihtoehdot rantaan kulkemisen järjestämiseksi heikentävät merkittävästi Kuljun kartanon rakennushistoriallisia, puistohistoriallisia ja maisemallisia arvoja, eivätkä siksi ole mahdollisia.

Nykyinen kulku rantaan Metsänvartijan tasoristeyksen kohdalla on mahdollista ainoastan jalkaisin, eikä kulku ole esteetön, sillä sekä kartanon että rannan puolella on portaat, joista kuljetaan ratapenkan päällä kulkevan rautatien yli. Maakuntamuseo esittää, että alueen poikkeuksellisista arvoista johtuen luovuttaisiin esteettömän kulun järjestämisestä ja tutkittaisiin vaihtoehtoa, jossa Metsänvartijan tasoristeys korvattaisiin pienimmällä mahdollisella jalkaisin kuljettavalla alikululla, jolle johtaisi tarvittaessa radan molemmin puolin muutama alaspäin vievä porras, tarvittaessa luiskalla täydennettynä. Vaihtoehtoisesti tutkittaisiin, olisiko nykyisen ylikulun turvallisuutta mahdollista parantaa vähemmän massiivisilla ja maisemaa muuttavilla toimenpiteillä, kuten liikennevaloilla ja/tai automaattiportilla.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että Kuljun rälssitila, joka oli Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Pentti Lydekenpojan asuinkartanon Penttilän sivutila, mainitaan arkistolähteissä jo vuonna 1460. 1500-luvulla Kuljun kylään kuului yhteensä 5-6 taloa ja se muodosti oman jakokuntansa. Kaikki kylän talot yhdistettiin 1600-luvulla Kuljun säteriksi. Vanhimpien karttojen mukaan säterin päärakennus sijaitsi viimeistään 1700-luvun alkupuolella samalla alueella kuin nykyinen Kuljun tilakeskus, jota hanke koskee. Historiallisiin kylän- ja kartanonpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Kuljun historiallinen asuinpaikka on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä (mj-tunnus 1000043934).

Edellä mainitun suunnitteluaineiston mukaan alikäytävän rakentaminen aineistossa esitetyllä tavalla edellyttäisi maksimissaan n. 3 m syvät maaleikkaukset noin 50 m x 10-20 m alalla radan ja päärakennuksen välisellä kartanopuiston alueella. Ratkaisun toteutusmahdollisuuksien arviointi muinaismuistolain näkökulmasta vaatii arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista ko. alueella. Inventoinnissa tulee riittävän koekuopituksen avulla selvittää, onko alueella maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä tai voiko alueelta löytyä arkeologisen valvonnan menetelmin havaittavia/tutkittavia jäännöksiä. Lisätietoja ja ohjeita tutkimusten toteuttamisesta saa maakuntamuseolta.