Rakennetun ympäristön kohde Wilhelm von Nottbeckin puisto , Finlaysonin puisto
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartalla
Perustiedot
-
Kunta:Tampere
Kaupunginosa:I kaupunginosa Näsi
Nimi:Wilhelm von Nottbeckin puisto , Finlaysonin puistoOsoite:KuninkaankatuKohdetyyppi:vapaa-aika
Kulttuurihistorialliset arvot
-
Historiallinen arvo:teollisuushistoria
Ympäristöarvo:maisemakokonaisuus
Arvojen perustelu:Wilhelm von Nottbeckin puisto on edustava esimerkki tehtaanjohtajan yksityispuutarhasta, joka on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena nykypäiviin asti. Useita alkuperäisiä puita, vanhaa pensas- ja perennakasvillisuutta sekä villiintyneenä kasvavia vanhan kulttuurin seuralaislajeja on edelleen jäljellä. Puiston alkuperäisistä rakenteista ovat säilyneet muun muassa suihkukaivot, huvimajakatos ja puistovaasit.
Tekstitiedot
-
Kuvaus:Wilhelm von Nottbeckin puisto sijaitsee Tampereen I kaupunginosassa, keskustan pohjoispuolella. Puiston itäpuolella virtaa Tammerkoski. Pohjoisessa puisto rajautuu Tammerkosken Koskenniskan vesialueeseen ja Näsinpuistoon. Idässä puistoa rajaa Tammerkosken yläosa rantamuureineen, Palatsinraitin kävelysilta ja Palatsinraitti. Etelässä on paikoitusalue, joka rakennettiin vanhojen kasvihuoneiden paikalle. Lännessä puiston rajana on Kuninkaankatu, jonka takana on mm. Finlaysonin Tallipihan alue.
Puistoalue oli lähes 150 vuotta Finlaysonin omistajien ja johtajien yksityiskäytössä ja se tunnettiin nimellä Finlaysonin puisto. Alueen perustana on Finlaysonin tehtaan omistaja Wilhelm von Nottbeckin vuonna 1848 rakennuttama maisematyylinen puisto, joka suunniteltiin entisestä polttimorakennuksesta kunnostetun asuinrakennuksen ympärille. Vanhan puisen päärakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 1899 nykyinen rakennus, uusrenessanssityylinen Finlaysonin palatsi.
Puisto siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen 1995. Tämän jälkeen 1,2 hehtaarin kokoinen puistoalue kunnostettiin ja palautettiin 1930-luvun asuunsa. Alue nimettiin perustajansa mukaan Wilhelm von Nottbeckin puistoksi. Puisto toimii nykyään (2013) julkisena puistona.
Wilhelm von Nottbeckin puisto on osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, joka on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Tammerkosken kulttuurimaisema on yksi neljästä pirkanmaalaiskohteesta ympäristöministeriön julkaisussa Suomen kansallismaisemat (1994).
Historia:Puiston historia alkaa 1700-luvun lopulta, jolloin alueella sijaitsi kruunun viinanpolttimo, Tampereen ensimmäinen teollisuuslaitos. Polttimon päärakennus nousi nykyisen Finlaysonin palatsin paikalle vuonna 1781. Viinanpolttimo toimi muutaman vuoden ajan. Siihen liittyi polttimonpuutarha, jonka kasvillisuudesta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa. Vuonna 1820 skotlantilainen James Finlayson perusti tehtaan Tammerkoskelle ja kunnosti vanhan polttimon kodikseen. Finlayson luopui tehtaasta vuonna 1836 ja polttimoon muutti tehtaan uuden pääomistajan poika Wilhelm von Nottbeck.Puiston varsinaisena perustajana pidetään Wilhelm von Nottbeckiä. Hän vaikutti suuresti Finlaysonin tehtaan ja Tampereen kaupungin kehitykseen, mm. rautatien rakentamiseen, vesijohtojärjestelmän ja sitä myötä keskustan korkeiden kivitalojen rakentamiseen ja kaupunkialueen kaunistamiseen. Wilhelm von Nottbeck laajennutti Finlaysonin entisen asunnon kodikseen ja perusti sen ympärille laajan, englantilaistyylisen puutarhan, joka oli suosittu kuva-aihe ajan postikorteissa. Puisto toimi edustuspuistona, kun perheen luona kävi arvovaltaisia vieraita. Vaikutteita puiston istutuksiin ja hoitoon saatiin ulkomaanmatkoilta. Puisto oli aikalaisten silmissä todella vaikuttava kukkaloistoineen. Puistossa kasvoi 1800-luvun puolivälissä mm. narsisseja, hyasintteja ja tulppaneja, liljoja ja puistoruusuja (Hirsjärvi 1950). Puiston 1840-50 -luvulla rakennetuissa kasvihuoneissa kasvatettiin eksoottisia hedelmiä, mm. ananasta, arbuuseja, päärynöitä, persikoita ja viinirypäleitä.
Vuonna 1899 Wilhelm von Nottbeckin poika Aleksander rakennutti vanhan päärakennuksen paikalle nykyisen, uusrenessanssityylisen palatsin. Palatsi toimi Finlaysonin tehtaan johtajien asuntona ja edustustilana 1970-luvulle saakka. (kts. Rakennetun ympäristön kohde Finlaysonin palatsi)
Aidattu, palatsirakennukseen kiinteästi liittynyt puisto siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1995, jolloin se entisöitiin, muutettiin julkiseksi puistoksi ja nimettiin perustajansa mukaan.
Ympäristö ja pihapiiri:Vuonna 1848 perustettuun maisemapuistoon kuului kolme saarta, huvimajoja ja kasvihuoneita. Kotkankallio ja Niskasaari olivat ennen 1920-luvun muutoksia pieniä saaria, joka yhdistyivät puistoon silloilla. 1920-luvulla saarten väliset kanavat täytettiin ja kosken ranta rakennettiin nykyiseen muotoonsa.Pääportin tuntumassa sijainnut pieni huvimaja tuhoutui pommituksissa jatkosodan aikana. Satamarannan tuntumassa sijainnut "Prinsessalinna"-huvimaja purettiin 1960-luvulla. Kolmas maja sijaitsi Niskasaaressa ja neljännen sijaintia ei tunneta. Yksi huvimaja on vielä jäljellä, puuleikkauksin koristettu avoin katos, ns. kiinalainen varjo puiston luoteiskulmassa. Puiston ylläpidon kannalta olennaiset, päärakennuksen itäpuolella sijainneet 1840-50 -luvun kasvihuoneet purettiin vuonna 1978. Niiden paikalla on nyt pysäköintitilaa autoille. Myöskään puistoalueelle ja palatsiin johtanut musta, puinen pääportti ei ole säilynyt.
Puistossa on useita muistomerkkejä. Kuuluisin on Tampereen ensimmäinen veistos, keisari Aleksanteri I vierailusta 1819 muistuttava Kotkankallion muistomerkki puiston pohjoisosassa. Siipiään levittävää kotkaa esittävä veistos pystytettiin puistoon 1830-40 -luvulla. Muistomerkin yhteydessä on kaksi muistolaattaa kertomassa Aleksanteri I ja Aleksanteri II vierailuista. Samalla kumpareella on aurinkokello, joka on myös ollut puistossa kauan. Finlaysonin palatsin eteläpuolella sijaitsee suihkulähdeteos Poika ja joutsen ja pohjoispuolella näyttävä Leijona-suihkukaivo. Suihkulähdeteokset on hankittu puiston kaunistukseksi ja ne ovat sarjavalmisteisia.
Puisto on ollut vuodesta 1995 Tampereen kaupungin hoitamaa puistoaluetta. Kaupunki on kunnostanut Wilhelm von Nottbeckin puiston 1930-luvun asuun. Puiston kunnostusvaiheessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa sen vaiheista ja istutuksista on tehty tarkempia selvityksiä.
Puiston itäreunasta, Finlaysonin palatsin kulmalta avattiin lokakuussa 2012 uusi yhteys Tammerkosken yli, kun Palatsinsilta valmistui. Kevyen liikenteen silta yhdistää Finlaysonin ja Tampella alueet. Palatsinraitti alkaa Polttimonkadulta ja jatkuu sillalta Aleksandra Siltasen puistoon Keernakadulle. Väylän viimeistelytyöt Tampellan puolella jatkuvat 2013.
Kts. myös Rakennetun ympäristön kohde: Finlaysonin palatsi
Aiemmat tutkimukset:Finlaysonin palatsin puistosta Wilhelm von Nottbeckin puistoksi. Selvitys ja esitys puiston kehittämiseksi. Tampereen kaupunki, Finlaysonin palatsin kehittämistyöryhmä 1997.Kääntönen, Leena. Tampereen Finlaysonin palatsin puiston ja ns. ajurinkorttelin kasvisto. Talvikki 2/94 s. 74-84. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys. Tampere.
Lampila, Mia. Vuosisadan vaihteen perennat ja kesäkukat Suomessa ja niiden käyttö Wilhelm von Nottbeckin puistossa. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, Maisemansuunnittelun koulutusohjelma HAMKK Lepaa. Tampereen kaupunki, Tekninen toimi, Puistoyksikkö 2000.
Wilhelm von Nottbeckin puisto Vihersuunnitelma v. 2000-2001 kunnostustyöt. Asemapiirros / Kasvit ja rakenteet. Tampereen kaupunki, kuntatekniikkakeskus, puistoyksikkö 2000.
Kirjalliset lähteet:Hirsjärvi, Kyllikki. Ylhäistä elämää Tampereella. Tampere Tutkimuksia ja kuvauksia IV. Tampereen historiallinen seura. Hämeen kirjapaino, Tampere 1950.Niemelä, Jari: Finlaysonin palatsi - helmi kansallismaisemassa. 2009
Tammerkoski ja kosken kaupunki. Mari Lind, Kimmo Anttila ja Antti Liuttunen. Tampereen museoiden julkaisuja 115. Tampere 2011
Media
-
- Kuvaaja:
-
Kuvatyyppi:
-
Kuvaus:
-
Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 341
- Alanumero: 12:dia:8
-
Kuvaus:
- Kuvaaja:
- Kuvausaika: 12.07.1924
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 341
- Alanumero: alb5:4
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Eino Savia
- Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 341
- Alanumero: alb6:3
-
Kuvaus:
- Kuvaaja:
- Kuvausaika: 25.09.1964
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 341
- Alanumero: alb12:53
-
Kuvaus:
- Kuvaaja:
- Kuvausaika: 01.05.1969
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 341
- Alanumero: alb12:55
-
Kuvaus:
- Kuvaaja:
- Kuvausaika: 01.05.1969
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 447
- Alanumero: 1:1387
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Axel Tammelander
- Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 717
- Alanumero: 2295:3
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Juhani Riekkola
- Kuvausaika: 12.12.1984
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 929
- Alanumero: 25
-
Kuvaus:
- Kuvaaja:
- Kuvausaika: 06.04.1919
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 1004
- Alanumero: 81
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Svante Lagergrén
- Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: 1107
- Alanumero: 242:6
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Veli-Matti Parkkinen
- Kuvausaika: 11.06.2003
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: HM 1381
- Alanumero: 22
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: William Lomax
- Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: HM 1864
- Alanumero: 372
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Gabriel Engberg
- Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: HM 2212
- Alanumero: 8
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Johannes Pahlman
- Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: HM 2212
- Alanumero: 21
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: Johannes Pahlman
- Kuvausaika:
Linkitetty KuvaSiiri-kuva
- Diaarinumero: VAR
- Alanumero: 2544
-
Kuvaus:
- Kuvaaja: J.F. Gefwert
- Kuvausaika:
Alueet
-
Kunta Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi 
AvaaTampere
I Finlayson ( Satakunnankadun pohjoispuoli ja Näsinkallio ) Hallinnollinen alue kaupunkikortteli
kaupunginosa
AvaaTampere
Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö kaupunkikortteli
puisto
teollisuusalue
Hankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm Avaa Tampereen yleiskaavan yhteydessä laadittu kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustava luettelo 1974 Tampere
Rakennusinventointi
31.12.1974 
AvaaSara Hildénin taidemuseo Finlayson , Kulttuuriympäristöselvitys 2020 Tampere
Maisemahistorian selvitys
Muu
07.10.2020 
AvaaRakennetun kulttuuriympäristön kohteiden digitointi Siiriin, Tampereen I, II ja III kaupunginosa Tampere
Luettelointi
14.01.2013 20.03.2013
Lausunnot
-
Dnro Vuosi Lausunnon pvm Otsikko Lausunnon saaja Avaa 132 2020 Tampere, Finlayson, Asemakaava 8800, Sara Hildénin taidemuseo Finlaysonille, Aloituskokous 5.3.2020, Pirkanmaan maakuntamuseon kommentit Tampereen kaupunki, asemakaavoitus Avaa 240 2020 17.04.2020 Tampere, Finlayson, Aloituskokous, asemakaava 8800 Sara Hildénin taidemuseo Finlayson, muistio ja OAS kommenteille Tampereen kaupunki Avaa 288 2020 19.05.2020 Tampere, I (Finlayson), Sara Hildénin taidemuseo, Finlayson, asemakaava nro 8800. (TRE: 7476/10.02.01/2019) asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tampereen kaupunki Avaa 103 2021 17.02.2021 Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun kärkiehdotusten kommentointi Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun kilpailutoimikunta Avaa 261 2021 06.04.2021 Tampere, Finlayson, Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun 15 kärkiehdotuksen kommentointi Tampereen kaupunki
Jaa
Facebookissa