Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun 15 kärkiehdotuksen kommentointi (diar. 261/2021)

Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun työvaliokunta on pyytänyt Pirkanmaan maakuntamuseota arvioimaan kisan kärkeen valikoituneita 15 ehdotusta. Maakuntamuseo on tutustunut kilpailuehdotuksiin internetsivuilla https://entries.sarahildenkilpailu.fi/. Alla kommenttimme kootusti.

Yleiset kommentit:

Taidemuseon uudisrakennus sijoittuisi Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (museoviraston RKY-inventointi, 2009), joka on myös määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Alueen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen suuret. Aluetta koskevat maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kaikessa maankäytössä on huolehdittava, että alueen arvot säilyvät.

Arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelman suunnitteluohjeissa edellytetään muun muassa, että rakentamisen mittakaavaa ja massoittelua tulee tutkia suhteessa olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja viherympäristöön sekä huomioida lähiympäristön arvokas rakennuskanta sekä puisto. Edelleen suunnitteluohjeessa todetaan, että uudisrakentaminen tulee sovittaa osaksi kokonaisuutta, eikä se saa heikentää todettuja kulttuuriympäristön arvoja.

Maakuntamuseo ei oman tehtävänsä puitteissa arvioi ehdotusten arkkitehtonisia ja esteettisiä ominaispiirteitä tai tilaratkaisuja sellaisinaan, vaan ehdotusten soveltuvuutta alueen kulttuuriympäristöön sekä vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin.

Museolain mukaisena alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseon tehtävänä on erityisesti huolehtia, että RKY-alueen kuvauksessa mainittujen rakennusten ja muiden rakennetun ympäristön kohteiden arvot säilyvät. Tällaisia kohteita suunnittelualueen välittömässä lähiympäristössä ovat: 1) Finlaysonin tehdasalueen kelloporttirakennus Katuvapriikki, 2) uusgoottilaishenkinen pääkonttorirakennus, 3) laaja englantilaistyylinen Finlaysonin puisto, 4) puiston ympäröimä uusrenessanssityylinen asuinpalatsi, 5) Finlaysonin kirkko ja 6) tehtaanmyymälä.

RKY-alueelle sijoitettavan uudisrakennuksen on ilmeeltään sopeuduttava alueen kulttuuriympäristön arvoihin. Arvot on tuotu hyvin esiin alueelta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy & Arkkitehdit MY, 2020). Kaupunkikuvallisesti tärkeimmät ja kulttuurihistorialliset arvokkaimmat piirteet, joiden tulee säilyä ovat:

1. Finlaysonin palatsin ja pääkonttorin välinen yhteys - Uudisrakennusta ei tule sijoittaa pääkonttorin ja palatsin väliin, koska silloin näköyhteys rakennusten välillä katkeaa. Näköyhteyden tulee säilyä jalankulkijan näkövinkkelistä, eikä näköyhteyden osittaista säilyttämistä uudisrakennuksen läpi, ikkunoiden tai vastaavien rakennuksen sisäisten ratkaisujen avulla, voida pitää riittävänä.

2. Pääkonttorin Finlaysoninkadun puoleinen koristeellinen pääjulkisivu - Pääkonttorin Finlaysoninkadun puoleinen koristeellinen pääjulkisivu on ollut tehdasalueen tärkeä pääjulkisivu omistajien asuinpalatsin suuntaan. Rakennus on suunniteltu sijaitsevaksi puiston reunassa. Pääkonttorin edustalla tulee säilyä vapaata tilaa, josta pääjulkisivu on vapaasti havainnoitavissa. Avoimeksi tilaksi ei riitä kapeahko Finlaysoninkadun katutila.

3. Valkoinen porttimainen Katuvapriikki Finlaysoninkadun pääteaiheena - Rakennusosia ei tule sijoittaa Finlaysoninkadun päälle, jotta Katuvapriikin asema kadun pääteaiheena säilyy.

4. Englantilaistyylinen Finlaysonin puisto mahdollisimman laajana - Uudisrakennuksen maanpäällisen rakennusalan tulisi olla mahdollisimman pieni, jotta puistoa säilyy mahdollisimman laajasti.

5. Finlaysoninkadun puurivi ja ympäristön väljyys ja vehreys - Uudisrakennuksen tulisi olla hieman sisäänvedetty Finlaysoninkadun katulinjasta, jotta kadunvarren puurivi ja ympäristön väljyys ja vehreys säilyvät. Myös ns. Mamsellin tontin jättäminen rakentamatta edesauttaa väljyyden säilymistä.

Maakuntamuseon muita kaupunkikuvallisia huomioita:
• Tällä paikalle vaikuttaisi parhaiten sopivan vapaasti puistoon sijoitettu uudisrakennus.
• Julkisivujen umpinaisuus taas ei tällä paikalla vaikuta sopivalta. Julkisivuiltaan kovin umpinainen rakennus vaikuttaa ikään kuin ”sulkevan silmänsä arvoympäristöltä” ja varjostaa Finlaysoninkadun katumaisemaa.
• Uudisrakennuksen ympärillä on joka puolella arvorakennuksia, minkä vuoksi yksikään uudisrakennuksen sivuista ei voi vaikuttaa täysin suljetulta tai takapihamaiselta.
• Useissa ehdotuksissa esitetty lasinen pohjakerros vaikuttaa onnistuneelta ratkaisulta, se tuo keveyttä muuten kovin suuriin rakennusmassoihin, avaa rakennusta paremmin useisiin lähestymissuuntiin, puistomaiseen ympäristöönsä sekä Finlaysoninkadulle.
• Paikka on erittäin ahdas suunnitellulle rakennusmassalle. Mikäli koko massa on sijoitettu maan pinnalle, useissa ehdotuksissa rakennusmassa nousee liian korkeaksi ja ympäristöä hallitsevaksi. Siksi alueen ja ympäröivien rakennusten arvoille olisi eduksi, jos osa rakennusmassasta sijoittuisi maan alle.
• Julkisivumateriaalin ja värityksen suhteen monessa ehdotuksessa on huomioitu alueen arvokkaan, historiallisen rakennuskannan värimaailma, joka perustuu punatiileen ja toisaalta valkoiseen tai muuhun hyvin vaaleaan sävyyn. Parhaiten paikkaan vaikuttavat soveltuvan vaaleat sävyt, jotka myös keventävät raskaita rakennusmassoja.

Yksittäisten kärkiehdotusten kommentit:

1. 025 / A Sculpture in the Park
2. 090 / Dehgwuav
3. 113 / Ester
4. 169 / Kepos
5. 171 / Knitted
6. 215 / Lumen valo
7. 230 / Mezzo
8. 252 / Obscura
9. 322 / Sinooperi
10. 371 / Turner
11. 413 / Viisvooninkinen
12. 419 / Venetsia
13. 429 / XXX
14. 435 / Tiilet puhuvat
15. 460 / Kruunu

(ks. Liitetiedosto)

Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun 15 kärkiehdotuksen kommentointi (diar. 261/2021)Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun työvaliokunta on pyytänyt Pirkanmaan maakuntamuseota arvioimaan kisan kärkeen valikoituneita 15 ehdotusta. Maakuntamuseo on tutustunut kilpailuehdotuksiin internetsivuilla https://entries.sarahildenkilpailu.fi/. Alla kommenttimme kootusti.Yleiset kommentit:Taidemuseon uudisrakennus sijoittuisi Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (museoviraston RKY-inventointi, 2009), joka on myös määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Alueen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen suuret. Aluetta koskevat maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kaikessa maankäytössä on huolehdittava, että alueen arvot säilyvät.Arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelman suunnitteluohjeissa edellytetään muun muassa, että rakentamisen mittakaavaa ja massoittelua tulee tutkia suhteessa olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja viherympäristöön sekä huomioida lähiympäristön arvokas rakennuskanta sekä puisto. Edelleen suunnitteluohjeessa todetaan, että uudisrakentaminen tulee sovittaa osaksi kokonaisuutta, eikä se saa heikentää todettuja kulttuuriympäristön arvoja.Maakuntamuseo ei oman tehtävänsä puitteissa arvioi ehdotusten arkkitehtonisia ja esteettisiä ominaispiirteitä tai tilaratkaisuja sellaisinaan, vaan ehdotusten soveltuvuutta alueen kulttuuriympäristöön sekä vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin.Museolain mukaisena alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseon tehtävänä on erityisesti huolehtia, että RKY-alueen kuvauksessa mainittujen rakennusten ja muiden rakennetun ympäristön kohteiden arvot säilyvät. Tällaisia kohteita suunnittelualueen välittömässä lähiympäristössä ovat: 1) Finlaysonin tehdasalueen kelloporttirakennus Katuvapriikki, 2) uusgoottilaishenkinen pääkonttorirakennus, 3) laaja englantilaistyylinen Finlaysonin puisto, 4) puiston ympäröimä uusrenessanssityylinen asuinpalatsi, 5) Finlaysonin kirkko ja 6) tehtaanmyymälä.RKY-alueelle sijoitettavan uudisrakennuksen on ilmeeltään sopeuduttava alueen kulttuuriympäristön arvoihin. Arvot on tuotu hyvin esiin alueelta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy & Arkkitehdit MY, 2020). Kaupunkikuvallisesti tärkeimmät ja kulttuurihistorialliset arvokkaimmat piirteet, joiden tulee säilyä ovat:1. Finlaysonin palatsin ja pääkonttorin välinen yhteys - Uudisrakennusta ei tule sijoittaa pääkonttorin ja palatsin väliin, koska silloin näköyhteys rakennusten välillä katkeaa. Näköyhteyden tulee säilyä jalankulkijan näkövinkkelistä, eikä näköyhteyden osittaista säilyttämistä uudisrakennuksen läpi, ikkunoiden tai vastaavien rakennuksen sisäisten ratkaisujen avulla, voida pitää riittävänä.2. Pääkonttorin Finlaysoninkadun puoleinen koristeellinen pääjulkisivu - Pääkonttorin Finlaysoninkadun puoleinen koristeellinen pääjulkisivu on ollut tehdasalueen tärkeä pääjulkisivu omistajien asuinpalatsin suuntaan. Rakennus on suunniteltu sijaitsevaksi puiston reunassa. Pääkonttorin edustalla tulee säilyä vapaata tilaa, josta pääjulkisivu on vapaasti havainnoitavissa. Avoimeksi tilaksi ei riitä kapeahko Finlaysoninkadun katutila.3. Valkoinen porttimainen Katuvapriikki Finlaysoninkadun pääteaiheena - Rakennusosia ei tule sijoittaa Finlaysoninkadun päälle, jotta Katuvapriikin asema kadun pääteaiheena säilyy.4. Englantilaistyylinen Finlaysonin puisto mahdollisimman laajana - Uudisrakennuksen maanpäällisen rakennusalan tulisi olla mahdollisimman pieni, jotta puistoa säilyy mahdollisimman laajasti.5. Finlaysoninkadun puurivi ja ympäristön väljyys ja vehreys - Uudisrakennuksen tulisi olla hieman sisäänvedetty Finlaysoninkadun katulinjasta, jotta kadunvarren puurivi ja ympäristön väljyys ja vehreys säilyvät. Myös ns. Mamsellin tontin jättäminen rakentamatta edesauttaa väljyyden säilymistä.Maakuntamuseon muita kaupunkikuvallisia huomioita: • Tällä paikalle vaikuttaisi parhaiten sopivan vapaasti puistoon sijoitettu uudisrakennus.• Julkisivujen umpinaisuus taas ei tällä paikalla vaikuta sopivalta. Julkisivuiltaan kovin umpinainen rakennus vaikuttaa ikään kuin ”sulkevan silmänsä arvoympäristöltä” ja varjostaa Finlaysoninkadun katumaisemaa.• Uudisrakennuksen ympärillä on joka puolella arvorakennuksia, minkä vuoksi yksikään uudisrakennuksen sivuista ei voi vaikuttaa täysin suljetulta tai takapihamaiselta.• Useissa ehdotuksissa esitetty lasinen pohjakerros vaikuttaa onnistuneelta ratkaisulta, se tuo keveyttä muuten kovin suuriin rakennusmassoihin, avaa rakennusta paremmin useisiin lähestymissuuntiin, puistomaiseen ympäristöönsä sekä Finlaysoninkadulle.• Paikka on erittäin ahdas suunnitellulle rakennusmassalle. Mikäli koko massa on sijoitettu maan pinnalle, useissa ehdotuksissa rakennusmassa nousee liian korkeaksi ja ympäristöä hallitsevaksi. Siksi alueen ja ympäröivien rakennusten arvoille olisi eduksi, jos osa rakennusmassasta sijoittuisi maan alle.• Julkisivumateriaalin ja värityksen suhteen monessa ehdotuksessa on huomioitu alueen arvokkaan, historiallisen rakennuskannan värimaailma, joka perustuu punatiileen ja toisaalta valkoiseen tai muuhun hyvin vaaleaan sävyyn. Parhaiten paikkaan vaikuttavat soveltuvan vaaleat sävyt, jotka myös keventävät raskaita rakennusmassoja.Yksittäisten kärkiehdotusten kommentit:1. 025 / A Sculpture in the Park2. 090 / Dehgwuav3. 113 / Ester4. 169 / Kepos5. 171 / Knitted6. 215 / Lumen valo7. 230 / Mezzo8. 252 / Obscura9. 322 / Sinooperi10. 371 / Turner11. 413 / Viisvooninkinen12. 419 / Venetsia13. 429 / XXX14. 435 / Tiilet puhuvat15. 460 / Kruunu(ks. Liitetiedosto)