sivistyshistoria

Vihattulan (Kallialan) koulupiirin koulurakennukset ovat vuosilta 1907 ja 1934. Näistä jälkimmäinen on säilynyt paremmin. Rakennukset liittyvät kansanopetuksen historiaan.

Kallialan koulu on rekisterissä Haapamäki. Avoimen pihan laidoilla on kaksi koulurakennusta vuodelta 1906 ja 1934. Lisäksi naapuritontilla (1-70) on matala lautavuorattu huoltorakennus 1950-luvulta.

Koulurakennus on rakennettu kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu 1970-luvulla mineriittilevyillä. Myös ikkunat ovat korvattu kapealla tuuletusikkunalla varustetulla mallilla.Eteläpuolella on satulakattoinen frontoni. Korjaukset ovat hävittäneet vanhan ulkoasun lähes täysin. Alkuperäistä materiaalia on nähtävissä kattotuolien päiden profiloinnissa ja länsipään kellariiin vievässä kivirakenteisessa eteisessä.

Vuonna 1934 valmistunut alakoulu on paremmin säilynyt. Rakennuksessa on betonisokkeli, hirsirunko, joka on vuorattu peiterimavuorauksella. Alkuperäiset ristikarmilliset ikkunat ovat säilyneet. Avokuistin yläpuolella on katolla pulpettikattoinen frontoni, jossa ruutuikkunat.

Tontti, 0,97 hehtaaria, on lohkottu Rautajoen tilasta vuonna 1918.

Vihattulan koulupiiri perustettiin vuonna 1906. Tontin koululle lahjoitti Rautajoen kartanon omistaja Selma Rautajoki. Suunnitelmat koulurakennukselle laati useita kouluja suunnitellut rakennusmestari Jeremias Pirjola. Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu koulu valmistui rakennusmestari Kalle Kulmalan johdolla syksyllä 1910. Samaan aikaan valmistuivat myös muut Kulmalan valvomat, Kaltsilan, Ekojärven ja Houhajärven koulurakennukset. Koululla toimi opettaja Vihtori Pakulan hoitama kirjasto vuodesta 1909 alkaen. Alakansakoulu rakennettiin koulun pihan toiselle laidalle vuonna 1934. Nykyisin alakoulussa toimii liikunta- ja veistotilat. Koulut toimivat edelleen.

Vanhemman koulun ulkoasu on muutettu 1970-luvulla.

Kallialan koulu jää Heinoontien ja Häijääntien väliin. Koulurakennukset ja huoltorakennus sijoittuvat pihan laidoille. Pihamaata ja rakennuksia suojaavat kuusivaltainen puusto. Koulun eteläpuolella on villiintynyttä niittyä. Koulun eteläpuolella on kaksi uudempaa omakotitaloa.

Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää huomiota. Erityisesti entinen alakoulu olisi hyvä säilyttää. Sen korjaus- ja muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja tekniikoita. Vanhat rakennusosat ja kiinteä sisustus tulisi säilyttää. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa pihapiirin olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan materiaalien, mittakaavan ja rakennusten sijoittelun osalta.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Piilola Juhani, Kunnallishallintoa kuttupitäjässä 1869 - 1968, Vammala 1969. A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997. Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.