Vammala. Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2003:

Rautajoen kylässä oli 1560-luvulla viisi taloa. Taloluku oli noussut seitsemään 1600-luvun alussa, jolloin talot yhdistettiin Rautajoen kartanoksi. Alusina mainitsee Warelius olleen Pohjala, Kahimala ja enin puoli Kallialaa. Verovapaa säteri muuttui 1600-luvun lopulla veronalaiseksi ratsutilaksi. 1700- ja 1800-luvulla talo oli jaettuna kahtia ja ne tunnettiin aatelisten hallussa olevana "herrain puolena" ja "Tuomaan puolena", joka viittaa viiteen Tuomas -nimiseen isäntään. Kartanolla ja sitä seuranneella ratsutilalla on ollut useita torppia. Kartanon hallitessa ranta-aluetta on Torppien muokkaamia ovat takamaat, jotka sijoittuvat Rautajoen varrelle ja Pohjalajärven länsiosiin. Takamaalla oman maisemakokonaisuutensa muodostaa vielä Poussa, joka on vanha Kahimalan kylän talo, josta tulee Rautajoen torppa hyvin varhain.

Tilaan liittyneestä ja säilyneestä asutuksesta voidaan mainta torpat Poussa, Koivuranta, Myllymäki, Hasari, Mäkelä, Pelttari(Kotajärvellä) ja Riipinen. Näistä vanhimmat ovat Heinoontien varressa oleva Koivuranta ja Poussa, jonka tontista ja pelloista on tarkka kartta vuodelta 1765. Pienempää asutusta edustavat Rautajoen varrella oleva Hyötilä (1900-l) ja Heinoontien varrella oleva Kallio (1800-l). Kallialan kansakoululle kartano lahjoitti tontin Heinoontien varrelta 1900-luvun alussa.

Rautajoen maakirjakarttaa 1640-luvulta ei ole löytynyt. 1700-luvun loppupuolen kartassa pellot ovat raivattu lähes nykyiseen muotoon. Ne sijottuvat ranta-alueelle ja Rautajoen varrelle. ranta-alueella olevat pellot noudattavat nykyisten peltojen rajoja. Vanhoja peltoja. Ylempänä vanhoja peltoalueita ovat Koivurannan ja Poussan lähipellot. Pohjalanjärvi oli vielä tällöin järvi. Osa nykyisistä peltoalueista on kuitenkin nähtävissä jo 1700-luvun kartassa laajoina rantaniittyinä. Niiden hyödyntäminen on ollut mahdollista jo ennen järven kuivaamista. Rautajoen torpista Mäkelä, Hasari ja Lähteenmäki sijaitseva näiden entisten niittyjen laidoilla.

Vammala. Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2003:

Rautajoen maat sijaitsevat Rautaveteen laskevan Rautajoen varrella. Kylän maat muodostavat kaakko-luode -suuntaisen kappaleen, joka päättyy Pohjalajärven luoteispuolelle. Kylän pellot ovat rannassa ja Rautajoen varrella. Maisemaa hallitsevat ranta-alueella peltojen lisäksi kaakko-luode -suuntaiset metsäharjanteet; mm. Pussinmäki ja Osikkaanmäki. Pohjalajärven kuivaaminen toi myös kylälle runsaasti peltomaata.

Rautaveden rannassa kylän pellot yhtyvät eteläpuolella Ruoksamon ja Kahimalan kylien peltoihin ja pohjoisessa Vihattulan kylän. Rautajoen kartanon lisäksi inventoitu kartanoon kuuluneita torppia; Koivuranta, Poussa, Mäkelä ja Hasari. Rautatien tulo toi Tyrvään ja Heinoon aseman välille vahtituvan, joka rakennettiin Rautajoen maille.

Isojakokartta, Kallialan jakokunnan kartta 1759-1793. Kuninkaan kartasto 1776-1805, pitäjänkartta 1920- ja 1950-luku.

Kartta-aineisto: Kansallis-arkisto ja.Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.

Suomen asutus 1560-luvulla, kartasto ja kyläluettelot, Forssa 1973. Eskola Helvi, Tyrvään kylän- ja talonnimistä, Vammala 1942. Jutikkala, Suomen kartanot ja suurtilat.

Vammala. Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.