Villa Sakari on vaivatta tunnistettavissa 1800-luvun lopulla todennäköisesti useammassa vaiheessa rakennetuksi asuinrakennukseksi. Julkisivut ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit, muodot ja ilmeen. Sisätiloissa näkyy sekoitus rakennusaikaisia ja 1950-luvun peruskorjauksen aikaisia piirteitä.

Historiallinen arvo: sosiaalihistoria, teollisuushistoria

Villa Sakari on toiminut Tampellan tehtaan johtoportaaseen kuuluneen insinööri Sakarin perheen asuinrakennuksena. Se kertoo 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ylemmän keskiluokan rakentamisen, asumisen ja elämäntavasta.

Ympäristöarvo: maisemakokonaisuus

Rakennus on osa Herrainmäen puistoaluetta, joka rakennuksineen muodostaa ehjän, säilyneen, alueen teollisuushistoriaan kytkeytyvän saarekkeen modernin asuinalueen keskellä. Selvästi ympäristöään korkeammalla Herrainmäellä rakennuksineen on merkittävä maisemallinen arvo.

Villa Sakari on Herrainmäen rakennuksista salaperäisin. Rakennuksesta on löydettävissä hyvin vähän lähteitä. Sen rakennusvuodeksi on useissa yhteyksissä mainittu vuosi 1916 ja suunnittelijaksi kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson. Näille seikoille ei kuitenkaan inventoinnin yhteydessä löytynyt vahvistusta. Rakennusvalvonnan arkistossa on kaikkien muiden mäen rakennusten alkuperäisiä rakennuspiirustuksia, mutta ei Sakarin. Ainoat rakennusta koskevat piirustukset arkistossa ovat rakennusmestari O. Helmisen 1950-luvun muutospiirustuksia. Lisäksi rakennus on merkitty nykyiselle paikalleen vuonna 1898 laaditulle tehdasalueen kartalle. Rakennuksen ikään viittaa myös sen numerotunnus B11; Tampellan rakennukset on numeroitu juoksevalla numeroinnilla valmistumisjärjestyksessä. Sakarin vanhin osa lieneekin rakennettu jo 1860–1890-lukujen välisenä aikana.

Villa Sakari on muiden mäen vanhimpien rakennusten tapaan toiminut Tampellan ylempään johtoon kuuluneen insinöörin asuinrakennuksena. Rakennus on saanut nimensä tämän ilmeisen pitkäaikaisen sukunimeltään Sakari-nimisen insinöörin mukaan. Rakennus muodostuu kahdesta satulakattoisesta rakennusosasta ja se lieneekin rakennettu kahdessa tai useammassa vaiheessa. Kapearunkoinen länsipääty on todennäköisesti rakennettu ensin ja rakennusta on myöhemmin laajennettu itään länsipäädyn osaan nähden poikittain sijoitetulla leveämpirunkoisella itäosalla. Itäosan sokkeli on porrastettu, mistä päätellen sekin on voitu rakentaa kahdessa vaiheessa. Toisaalta porrastus voi johtua myös maaston epätasaisuudesta.

Rakennus on hirsirunkoinen ja perustettu todennäköisesti nurkkakiville, joiden välit on ummistettu tiilimuurauksella. 1990-luvun valokuvissa perustus on rapattu ja maalattu, tiilimuurausta näkyy rappauksen vauriokohdista. Nykyisin perustus on kauttaaltaan piilossa ruskean levytyksen alla. Julkisivut ovat yksinkertaiset, koristelemattomat ja niissä on keltaiseksi maalattu vaakalaudoitus sekä ullakkokerroksen alaosassa uusrenessanssityylinen ns. peilinauha. Listoitukset ovat yksinkertaiset, valkoisiksi maalatut. Katteena on vihreä kolmiorimahuopa. Savupiippuja on kaksi. Ne ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä ja piipunpäiden osalta uusitut. Ikkunat ovat pääosin T-malliset ja alkuperäiset tai niitä vastaavat. Ullakon ikkunat ovat kaariharjaiset. Ikkunakehysten alapäät ovat ristikkäiset. Pohjoissivulla on yksi myöhemmin, mahdollisesti 1950-luvulla levennetty ikkuna-aukko ja länsisivun toista ikkunaa on epäsymmetriasta ja julkisivulaudoituksen jäljistä päätellen siirretty.

Villa Sakarin pääsisäänkäynti on rakennuksen eteläsivulta aumakattoiselta kuistilta. Kuistin ovet ovat mahdollisesti alkuperäiset ruskeiksi maalatut peilipintaiset puupariovet. Toinen sisäänkäynti on itäpäädystä satulakattoiselta pikkukuistilta, jota on 1950-luvulla laajennettu eteläpuolelta. Pohjoissivulla on pikkuruinen ikkunaton satulakattoinen sisäänkäyntikuisti todennäköisesti pieneen kivijalan kellaritilaan.

Rakennuksessa on 1950-luvun lopussa ollut eteinen, työhuone, olohuone, ruokailuhuone, vanhempien makuuhuone, kaksi lastenhuonetta, keittiö, kylpyhuone ja kaksi wc:tä; siis 6 huonetta ja keittiö. Ullakko on rakentamatonta kylmää tilaa. Asuinhuoneiden kaakeliuunit on purettu 1950-luvulla olohuoneen komeaa uunia lukuun ottamatta ja huoneisiin on lisätty kiinteitä komeroita.

Rakennus on Tampereen kaupungin omistama, mutta sitä hallinnoi YIT. YIT on vuokrannut tilat edelleen varasto ja harjoittelutiloiksi yhtyeille. Alkuperäinen huonejako on säilynyt pääosin muuttamattomana. Rakennukseen on tehty vain vähäisiä muutoksia 1950-luvun jälkeen. Rakennuksessa on myös mm. säilynyt alkuperäiset tai niitä vastaavat puiset peilipintaiset väliovet, listoituksia, karmeja ja lautalattioita.

Asuinrakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja ilmeen. Sisätiloissa näkyy sekoitus alkuperäisiä ja 1950-luvun peruskorjauksen aikaisia piirteitä.

Villa Sakaria ympäröivällä pienellä nurmialueella kasvaa kaksi kookasta koivua, kaksi omenapuuta ja vaahtera sekä muutamia pensaita, osa niistä aivan kuistin tuntumassa. Kuistin edessä on pienehkö sorapintainen alue, jota käytetään pysäköintiin. Maasto nousee loivasti koilliseen.

- Julkisivujen aukotuksen, ikkunoiden, ovien, kattomuodon, runkomuodon sekä rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen (mm. peilinauha).

- Rakennuksen sisätilojen huonejaon, pintojen ja kiinteän sisustuksen alkuperäisten tai niitä vastaavien rakennusosien ja materiaalien, kuten listoitusten, väliovien, (mukaan lukien ikkunoiden ja ovien lukot ja heloitus) ja kaakeliuunin säilyminen.

- Rakennuksen ja sitä ympäröivän nurmialueen pintojen, kulkuväylien, maastonmuotojen ja kasvillisuuden muodostaman avaran ja puistomaisen pihapiirin sekä puuston säilyminen.

- Rakennuksen keskeisen aseman säilyminen puistoalueen maisemassa.

- Uudisrakentamisen välttäminen alueella.

Huoltotoimia:

Katto tulisi pitää puhtaana sammalesta puhdistamalla katto säännöllisesti vähintään kerran vuodessa sinne lähipuista putoavista roskista, lisäksi katolla tai sen päällä roikkuvat lähipuiden oksat tulisi poistaa.

Pääkuistin ympärillä aivan perustusten tuntumassa kasvava kasvillisuus tulisi poistaa.