Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Aleksanterinkatu 6 ja 11 sijaitsevat Juhannuskylän maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Maakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa kyseiset kiinteistöt sijoittuvat arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueelle. Suuressa osaa Juhannuskylää on voimassa 1984 vahvistettu asemakaava 5785, joka ei rakennetun ympäristön suojelun osalta täytä nykyisen, 2000 voimaan astuneen  maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Kaava ei perustu alueen rakennuskannan arvojen inventointiin, eikä siinä ole ohjattu rakennusten säilymistä suojelumerkinnöillä nykyään käytössä olevien periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti.

Aleksanterinkatu 6 ja 11 kuuluvat siihen rakennuskantaan, joka nousi uuteen Juhannuskylän kaupunginosaan sen asemakaavoittamisen jälkeen 1920-luvulla. Rakennuksilla on erityistä kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä Juhannuskylän maakunnalliselle arvoalueelle. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteistöjen asuinrakennukset tulisi suojella asemakaavalla eikä tämänhetkinen kaava riitä turvaamaan niiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Sama kaavan kulttuuriympäristöä koskevien suojelumerkintöjen päivittämisen tarve koskee koko asemakaavan 5785 aluetta. Aleksanterinkatu 6 ja 11:stä on laadittu taloyhtiöiden toimesta asianmukaiset rakennetun ympäristön selvitykset, joissa todetaan kiinteistöjen rakennuskannan kulttuurihistorialliset arvot ja jotka soveltuvat mm. asemakaavan selvitysaineistoiksi.

Molempien kiinteistöjen osalta on alustavasti tutkittu täydennysrakentamisvaihtoehtoja sekä taloyhtiöiden että Tampereen kaupungin puolesta. Aleksanterinkatu 6:n tontilla uudisrakennuksen paikkana on arvioitu Pellavatehtaankatu 7:n puolelle katuvarteen sijoittuvaa paikkaa. Pellavatehtaankatu 7 on 1920-luvun puhtaaksimuurattu, kolmikerroksinen asuinrakennus. Aleksanterinkatu 6 ja Pellavatehtaankatu 7 ovat ajallisesti yhteneväisiä, mutta mm. massoiltaan ja materiaaleiltaan toisistaan eroavia asuinrakennuksia. Pellavatehtaankadun toisella puolella on Jussinkylän päiväkodin tiiliaita, piha-alue sekä 1980 valmistunut, ympäristöönsä sovitettu päiväkotirakennus. Aleksanterinkatu 11:n tontilla uudisrakennuksen paikaksi on tutkittu sisäpihan eteläosaa, joka jää kaupunkikuvallisesti täysin piiloon. Tontin eteläpuolella on Olympian talo (1906) ja itäpuolella 1960- ja 70-luvuilla rakennetut kerrostalot. Aleksanterinkatu 11 muodostaa itsessään eheän, kahden asuinrakennuksen ja niihin liittyvän piharakennuksen muodostaman kokonaisuuden

Pirkanmaan maakuntamuseo arvostaa Aleksanterinkatu 6 ja 11:n taloyhtiöiden halua vaalia arvokkaita rakennuksiaan ja Juhannuskylän kaupunkikuvaa. Kyseiset rakennukset tuovat osaltaan merkittävän ajallisen kerrostuman Juhannuskylän paikoin uudelleen rakentuneeseen kaupunginosaan. Tällaisessa monikerroksisessa ympäristössä kunkin aikakauden samoin kuin säilyneiden yhtenäisten kokonaisuuksien vaaliminen on tärkeää. Pirkanmaan maakuntamuseo kannattaa sitä periaatetta, että kiinteistön omistaja voisi halutessaan laskea tonttinsa rakennusoikeutta säilyttääkseen sen kulttuuriympäristön arvoja.

Maakuntamuseo kuitenkin toteaa, että kyseisten kiinteistöjenkään kohdalla arvoalueen status tai merkittävät kulttuurihistorialliset arvot eivät automaattisesti tarkoita sitä, että alueella ei voisi tapahtua muutoksia, vaikkakin se rajaa merkittävästi muutosten laajuutta ja luonnetta. Kaikissa alueella tapahtuvissa kunnostus- ja muutostöissä lähtökohdan tulee olla alueen rakennetun ympäristön kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen ja muutosten sopeuttaminen alueen ja sen rakennuskannan arvoihin. Tällöin Aleksanterinkatu 6:n ja 11:n tonteille ei voida edes tarkastella kuin hyvin pienimuotoista, tonttien olemassaolevaan rakennuskantaan sopeutettua täydennysrakentamista. Maakuntamuseo ei ota tarkemmin kantaa siihen, onko kyseisillä tonteilla mahdollista käyttää kaikkea nykyisen kaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta. Maakuntamuseo kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi kellaritilojen ottaminen asuinkäyttöön ei aina ole rakennusteknisesti suositeltava ratkaisu. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Aleksanterinkatu 6 ja 11 sijaitsevat Juhannuskylän maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Maakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa kyseiset kiinteistöt sijoittuvat arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueelle. Suuressa osaa Juhannuskylää on voimassa 1984 vahvistettu asemakaava 5785, joka ei rakennetun ympäristön suojelun osalta täytä nykyisen, 2000 voimaan astuneen  maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Kaava ei perustu alueen rakennuskannan arvojen inventointiin, eikä siinä ole ohjattu rakennusten säilymistä suojelumerkinnöillä nykyään käytössä olevien periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti.

Aleksanterinkatu 6 ja 11 kuuluvat siihen rakennuskantaan, joka nousi uuteen Juhannuskylän kaupunginosaan sen asemakaavoittamisen jälkeen 1920-luvulla. Rakennuksilla on erityistä kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä Juhannuskylän maakunnalliselle arvoalueelle. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteistöjen asuinrakennukset tulisi suojella asemakaavalla eikä tämänhetkinen kaava riitä turvaamaan niiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Sama kaavan kulttuuriympäristöä koskevien suojelumerkintöjen päivittämisen tarve koskee koko asemakaavan 5785 aluetta. Aleksanterinkatu 6 ja 11:stä on laadittu taloyhtiöiden toimesta asianmukaiset rakennetun ympäristön selvitykset, joissa todetaan kiinteistöjen rakennuskannan kulttuurihistorialliset arvot ja jotka soveltuvat mm. asemakaavan selvitysaineistoiksi.

Molempien kiinteistöjen osalta on alustavasti tutkittu täydennysrakentamisvaihtoehtoja sekä taloyhtiöiden että Tampereen kaupungin puolesta. Aleksanterinkatu 6:n tontilla uudisrakennuksen paikkana on arvioitu Pellavatehtaankatu 7:n puolelle katuvarteen sijoittuvaa paikkaa. Pellavatehtaankatu 7 on 1920-luvun puhtaaksimuurattu, kolmikerroksinen asuinrakennus. Aleksanterinkatu 6 ja Pellavatehtaankatu 7 ovat ajallisesti yhteneväisiä, mutta mm. massoiltaan ja materiaaleiltaan toisistaan eroavia asuinrakennuksia. Pellavatehtaankadun toisella puolella on Jussinkylän päiväkodin tiiliaita, piha-alue sekä 1980 valmistunut, ympäristöönsä sovitettu päiväkotirakennus. Aleksanterinkatu 11:n tontilla uudisrakennuksen paikaksi on tutkittu sisäpihan eteläosaa, joka jää kaupunkikuvallisesti täysin piiloon. Tontin eteläpuolella on Olympian talo (1906) ja itäpuolella 1960- ja 70-luvuilla rakennetut kerrostalot. Aleksanterinkatu 11 muodostaa itsessään eheän, kahden asuinrakennuksen ja niihin liittyvän piharakennuksen muodostaman kokonaisuuden

Pirkanmaan maakuntamuseo arvostaa Aleksanterinkatu 6 ja 11:n taloyhtiöiden halua vaalia arvokkaita rakennuksiaan ja Juhannuskylän kaupunkikuvaa. Kyseiset rakennukset tuovat osaltaan merkittävän ajallisen kerrostuman Juhannuskylän paikoin uudelleen rakentuneeseen kaupunginosaan. Tällaisessa monikerroksisessa ympäristössä kunkin aikakauden samoin kuin säilyneiden yhtenäisten kokonaisuuksien vaaliminen on tärkeää. Pirkanmaan maakuntamuseo kannattaa sitä periaatetta, että kiinteistön omistaja voisi halutessaan laskea tonttinsa rakennusoikeutta säilyttääkseen sen kulttuuriympäristön arvoja.

Maakuntamuseo kuitenkin toteaa, että kyseisten kiinteistöjenkään kohdalla arvoalueen status tai merkittävät kulttuurihistorialliset arvot eivät automaattisesti tarkoita sitä, että alueella ei voisi tapahtua muutoksia, vaikkakin se rajaa merkittävästi muutosten laajuutta ja luonnetta. Kaikissa alueella tapahtuvissa kunnostus- ja muutostöissä lähtökohdan tulee olla alueen rakennetun ympäristön kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen ja muutosten sopeuttaminen alueen ja sen rakennuskannan arvoihin. Tällöin Aleksanterinkatu 6:n ja 11:n tonteille ei voida edes tarkastella kuin hyvin pienimuotoista, tonttien olemassaolevaan rakennuskantaan sopeutettua täydennysrakentamista. Maakuntamuseo ei ota tarkemmin kantaa siihen, onko kyseisillä tonteilla mahdollista käyttää kaikkea nykyisen kaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta. Maakuntamuseo kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi kellaritilojen ottaminen asuinkäyttöön ei aina ole rakennusteknisesti suositeltava ratkaisu. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.