Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ohjeita osoitteessa Pispalanharju 32 sijaitsevan muinaisjäännöksen huomioimisesta tontin vesi- ja viemäriputkistojen uusimisen sekä tontin uudisrakentamisen yhteydessä. Kiinteistöllä sijaitsee osa muinaismuistolain (293/1963) suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä Pispalanharju (mj-tunnus 1000006152), joka on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Tontin alueella sijaitsee betonista valettu rakenne, todennäköisesti suojahuone tai konekivääriasema.
Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu suoja-alue, jonka leveys on vähintään 2 m muinaisjäännöksen näkyvistä ulkoreunoista (MML 1, 4 ja 5 §).
Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus asemakaavan mukaiselle rakennusalalle muinaisjäännösalueen ulkopuolelle sekä autokatos ja kunnostaa tontin olemassa olevaa, asemakaavassa suojeltua rakennusta. Kunnostukseen liittyy vesi- ja viemäriputkiston uusiminen, missä yhteydessä putkisto on tarkoitus haaroittaa myös tulevalle uudisrakennukselle. Hankkeeseen liittyen Museoviraston koekaivausryhmä suoritti tontilla tutkimuksia 18.-19.11.2020. Tutkimuksissa määriteltiin betonirakenteen tarkka sijainti sekä tutkittiin suunnitellun autokatoksen ja asuinrakennuksen aluetta. Näillä alueilla ei todettu kiinteään muinaisjäännökseen kuuluvia rakenteita. Näin ollen uudisrakennuksen tai autokatoksen paikalla ei ole tarvetta suorittaa jatkokaivauksia.
Vesi- ja viemäriputkisto on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi alitusporauksena uuden rakennuksen kohdalta kadulle tehtävään viemärikaivantoon. Poraus tehdään noin 3 m syvyyteen, jolloin se ei vahingoita tontilla olevaa puolustusvarustukseen kuuluvaa betonirakennetta. Maakuntamuseo pitää suunnitelmaa hyvänä. Putkiston huollon näkökulmasta on suositeltavaa sijoittaa porattava reitti olemassa olevan rakennuksen ja betonirakennelman väliselle alueelle. Mikäli vesi- ja viemäriputkiston toteutus ei onnistu alitusporauksena, tulee uudet suunnitelmat lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Autokatos on suunniteltu tontin luoteislaitaan siten, että katoksen yksi tukitolpista sijoittuisi noin puolen metrin päähän betonirakenteen reunasta. Tukitolppa toteutettaisiin noin 30 x 30 cm kokoisella pilarianturalla. Autokatoksen toteuttaminen on mahdollista, mikäli muinaisjäännökseen kuuluvaan betonirakenteeseen ei kajota millään tavalla. Kaivutyö 2 m leveällä suoja-alueella tulee tehdä maakuntamuseon arkeologin valvonnassa. Maakuntamuseo pyytää autokatoksen tarkempia suunnitelmia nähtäväksi. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi autokatoksen toteuttamistapa sekä sen sijainti suhteessa muinaisjäännökseen.
Muinaisjäännökseen kuuluva betonirakenne tulee huomioida rakennusvaiheen aikana siten, ettei sille aiheudu vaaraa tontille tulevalta liikenteeltä. Betonirakennetta ei kiinteänä muinaisjäännöksenä saa vahingoittaa. Suunnitelma rakennusaikaisesta työkoneiden ja ajoneuvojen kulkureiteista tulee lähettää maakuntamuseoon arvioitavaksi. Esitetty ehdotus betonirakenteen päälle asetettavasta ylitysrampista on mahdollinen ratkaisu, mikäli metallirampin reunat asetetaan selvästi betonirakenteen ulkopuolelle, jolloin paino ei kohdistu muinaisjäännökseen.
Koska kiinteistö sijaitsee Pispalan valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyllä Pispalanharjun - Pyynikin maisema-alueella ja sen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat siten poikkeuksellisen merkittävät, katsoo Pirkanmaan maakuntamuseo tässä yhteydessä tarpeelliseksi lyhyesti kommentoida myös tontin suojellun asuinrakennuksen kunnostamista.
Tontilla sijaitseva rakennus on rakennusinventoinnissa luokiteltu korkeimpaan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan luokkaan 1. Tältä pohjalta rakennukselle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu suojelumerkintä srp-1. Merkintään liittyy kaavamääräys: "Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa, eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella." Lisäksi poikkeuksellisen hyvin perinteisen ilmeensä säilyttäneelle tontille on merkitty sk-piha -merkintä (kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas pihapiiri) ja laajalle harjunpäälliselle alueelle, johon myös Pispalanharju 32 kuuluu, sk-2 -merkintä (kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas säilytettävä aluekokonaisuus).
Suojellun rakennuksen kunnostus tulisi tehdä sen omilla ehdoilla, ominaispiirteitä kunnioittaen, perinteisiä materiaaleja ja alkuperäisiä rakennusosia vaalien. Ohjeita löytyy mm. Pispalan rakentamistapaohjeesta, Museoviraston korjauskorteista ja Pirkanmaan maakuntamuseon julkaisemasta Hyvä tästä vielä tulee - perinnerakentajan ohjekirjasta. Maakuntamuseo tarjoaa myös ilmaista vanhojen rakennusten korjausneuvontaa ja ylläpitää taitajarekisteriä perinnerakentamiseen erikoistuneista ammattilaisista: http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/korjausneuvonta/.
Tontin tarkemmat uudisrakentamissuunnitelmat pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle viimeistään rakennuslupavaiheessa. Lisätietoja antavat maakuntamuseon tutkija, arkeologi Piritta Häkälä (piritta.hakala@tampere.fi, puh. 040 8064139), rakennustutkija Miia Hinnerichsen (miia.hinnerichsen@tampere.fi, puh 050 3023458) ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen (anne.uosukainen@tampere.fi, 044 4309654).
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ohjeita osoitteessa Pispalanharju 32 sijaitsevan muinaisjäännöksen huomioimisesta tontin vesi- ja viemäriputkistojen uusimisen sekä tontin uudisrakentamisen yhteydessä. Kiinteistöllä sijaitsee osa muinaismuistolain (293/1963) suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä Pispalanharju (mj-tunnus 1000006152), joka on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Tontin alueella sijaitsee betonista valettu rakenne, todennäköisesti suojahuone tai konekivääriasema.
Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu suoja-alue, jonka leveys on vähintään 2 m muinaisjäännöksen näkyvistä ulkoreunoista (MML 1, 4 ja 5 §).
Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus asemakaavan mukaiselle rakennusalalle muinaisjäännösalueen ulkopuolelle sekä autokatos ja kunnostaa tontin olemassa olevaa, asemakaavassa suojeltua rakennusta. Kunnostukseen liittyy vesi- ja viemäriputkiston uusiminen, missä yhteydessä putkisto on tarkoitus haaroittaa myös tulevalle uudisrakennukselle. Hankkeeseen liittyen Museoviraston koekaivausryhmä suoritti tontilla tutkimuksia 18.-19.11.2020. Tutkimuksissa määriteltiin betonirakenteen tarkka sijainti sekä tutkittiin suunnitellun autokatoksen ja asuinrakennuksen aluetta. Näillä alueilla ei todettu kiinteään muinaisjäännökseen kuuluvia rakenteita. Näin ollen uudisrakennuksen tai autokatoksen paikalla ei ole tarvetta suorittaa jatkokaivauksia.
Vesi- ja viemäriputkisto on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi alitusporauksena uuden rakennuksen kohdalta kadulle tehtävään viemärikaivantoon. Poraus tehdään noin 3 m syvyyteen, jolloin se ei vahingoita tontilla olevaa puolustusvarustukseen kuuluvaa betonirakennetta. Maakuntamuseo pitää suunnitelmaa hyvänä. Putkiston huollon näkökulmasta on suositeltavaa sijoittaa porattava reitti olemassa olevan rakennuksen ja betonirakennelman väliselle alueelle. Mikäli vesi- ja viemäriputkiston toteutus ei onnistu alitusporauksena, tulee uudet suunnitelmat lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Autokatos on suunniteltu tontin luoteislaitaan siten, että katoksen yksi tukitolpista sijoittuisi noin puolen metrin päähän betonirakenteen reunasta. Tukitolppa toteutettaisiin noin 30 x 30 cm kokoisella pilarianturalla. Autokatoksen toteuttaminen on mahdollista, mikäli muinaisjäännökseen kuuluvaan betonirakenteeseen ei kajota millään tavalla. Kaivutyö 2 m leveällä suoja-alueella tulee tehdä maakuntamuseon arkeologin valvonnassa. Maakuntamuseo pyytää autokatoksen tarkempia suunnitelmia nähtäväksi. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi autokatoksen toteuttamistapa sekä sen sijainti suhteessa muinaisjäännökseen.
Muinaisjäännökseen kuuluva betonirakenne tulee huomioida rakennusvaiheen aikana siten, ettei sille aiheudu vaaraa tontille tulevalta liikenteeltä. Betonirakennetta ei kiinteänä muinaisjäännöksenä saa vahingoittaa. Suunnitelma rakennusaikaisesta työkoneiden ja ajoneuvojen kulkureiteista tulee lähettää maakuntamuseoon arvioitavaksi. Esitetty ehdotus betonirakenteen päälle asetettavasta ylitysrampista on mahdollinen ratkaisu, mikäli metallirampin reunat asetetaan selvästi betonirakenteen ulkopuolelle, jolloin paino ei kohdistu muinaisjäännökseen.
Koska kiinteistö sijaitsee Pispalan valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyllä Pispalanharjun - Pyynikin maisema-alueella ja sen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat siten poikkeuksellisen merkittävät, katsoo Pirkanmaan maakuntamuseo tässä yhteydessä tarpeelliseksi lyhyesti kommentoida myös tontin suojellun asuinrakennuksen kunnostamista.
Tontilla sijaitseva rakennus on rakennusinventoinnissa luokiteltu korkeimpaan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan luokkaan 1. Tältä pohjalta rakennukselle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu suojelumerkintä srp-1. Merkintään liittyy kaavamääräys: "Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa, eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella." Lisäksi poikkeuksellisen hyvin perinteisen ilmeensä säilyttäneelle tontille on merkitty sk-piha -merkintä (kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas pihapiiri) ja laajalle harjunpäälliselle alueelle, johon myös Pispalanharju 32 kuuluu, sk-2 -merkintä (kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas säilytettävä aluekokonaisuus).
Suojellun rakennuksen kunnostus tulisi tehdä sen omilla ehdoilla, ominaispiirteitä kunnioittaen, perinteisiä materiaaleja ja alkuperäisiä rakennusosia vaalien. Ohjeita löytyy mm. Pispalan rakentamistapaohjeesta, Museoviraston korjauskorteista ja Pirkanmaan maakuntamuseon julkaisemasta Hyvä tästä vielä tulee - perinnerakentajan ohjekirjasta. Maakuntamuseo tarjoaa myös ilmaista vanhojen rakennusten korjausneuvontaa ja ylläpitää taitajarekisteriä perinnerakentamiseen erikoistuneista ammattilaisista: http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/korjausneuvonta/.
Tontin tarkemmat uudisrakentamissuunnitelmat pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle viimeistään rakennuslupavaiheessa. Lisätietoja antavat maakuntamuseon tutkija, arkeologi Piritta Häkälä (piritta.hakala@tampere.fi, puh. 040 8064139), rakennustutkija Miia Hinnerichsen (miia.hinnerichsen@tampere.fi, puh 050 3023458) ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen (anne.uosukainen@tampere.fi, 044 4309654).
Jaa
Facebookissa