Pispalanharjun varren vanha rakennuskanta on peräisin pääosin 1900-1930-luvuilta. Rakennuskanta on vaihtelevaa ja monimuotoista käsittäen kookkaita puurakenteisia pienkerrostaloja, yksittäispientaloja, kau-punkipuutaloja ja pikkutaloja sekä ajalle tyypillisiä piharakennuksia. Rakennukset ovat säilyttäneet pääosin hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat piirteensä. Rakennukset kertovat 1900-luvun alun rakentamisen tavoista.

Historiallinen arvo – Liikennehistoria

Harjun lakea pitkin kulkenut tie, nykyinen Pispalanharju, on syntynyt noin 1910-1920-luvuilla. Katulinja on leventämisestä ja suoristamisesta huolimatta muuttunut suhteellisen vähän. Katu on yksi alueen pääväylistä.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueen vanhassa rakennuskannassa on säilynyt hyvin nähtävissä Pispalassa 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja erikokoisissa puutaloissa, aputiloja piharakennuksissa. Rakentamattomana säilynyt puistoalue, Pyykkimettä, ja Pispalanharju 29:ssä sijainnut yleinen sauna ovat toimineet alueen tapaa-mispaikkoina kertoen Pispalan yhteisöllisestä elämäntavasta.

Historiallinen arvo – Taloushistoria

Pyykkimettän näköalanpaikan kohdalla on sijainnut August Koivusen rakennuttama vesisäiliö, johon pumpattiin vettä Tahmelan lähteestä ja josta monet pispalalaisista saivat vetensä. Pispalanharju 29:ssä on sijainnut yksi alueen monista yleisistä saunoista.

Ympäristöarvo – Maisemakokonaisuus

Pispalanharjun varren katutila on melko kapea ja paikoin tiiviisti raken-nusten rajaama. Kadunvarren rakennusten ja niiden välistä pohjoiseen ja etelään avautuvan näköalan muodostama maisemakokonaisuus on matkailullisesti erittäin merkittävä. Pispalanharjun varrella on erityistä symbolimerkitystä, sillä aluetta pidetään yleisesti maisemallisesti ominaisimpana Pispalana.