2. Koulukadun alue tehtaan lunastama sodasta palanneille työntekijöille, eteläpuolen rintamamiestalot rakennettu n. 1945. Kaksikerroksisia asuinkerrostaloja samalta ajalta, myös 50-luvun omakotitaloja. Koulukadun 1950-luvun koulu.

3. Viljakkalan maantie (1953, korotettu myöhemmin) katkaisee Ylä- ja Alaharjun yhteyden. Harjujen alue ollut Kyröskosken keskusta 1950-luvulle asti. Harjujen alueilla asuinrakennuksissa Korkomäen rakennusten arkkitehtonisia vaikutteita.

4. Alaharju 1900-luvun alun kauppakeskuksen fragmentteja, mm. Osuuskaupan leipomo 1920-l:n klassismia. Asuinrakennuksia 1890-luvulta näihin päiviin.

5. Yläharju eli Poussan alue. Raittimainen Rinnetie. Lähimpänä harjua jälleenrakennuskauden pihapiirejä. Selvaagin mäen pienkerrostalot 1950 - 60-lukujen

taitteessa kansakoulun ja urheilukentän paikalle. Norjalaisen arkkitehti Selvaagin suunnittelemat neljän asunnon kaksikerroksiset puurakennukset työnjohtajille.

6. Osuuskaupan leipomo 30-luvulta

7. Puretun Petsamo-nimisen alueen fragmentit Selvaaginmäellä

8. Fragmentoitunut ns. vanhan torin alue asuin- ja liike-rakennuksineen

9. Laivataipaleen pienasutus

10. Girsinkulman kiinteistöt

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Kyröskosken teollisuusalue. Vielä viime vuosisadalla [1800] Kyröskoski oli huomattavampia vapaita koskiamme ja suosittu matkailukohde. Lukuisat taiteilijat ovat kuvanneet töissään kosken kuohuja. Koski on usein yhdistetty Hämeen Hälläpyörään Kalevalassa. Vielä tämän vuosisadan alussa kosken partaalla oli useita myllyjä. Ensimmäinen pato valmistui vuonna 1907. Vuonna 1860 viisi Finlaysonin työnjohtajaa perusti paikkaan pienen puuvillatehtaan, joka lakkasi toimimasta 1869. Organisaatioltaan tämä tehdas oli ainutlaatuinen muistuttaen jossain määrin englantilaisia utopistisosialistien kokeiluja. Vuonna 1870 tehdas siirtyi oston kautta tamperelaisille L.J. Hammarénille, G.O. Sumeliukselle ja A. Nybergille. Tehdas sai nimekseen Hammarén & Co. Seuraavana vuonna perustettiin puuhiomo ja puuvillatehtaan toiminta loppui 1877. Ensimmäinen paperikone käynnistettiin 1878. Vuonna 1912 perustettiin saha ja kartongin valmistus aloitettiin 1937. Vuodesta 1941 yhtiö on ollut nimeltään Oy Kyro Ab.

- Tehtaan vanhimmat säilyneet rakennusosat lienevät 1800-luvun lopulta, mutta pääasiassa rakennuskanta on varsin uutta. Höyryvoimakeskus korkeine savupiippuineen on vuosilta 1922-24.

- Arkkitehti Birger Federleyn piirtämä tiilinen konttorirakennus on vuodelta 1924.

- Entinen navetta- ja tallirakennus on rakennettu tiilestä vuonna 1921.

- Arkkitehti Arne Tuhlén piirtämä seuratalo Koskilinna on vuodelta 1940, ja sitä on laajennettu 1960-luvulla.

- Entinen isännöitsijän asuintalo kunnostettiin vuonna 1948 virkailijakerhoksi.

- Korkomäellä on erittäin edustava neljän työsuhdetalon ryhmä. 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa valmistuneet talot ovat arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia.

- Hammareninkadun ja Valtakadun risteyksessä on säilynyt joukko vanhempia asuinrakennuksia.

Paukunperän alue, Kyröskoski. Oy Kyro Ab:n rakennuttama kahdeksan kahdenperheen talon ryhmä muodostaa yhtenäisen asuinmiljöön.

Kyröskosken harjuasutus, Kyröskoski. Kyrsökosken ja Viljakkalantien välillä on suurehko säätelemättömästi syntynyt omakotitaloalue, jonka rakennus vaihtelee viime vuosisadan [1800] loppupuolelta aivan uusiin.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]