Kiinteistö lohkottiin vuonna 1953 Alasen talosta nimellä Konela. Kiinteistölle perustettiin korjauspaja, josta käsin suoritettiin mm. "myllyjen, höyrykoneitten, kattiloiden ja moottoreiden montteerausta". Asuinrakennuksen toista asuntoa pidettiin vuokralla. Paja on edelleen osittain toiminnassa. Varsinainen taontatyö on kuitenkin loppunut ja vanha, maapohjainen pajarakennus on huonokuntoisena tyhjillään.

Rakennus 1: Asuinrakennus valmistui vuoden 1917 aikana. Sen hirsirunko on vuorattu vaakalaudoin. Vuorauksen yläosa ja päätykolmio on koristeltu nauhamaisesti rakennuksen yläosaa kiertävin, suorakaiteen muotoisin koristelistoituksin. Rakennus oli aikoinaan maalattu keltamullalla. Maali on osittain jäljellä enää länsisivulla. Muuten rakennus on maalaamattoman näköinen. Satulakaton katteena on betonitiili. Itäsivulla on kuisti ja sisäänkäynti. Rakennuksen pohjoispäässä on erillinen asunto, jonne kuljetaan päädyssä olevasta kuistista Ikkunat ovat T-ikkunoita. Rakennuksessa on yksi asuinkerros sekä vintti ja alakerroksessa autotalli. Asuinkerroksessa on eteinen, sen takana keittiö ja kaksi huonetta. Toisessa päädyssä on pienempi asunto, johon kuuluu keittiö ja kamari. Alakerran autotalli on rakennettu myöhemmin ja perustuksena on lekatiili. Autotallissa on kahdet suuret pariovet ja suuriruutuiset ikkunat. Muutokset ovat mahd. 1960-70-luvulta. Rakennus on ulkoisesti muuten alkuperäisessä asussaan, mutta autotallit on rakennettu myöhemmin. Sisällä on tehty pientä kunnostusta ja pintamateriaaleja on vaihdettu uudempiin 1950-60-lukujen aikana. Mm. kamarien lattiaan on laitettu muovimatto. Toisen kamarin tiiliuuni on purettu, toisessa se on vielä jäljellä. Seinien pinkopahvi on alkuperäinen. Katot on levytetty insuliittilevyin. Toisessa asunnossa pintoja on niinikään päällystetty uudelleen. Seinien pinkopahvit ovat kuitenkin jäljellä. Samoin kamarin pystyuuni.

Rakennus 2: Alunperin navettana toiminut rakennus on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Alkuperäinen , todennäköisesti jo vuonna 1916 J. Jalavan rakentama, tasakertaan asti pitkä- l. ”tukka”nurkkainen, hirsirunkoinen rakennus on vuoraamaton. Runko on maalattu punamullalla. Listoitus on valkoinen. Satulakaton katteena on kolmiorimahuopa. Rakennusta on myöhemmin korotettu rankorunkoisella osalla. Ikkunat ovat kaksijakoiset pystyikkunat, joiden ruudut on välipuittein jaettu kymmeneen pikkuruutuun. Rakennuksen eteläsivulle rakennettiin 1920-luvulla laaja, satulakattoinen siipi, joka jatkui pulpettikattoisena kylkiäisenä itäpäädyn puolelle. Pajan toiminta laajentui uuteen siipeen. Väliseinä vanhan ja uuden rakennuksen väliltä purettiin kokonaan. Rakennuksen länsisivulla on kaksi suurta puista pariovea. Koneiden, autojen jne. korjauspaja oli siipirakennuksessa. Sorvit jne työkoneet sijaitsivat navettaosassa. Yläkerroksessa toimii edelleen pajan konttori.

Rakennus 3: 1920-luvun lopulla rakennettu paja on maalattiainen ja vailla perustusta. Sen rankorunko on vuorattu peiterimoitetuin pystylaudoin. Rakennus on maalaamaton. Huonokuntoisessa rakennuksessa on edelleen jäljellä pajan valu-uunit ja ahjo. Rakennus on alkuperäisessä asussa. Se ei kuitenkaan ole enää vuosiin ollut käytössä.

Rakennus 4: Saunan ja puuceen käsittävä rakennus on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Alkuperäinen rakennus käsitti saunan ja puuceen. Rakennus on 1920-luvun vaihteesta. Se on ylös asti hirsirunkoinen, tasanurkkainen, vuoraamaton rakennus, joka on maalattu punaiseksi. Listoitus on valkoinen. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Saunaan ja puuceehen mennään länsisivulla olevista erillisistä ovista. Vinkkeli siipi rakennettiin eteläpäätyyn autotalliksi Rakennus on kohtalaisessa ja osittain huonossa kunnossa. Se on alkuperäisessä asussaan. Sauna kiukaineen ja muuripatoineen on edelleen käyttökunnossa, mutta ei enää käytössä.

Kiinteistö sijaitsee Myllykadun varrella, laajalla tontilla, jota ympäröi pensaikkoinen pihamaa. Pihaan kuljetaan Sepänkadun puolelta. Alue on osa nk. Ala-Harjua. Pihapiirin puutarha omenapuineen ja sireenipensaineen on villiintynyt ja hoitamaton. Tontin eteläpuolella sijaitsee Tasanteen kiinteistö.

asemakaava 2002

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 1)