rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä kohde

1580-luvulla muodostunut Tervaniemen kylän kantatalo, joka on toiminut sotilasvirkatalona ja kestikievarina. Tapanila on siirtynyt 1900-luvun alussa viimeistään keskiajalla muodostuneelta tiiviisti rakennetulta Tervaniemen kylätontilta hieman sen eteläpuolelle. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1900-luvun alusta nykypäiviin. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti erittäin keskeinen sijainti Tervaniemenlahden rannalla, laajassa avoimessa peltomaisemassa.

Tapanila sijaitsee laajojen peltoaukeiden laidalla, Tervaniemenlahden rannalla, mäellä Tervaniemi -nimisen tien varressa, tien itäpuolella. Pihapiirissä kasvaa kookasta puustoa, omenapuita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Pihasta avautuu maisema ympäröiville pelloille ja Tervaniemenlahdelle.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus (1912): peruskorjattu 1970-luvulla

2 Riviaitta, hirsi

3 Talousrakennus, hirsi

4 Karjasuoja (1928), navetta, talli ja sikala, hirsi

Lisäksi pihapiiriin kuuluu 1900-luvun jälkipuolella rakennetut liiteri ja konevaja ja lato, sekä kaksi uudempaa kookasta konehallia.

Tapanila on syntynyt 1584, kun Tervaniemen kylän kantatalo Hemminki halottiin Hemmingiksi ja Tapanilaksi. Tapanila on ainoa Kuhmalahden alueella sijainnut sotilasvirkatalo eli puustelli. Tilalla on toiminut myös kestikievari. Sotilasvirkatalojen tapaan Tapanila oli pitkään 1800-1900-luvuilla valtion omistuksessa. Nykyiselle paikalleen, tiiviisti rakennetun kyläkeskuksen eteläpuolelle Tapanila on siirtynyt 1900-luvun alussa.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1932. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1775. Maanmittauslaitoksen arkisto.