Tervaniemen kylän entinen kyläkeskus on rajattu arvoalueeksi historiallisten ja maisemallisten arvojensa vuoksi. Alueeseen sisältyy kylän 1900-luvun alkuun asti tiiviisti rakennettu kylätontti, jolle kaikki kylän talojen asuin- ja piharakennukset oli rakennettu. Se sijaitsi nykyisen Tervaniemi nimisen tien mutkassa, Mattilan eteläpuolella. Kylätontti on autioitunut 1900-luvun alussa uusjaon seurauksena. Kantatiloista Tapanila ja Mattila ovat siirtyneet lyhyen matkan päähän kylätontista, sen etelä- ja pohjoispuolille. Kantatilojen tilakeskusten rakennuskanta on uusiutunut voimakkaasti, mutta molemmissa on säilynyt kuitenkin joitain rakennuksia. Kantatilat on inventoitu erikseen.

Arvoalueen pohjoisosassa kulkevan Myllyojan varteen on 1800-luvun kartoille on merkitty useampia myllyjä. Myllynpaikalla on säilynyt muokattua luonnonkivilatomuksella tuettua uomaa ja myllynkivi. Myllyojan ylittää kaunis lohkokivistä ladottu silta Myllyojantiellä. Tervaniemen ja Myllyojantien eteläpäissä on muutamia 1900-luvun alussa itsenäistyneitä torppia tai mäkitupia (D, C, F ja G). Maantien eteläpuolella on niin ikään kolme 1900-luvun alussa itsenäistynyttä torppaa (A, B ja E) sekä aivan maantien ja vanhan maantien, nykyisen Iso-Maijalantien kulmauksessa, Tervaniemen maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä työväentalo (H). Pihapiireissä ja niiden ympärillä kasvaa puustoa, muutoin alue on kumpuilevaa viljeltyä peltoa. Laajoilta peltoaukeilta aukeaa järvimaisema Tervaniemenlahdelle.

Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet:

A. Hietala, Jokelantie 15, 211-494-3-44: Tervaniemen kylän kantatalosta Mattilasta 1928 lohkottu tila. Hietala sijaitsee pellon reunassa, loivalla mäellä Jokelantien ja Iso-Maijalantien välissä. Pihapiirissä on puolitoistakerroksinen asuinrakennus, karjasuoja, liiteri ja sauna. Pihassa kasvaa mm. sireeniä, marjapensaita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

B. Kontula, Jokelantie 10, 211-494-3-10: Tervaniemen kylän kantatalosta Mattilasta 1922 itsenäistynyt torppa. Kontula sijaitsee pienellä mäellä Jokelantiestä länteen erkanevan lyhyen pihatien päässä. Pihapiirissä on pieni huoneen ja keittiön hirsimökki, karjasuoja ja kellari. Puuston suojaamassa pihassa kasvaa mm. sireeniä, omenapuita, marjapensaita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä pihapiiri.

47. Mattila, Tervaniemi 66, 211-494-3-54: Tervaniemen kylän kantatalo Mattila, joka säilynyt viimeistään keskiajalla muodostuneen entisen kyläkeskuksen tuntumassa. Mattila sijaitsee laajojen peltoaukeiden laidalla, Tervaniemenlahden rannalla, Tervaniemi -nimisestä tiestä pohjoiseen erkanevan puukujan päässä. Pihapiiriin kuuluu kookas mansardikattoinen 1930 rakennettu asuinrakennus, kivinavetta (1901), uudehko kuivuri sekä neljä muuta talousrakennusta. Pihassa kasvaa kookasta puustoa, omenapuita, marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Pihasta avautuu maisema ympäröiville pelloille ja Tervaniemenlahdelle. Asutus- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä kohde.

C. Mutkala, Myllyojantie 12, 211-494-4-8: Tervaniemen kylän kantatalosta Penttilästä 1924 itsenäistynyt torppa. Mutkala sijaitsee Myllyojantien varressa, tien itäpuolella, peltoaukean laidalla. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja piharakennus. Maisemallisesti merkittävä osa Tervaniemen kyläkeskuksen asutusta.

D. Niemelä, Tervaniemi 12, 211-494-1-46: Tervaniemen kylän kantatalosta Pitkälästä 1928 erotettu tila, todennäköisesti entinen mäkitupa. Niemelä sijaitsee pienellä mäellä Tervaniemi -nimisen tien varressa, tien itäpuolella. Pihasta aukeavat laajat peltomaisemat itään ja länteen. Pihapiirissä on pieni huoneen ja keittiön hirsimökki, hirsiaitta ja kaksi muuta talousrakennusta. Tien varressa on kiviaita ja pihaa on pengerretty kivimuurein. Pihassa kasvaa mm. sireeniä, marjapensaita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

E. Peltomäki, Jokelantie 22, 211-494-17-2: Tervaniemen kylän kantatalosta Mattilasta 1926 lohkottu tila. Peltomäki sijaitsee peltoaukean laidassa Jokelantien länsipuolella lyhyen pihatien päässä. Pihapiirissä on puolitoistakerroksinen 1939 rakennettu asuinrakennus, karjasuoja ja puimala, riviaitta, sauna ja liiteri, vilja-aitta ja riihi. Pihassa kasvaa mm. koristepensaita, omenapuita, marjapensaita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

F. Pitkänen, Myllyojantie 11, 211-494-1-21: Tervaniemen kylän kantatalosta Pitkälästä 1928 itsenäistynyt tila. Pitkänen sijaitsee Myllyojantien varressa, tien länsipuolella. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja seitsemän talousrakennusta. Maisemallisesti merkittävä osa Tervaniemen kyläkeskuksen asutusta.

G. Seppälä, Myllyojantie 7, 211-494-1-7: Tervaniemen kylän kantatalosta Pitkälästä 1923 itsenäistynyt tila. Seppälä sijaitsee Myllyojantien varressa, tien länsipuolella. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja kolme piharakennusta. Maisemallisesti merkittävä osa Tervaniemen kyläkeskuksen asutusta.

49. Tapanila, Tervaniemi 18, 211-494-6-18: Tervaniemen kylän kantatalo, joka on toiminut sotilasvirkatalona ja kestikievarina. Tapanila sijaitsee laajojen peltoaukeiden laidalla, Tervaniemenlahden rannalla, mäellä Tervaniemi -nimisen tien varressa, tien itäpuolella. Tila on siirtynyt nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus (1912), karjasuoja (1912), riviaitta ja 5 muuta talousrakennusta. Pihassa kasvaa kookasta puustoa, omenapuita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Rakennus- ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä kohde.

H. Tervaniemen työväentalo, Pohjantie 159, 211-494-1-13: Tervaniemen kookas työväentalo on valmistunut 1931 ja sijaitsee näkyvällä paikalla mäellä Pohjantien (maantie 325), Jokelantien ja Iso-Maijalantien välissä. Työväentalolle on lohkottu maata Kylä-Tulokkaan tilasta 1925. Pihan läpi on kulkenut vanha tielinja, joka nykyisin tunnetaan nimellä Iso-Maijalantie. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1932. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1775. Maanmittauslaitoksen arkisto.