6. MOUHIJÄRVEN KIRKONSEUDUN JA TUPURLANJÄRVEN KULTTUURIMAISEMAT

Nimi: Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat

Uusi nimiehdotus: Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaisemat

Kunta: Sastamala

Maisemamaakunta: Lounaismaa, Ala-Satakunnan viljelyseutu, Pohjois-Satakunnan järviseutu;

Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Lounainen viljelyseutu

Pinta-ala: 4 030 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Maisema-alueen Mouhijärven kirkkojärven ympäristö kuuluu Lounaismaan Ala-Satakunnan viljelyseutuun ja Pohjois-Satakunnan järviseutuun Tupurlanjärven ympäristö Hämeen viljely- ja järvimaan Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Maakunnallinen maisematyyppi on Lounainen viljelyseutu. Ala-Satakunnan viljelyseutu on perusluonteeltaan vaurasta viljelyaluetta. Vaikka maastonmuodot ovat hyvin tasaista, on maisemissa voimakkaita erityispiirteitä. Viljelymaisemat sijaitsevat yleensä viljavilla savikkoalueilla. Karuimmilla mailla sijaitsevat viljelymaat ovat verrattain hajanaisia. Taajamien ulkopuolella asutus on ryhmittynyt melko väljästi, yleensä nauhamaisesti. Paikoin on myös löyhähköjä ryhmäkyliä.

Pohjois-Satakunnan järviseudulla Lounaismaa vaihettuu kohti Suomenselän karuja vedenjakaja-alueita. Maaperä ja maanpinnan muodot ovat melko vaihtelevia. Seudulla on kumpu- ja pohjamoreeni- sekä kalliomaita. Seudun yleisilme on metsäinen ja alueella on useita järviä. Peltomaata on niukemmin ja ne sijaitsevat pääosin järvien ja jokien rantamilla. Metsätalouteen liittyvät elinkeinot ovat tärkeitä. Asutus on harvahkoa ja on sijoittunut pääasiassa pienten jokien tuntumaan.

Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun maisema on hyvin monimuotoista ja usein pienipiirteistä. Tämä johtuu paitsi vaihtelevista luonnonoloista, myös monipuolisesta ja pitkään jatkuneesta sekä alkutuotantoon että teollisuuteen liittyvästä elinkeinoelämästä. Pitkäaikaista asutusta ja pitkiä kulttuuriperinteitä kuvaa muun muassa vanhojen talonpoikais- ja kartanorakennusten suuri määrä. Lounaisen viljelyseudun länsiosa on loivasti kumpuilevaa kankaremaata. Itään päin maasto nousee ja sen pinnanmuodot vaihtelevat mäkimaista komeisiin avokallioihin. Maisema on jylhimmillään Karkusta Nokialle päin kuljettaessa. Ilmasto-olot ovat edulliset. Asutus levittäytyy yhtenäisille laajoille savialueille. Vettä näillä alueilla on vähiten Pirkanmaalla, Lounaisen seudun vesimäärä on kymmenen prosenttia pinta-alasta.

OMINAISPIIRTEET:

Maiseman mäkisyys luo vaihtelevan maisemakuvan. Mouhijärven maakunnallisesti merkittävälle maisemalle tunnusomaista ovat laajat viljellyt peltoalueet. Mouhijärven kirkonseudun ja sen länsipuolen kulttuurimaisema on erittäin vaihtelevaa, paikoin jylhää. Maiseman jyrkkyyden vuoksi lähes kaikkialla rakennukset ja kylät hallitsevat maisemakuvaa. Kaunis Salmin viljelymaisema sijaitsee Piikkilänjärven rinnepelloilla. Rotkolaakso ja korkeat maisemaa kehystävät metsäselänteet tekevät siitä vaikuttavan maiseman. Tupurlanjärven ympärille levittäytyvä viljelytasanko on laaja kokonaisuus. Saikkalanjokilaakso on sillan kohdalla kapea ja jyrkkä. Alueeseen liittyy maisemallisesti erillisenä hahmottuva Saikkala. Mätikköjärven itä- ja eteläpuolella aukeaa Iirolan ja Uotsolan viljelymaisema. Valitettavasti alueelle levittäytynyt rakentaminen muuttaa maisemakuvaa. Alue on kuitenkin merkittävä Uotsolan taajaman ja sen maisemien kannalta. Kapean ja jyrkän laakson yli avautuvat näkymät ovat Suomen oloissa harvinaisia. Selkeen kartanomaisema on Mouhijärven komeimpia paikkoja. Kirkkojärven ympärillä oleva viljelyalue on laaja ja monipuolinen. Maisemaa halkoo harju, joka näkymässä on jokseenkin huomaamaton tämän hetkisen metsän kehitysvaiheen vuoksi.

Mouhijärvellä asutus on sijoittunut kalliosydämisten moreenimäkien lämpimille rinteille ja pikku kumpareille. Mäkien rinteille on muodostunut useita terassimaisia rinnetasoja, joille asutus ja lähiviljelykset ovat sijoittuneet.

Asutusvyöhyke on leveiden rinteiden vuoksi levittäytynyt laajalle. Näillä maisema-alueilla sijaitsevat tiiviit ryhmäkylät ovat säilyneet meidän päiviin asti. Maisema-alue levittäytyy järviketjujen ympärille. Vanhakirkonmäki, Mouhijärven vanhin kirkonkylä, sijaitsee harjulla Kirkkojärven koillispuolella. Alueella nähdään monia komeita tilakeskuksia, joista valitettavasti jotkin ovat jo autioina.

Varhaiskeskiajalla asutettujen yläsatakuntalaisten Eskolan ja Tervamäen kylien tiivis isoajakoa edeltävä ryhmäkylärakenne sekä historiallinen metsiin ja mäkiin rajautuva viljelymaisema ovat hyvin säilyneet. Kylät sijaitsevat kahden järven välisellä kannaksella ja niiden ympärillä levittäytyvät vuosisatoja viljeltyinä olleet peltoaukeat. Karkun seurakuntaan kuuluneen Mouhijärven ensimmäisen kappelin on arveltu sijainneen 1500-luvun lopulla Eskolan eli Yliskallion kylässä. Mouhijärven kappeliseurakunnan itsenäistyttyä omaksi seurakunnaksi 1639 ensimmäinen kirkko rakennettiin järven toiselle puolelle perustetun Selkeen kartanon maille. Mouhijärvellä asutus keskittyi aluksi kahtaalle, toisaalta Tupurlajärven ympäristöön Salmin ja Häijään kyliin ja toisaalta Kirkkojärven seudulle, jonne myös ensimmäiset kirkot rakennettiin.

Viljelyä on Mouhijärvellä ollut 1200-luvulta saakka. Samaan aikaan kun asutus levisi Kokemäenjoen laaksosta jokivarsia pitkin, vaihtui eränkäynti pellonviljelyksi. 1700-luvulla peltokuviot olivat maaston epätasaisuuden vuoksi usein pieniä ja soveltuivat erityisen huonosti sarkajakoon. Suurin osa Mouhijärven pelloista oli jo isonjaon aikaan yksityisinä ulkopalstoina, joita talolliset olivat raivanneet yhteismetsään ja joihin sarkajako ei ollut ulottunut. Peltojen pinta-ala on jokseenkin pysynyt samana 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään asti.

Alueen läpi kulkee länsi-itäsuunnassa Tampereen ja Porin välinen valtatie 11, joka Häijäässä risteää etelä-pohjoissuunnassa kulkevan Sastamalan ja Hämeenkyrön välisen seututien kanssa.

RAJAUS:

Rajausta kavennettu Mouhijärven kirkonseudulla sekä Häijäässä. Rajaus kulkee polveilevasti viljelyalueiden reunaselänteitä pitkin. Mätikön eteläpuolella aluetta on laajennettu ja rajaukseen on otettu paremmin reunustava selänne sekä muinaisjäännös ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat lehdot.

KUVAT:

Maisema on paikoin hyvinkin kumpuilevaa.

Avoimet rantapellot luovat pitkiä näkymiä muuten kumpuilevalla alueella. Asutus on sijoittunut kumpareille.

Vanhat tielinjat mutkittelevat luontevasti maisemassa.

Alueella on arvokasta rakennuskantaa.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.] Mätikkö-Kirkkojärvi kulttuurimaisema. Uotsolan ja Yliskallion kylien välinen kulttuurimaisema on erittäin vaihtelevaa. Viljelykset laskeutuvat paikka paikoin jyrkästi Mätikön ja Kirkkojärven rantaan. Järvien välinen Myllyoja virtaa syvässä laaksossa. Alue on samalla Mouhijärven vanhimpia asutusmaisemia ja kulttuurihistorialtaan keskeistä. Yksittäisistä kohteista mainittakoon uusi kirkko, vanhan kirkon paikka, Selkee sekä Uotsolan, Eskolan ja Tervamäen kylät.

Uotsolan raittinäkymä, Uotsola. Uotsolan vahraiskeskiaikainen kylä on Mouhijärven vanhinta yhtenäisesti jatkunutta asutuskerrostumaa. Viime vuosisadan keskivaiheilla kylän asema korostui, kun uusi kirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen. Kylän keskustassa on säilynyt vanhan kansakoulun ohella joukko puisia kauppakartanoita ja asuinrakennuksia. Lehtipuiden reunustama raitti mutkittelee näiden välitse. Kohde on osa laajempaa Mätikön ja Kirkkojärven kulttuurimaisemaa.

Selkeen kartano ja kulttuurimaisema. Selkee on Mouhijärven vanhinta asutusmaisemaa. Selkeen kantakylä on syntynyt viimeistään 1200-luvulla. Kartano muodstui 1620- ja 1630-luvuilla kahdestatoista Barbara Kinnairdille luovutetusta tilasta ja nautti säterivapautta vuoteen 1673. Vuonna 1678 siitä muodostettiin säteriluontoinen kruununvirkatalo ja tila määrättiin Porin läänin jalkaväkirykmentin komentajan virkataloksi. Slkeen kartanoa ovat hallinneet mm. sotamarsalkka Åke Tott ja maaherra Lorentz Creutz. Kaksikerroksinen puinen päärakennus on vuodelta 1786 ja noudattaa Kustaa III:n samana vuonna vahvistamaa mallipiirustusta everstin virkataloksi. Turun kaupunginarkkitehti Chr. Fr. Schr-der laati rakennuksen kustannus- ja materiaaliarvion. Rakennuksen ulkoasu muutettiin 1800-luvun lopulla sekä vuonna 1935 rakennusmestari Jalmari peltosen suunnitelman mukaan. Viimeisin peruskorjaus on vuodelta 1979. Pihalla sijaitsee symmetrisesti kaksi siipirakennusta, jotka noudattavat alkuperäistä rakennusryhmitystä. Täysin uusituista rakennuksista toinen lienee 1700-luvun puolelta, toinen 1800-luvun alkupuosilta. Lähistöllä on lisäksi joukko vanhoja aittoja. Rakennuksia ympäröi laaja puisto ja mäeltä avautuu erittäin vaikuttava näkymä vaihtelevailmeiseen Mätikköjärven maisemaan. Vuodesta 1933 on Selkeen kartanossa toiminut valtion laidunkoeasema.

Eskolan ja Tervamäen kylät. Eskolan ja Tervamnäen kylät ovat molemmat varhaiskeskiaikaisia. Eräiden arvelujen mukaan Mouhijärven ensimmäinen kappeli olisi sijainnut 1500-luvun lopulla Eskolan l. Yliskallon kylässä. Perinteistä rakennuskantaa edustavat Tervamäen Kahnun ja Holpin päärakennukset sekä Eskolan Tullun, Simon, Märrin ja Äijälän rakennusryhmät, Tervamäen kylässä sijaitseva Yliskallon kansakoulu on vuodelta 1897.

Häijää-Valkama kulttuurimaisema.Tupurlanjärven länsipuolinen kulttuurimaisema on erittäin vaihtelevaa viljelysmaisemaa, jossa korkeuserot ovat suuria. Asutus alueella juontaa osin varhaiskeskiajalta. Viime vuosisadalla Häijään kylä oli tärkeä kauppa- ja liikennekeskus. Kestikievari toimi Mäkipään valossa, jonka päärakennus on vuodelta 1850. Perinteistä rakennuskantaa on lisäksi Saikkalan kylän Saikassa, Rienilän kylässä sekä Valkaman Ala-Valkamassa.

- Saikan päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta ja edustaa ulkorakennuksineen ajan uusrenessanssityyliä. Rakennuksi ympäröi lehtevä puisto.

- Rienilän kylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Tien halkaisema kyläkeskus on säilynyt suhteellisen tiiviinä. Perinteistä rakennuskantaa on Perttulin, Ollilan ja Vasaran tiloilla.

- Ala-Valkaman tila on sukutila vuodesta 1540. Päärakennus on vuosisadan vaihteen tienoilta, toinen asuinrakennus lienee vanhempi. Pihapiirin tuntumassa on kaksi vanhaa aittaa.

Salmin kylä ja kulttuurimaisema. Salmin myöhäiskeskiajalla asutettu kylä sijaitsee jylhässä maisemassa, jossa viljelykset laskeutuvat kanjonimaiseen Otamusjokeen. Erityisen vaikuttavasti maisema avautuu tultaessa vanhaa tietä Nokian suunnasta. Kylän keskustassa on vanhaa rakennuskantaa mm. Simulan tilalla. Kyläkeskustasta sivummalla on Järventaustan harmaahirsinen rakennusryhmä sekä Lepistöön vanha torppa. Ryömälänvuoren kallioon on hakattu 103 askelman kiviportaat, jotka laskeutuvat Tupurlanjärven rannassa olleeseen laivalaituriin.

Aiemmin tunnettu nimellä Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat