Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan suunnitteluteemat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja viherympäristön kehittäminen. Lisäksi on esitetty strategista yleiskaavaa tarkempaa ratkaisua neljälle osa-alueelle, jotka ovat Tesoman asemanseutu, Lielahti-Hiedanranta, Keskusta ja Alasjärven itäpuoli. Vaiheyleiskaava täydentää ja osin muuttaa nykyistä yleiskaavatilannetta. Tavoitteena on, että kantakaupungin alueella olisivat sen hyväksymisen jälkeen voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan strateginen osayleiskaava sekä Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2017-2021. Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2021-2025:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja siihen liittyneestä Lielahden yleissuunnitelmaehdotuksesta (23.05.2022 DIAR: 224/2022). Maakuntamuseo on saanut lisäaikaa lausunnon antamiseen 25.4.2023 asti.
Kaavaprosessi
Valtuustokausittainen yleiskaavatyö ja vaiheyleiskaavat tarjoavat paljon mahdollisuuksia yleiskaavatilanteen jatkuvaan kehittämiseen ja ajan tasalla pitämiseen. Kaavatyön yhteydessä on myös panostettu lähtökohtaisesti mutkikkaan kokonaisuuden selkeään ymmärrettävyyteen. Yleiskaavatilanteen kokonaisvaikutusten arvioinnissa on kuitenkin haasteita, koska esimerkiksi Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2017-2021 ei valitusten vuoksi ole lainvoimainen. Vaiheyleiskaavan vahvistuttua on tärkeää, että yleiskaavoista on käytettävissä kaavayhdistelmä, jossa voimassaolevien kaavojen ajantasaiset merkinnät ovat helposti luettavissa samalta kartalta. Karttapalvelu Oskaria on jo käytettykin tällaisen aineiston esittämiseen. Eri vaiheissa tuotettujen kaavakarttojen ja niiden päivitysten yhteensovittamiseen liittyy kuitenkin haasteita ja virhetulkintojen mahdollisuuksia silloin kun aineistoa ei käytetä sähköisenä yhdistelmänä. Esimerkiksi kartalle 3 on koottu arkeologiset kohteet sekä kulttuuriympäristön muihin arvokohteisiin ja -alueisiin liittyviä täydennyksiä yleiskaava-aineistoon. Kartan nimi "Kulttuuriperintö" on siksi hieman harhaanjohtava. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kartan 3 otsikkoa muutettaisiiin niin, että siitä käy ilmi, että arkeologisen kulttuuriperinnön lisäksi kyse on täydennyksistä kulttuuriympäristöjä koskeviin kaavamerkintöihin. Muita kulttuuriperintökohteita on myös kartassa 5 ("Osa-alueiden kehittämistarpeet") Keskustan alueella, mutta kiinteät muinaisjäännökset puuttuvat. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema
Kaavaluonnoksen kartalle on nyt asianmukaisesti täydennetty maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt myös keskustan osayleiskaavan alueelle, jolloin tuleva kaavakokonaisuus on rakennetun ympäristön maakunnallisten ja valtakunnallisen arvoalueiden osalta yhteismitallinen.
Pirkanmaan maakuntamuseo toi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneessa lausunnossaan esiin jo aiempienkin kantakaupungin strategisten yleiskaavojen yhteydessä esiin tuomansa huolen rakennetun ympäristön selvitysaineiston kattavuudesta kaava-alueella. Käytettävissä olevat selvitykset eivät ole yhteismitallisia, sillä ne ovat alueelliselta ja temaattiselta käsittelyltään rajattuja ja lisäksi osittain sangen ikääntyneitä. Puutteet koskevat paikallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä erityisesti toisen maailmansodan jälkeisen modernin arkkitehtuurin, 1960-80-lukujen pientaloalueiden sekä agraarihistoriaan liittyvien kokonaisuuksien osalta. Tämän vaiheyleiskaavan teemat eivät kohdistu suoraan kulttuuriympäristön arvoihin eivätkä kaavan tuomat muutokset yleisesti ottaen uhkaa rakennetun ympäristön arvoja, joten edellä mainittujen inventointitietojen täydentäminen ei tämän vaiheyleiskaavan yhteydessä ole välttämätöntä. Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin muistuttaa inventointitilanteen päivitystarpeesta yleiskaavaa tulevaisuudessa kehitettäessä. Inventointityön edistäminen valtuustokausittain on ollut luonteva osa Tampereen kaupungin strategista yleiskaavatyötä, ja käytäntöä on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Samoin Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että kaavan yhteismitallisuuden varmistamiseksi olisi syytä ulottaa paikallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä koskevat aluetasoiset merkinnät myös keskusta-alueelle vastaavasti kuin muun kantakaupungin osalta on jo aiemmin menetelty jälleenrakennuskauden arvokkaiden aluekokonaisuuksien kanssa.
Tämän Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2021-2025:n yhteydessä selvitysaineistoja on täydennetty Tammerkosken siltojen ja keskusta-alueen korkean rakentamisen osalta. Selvitykset ovat osaltaan täydentäneet Tampereen keskusta-alueen kulttuuriympäristöä ja sen arvoja koskevaa tietoaineistoa. Kaavakartalla kyseiset selvitykset näkyvät yleismääräyksessä, jolla keskustan korkeaa rakentamista ohjataan laadukkaammaksi ja paremmin maisemaan ja kaupunkikuvaan liittyvät vaikutukset huomioivaksi. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää yleiskaavan ohjausta tältä osin myönteisenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa oli esillä myös keskustan asemakaavojen ajantasaisuutta koskevan selvityksen laatiminen. Kyseisen selvityksen edistymisestä ei ole tietoja kaava-aineistossa.
Kartalle 1 on merkitty Rantaperkiöön uusi vaihtoterminaali, jonka yhteyteen on tarkoitus tutkia myös seudullisen liityntäpysäköinnin mahdollisuutta. Merkinnän kuvauksen mukaan terminaalialueet tulee toteuttaa korkeatasoisesti tavoitteena sujuvien matkaketjujen edistäminen, niissä tulee varautua tilallisesti eri kulkumuotojen pysäköintiin ja niiden välisiin sujuviin vaihtoihin ja terminaaliympäristöt tulee suunnitella korkeatasoisiksi julkisen katutilan, tunnistettavuuden, opastuksen, materiaalien ja valaistuksen osalta. Merkinnän kuvauksen mukaan seudullinen ajoneuvojen liityntäpysäköinti voidaan aluksi toteuttaa pintaratkaisuna, mutta myöhemmin tulee varautua rakenteelliseen pysäköintiin, josta on hyvät yhteydet pysäkeille ja palveluihin. Vaiheosayleiskaavakartan mittakaavan vuoksi terminaalin ja pysäköinnin tarkempi sijainti ei käy ilmi, mutta ne tulevat sijoittumaan Hatanpään valtatietä ja Nuolialantietä pitkin kulkevaksi suunnitellun raitiotielinjan läheisyyteen. Karttamerkinnän perusteella vaihtoterminaali ja paikoitusalueet voisivat sijoittua Rantaperkiön maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön rajalle tai mahdollisesti sen alueelle. Maakuntamuseo toteaa, että toiminnoille tulee tutkia sijainti arvoalueen ulkopuolelta siten, ettei maakunnalliseen arvoalueeseen kohdistu kielteisiä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan tulee arvioida vaiheosayleiskaavahankkeen kaavaselostuksessa. Vaihtoterminaalin jatkosuunnittelu edellyttää todennäköisesti rakennetun ympäristön inventoinnin laatimista niiltä osin, kuin selvitystiedossa on puutteita, esimerkiksi Kolmionkadun ja Sarankulmankadun varrella sijaitsevien, yhtenäisesti suunniteltujen liikekiinteistöjen kokonaisuuden osalta.
Alasjärven itäpuoli
Maakuntamuseo totesi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneessa lausunnossaan, että Alasjärven itäpuoliselta alueelta on laadittu yleiskaavatasoinen Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2004) ja, mikäli vanhalle kesäasumisen alueelle ei kohdistu muuttuvaa maankäyttöä, alueeseen ei liity rakennetun kulttuuriympäristön osalta lisäselvitystarpeita. Maakuntamuseo on tämän jälkeen käynyt tutustumassa alueeseen ja vahvistaa kantansa siitä, että alue ei edellytä rakennetun ympäristön inventoinnin täydentämistä yleiskaavaa varten.
Tesoman asemanseutu
Tesoman asemanseudun alueesta on laadittu asianmukainen rakennusinventointi (FCG, 2022). Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa alueen luonnosvaiheen kaavaratkaisusta.
Lielahti-Hiedanranta
Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa alueen luonnosvaiheen kaavaratkaisusta.
Keskusta
Keskusta-aluetta koskevat kaavaa varten laaditut, keskustan korkeaa rakentamista ja Tammerkosken siltoja koskevat selvitykset. Korkean rakentamisen ohjausta on painotettu yleiskaavaluonnoksen kaavamääräyksissä, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kiitettävänä ratkaisuna. Tammerkoskeen ei luonnosvaiheen kaavaratkaisussa ole osoitettu uusia kehitettäviä siltayhteyksiä, mitä maakuntamuseo pitää kansallismaiseman arvojen säilymisen kannalta erinomaisena ratkaisuna. Maakuntamuseolla ei ole keskustan osa-aluetta koskevasta luonnosvaiheen kaavaratkaisusta huomautettavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaavakartassa 2 (Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) osa Ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnöistä sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen Kalkku Mustavuoren (mj-tunnus 1000002010) linnoituslaitteiden ja niiden suoja-alueen päälle kohteen pohjois- ja eteläreunalla. Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa muinaismuistolain 1 ja 4 §:n kanssa. Kaavakarttaa on korjattava siirtämällä reitit, joita ei ole vielä toteutettu, riittävälle etäisyydelle kiinteästä muinaisjäännöksestä. Sama koskee myös Näsijärven rannassa sijaitsevaa kiinteää muinaisjäännöstä Niihama Soukko (1000002003), jonka alueelle/välittömään läheisyyteen yksi Ohjeellinen viheryhteys -merkinnöistä sijoittuu.
Kaavakartasta 3 Kulttuuriperintö puuttuvat seuraavat arkeologiset kohteet, jotka on lisättävä kaavaan ja kaavaselostukseen:
- Vaakonpuisto (mj-tunnus 1000041050), muu kulttuuriperintökohde
- Santalahden seisake (1000039373), muu kulttuuriperintökohde
- Onkiniemen panimo (1000031409), muu kulttuuriperintökohde
- Näsijärven panimo (1000031408), muu kulttuuriperintökohde
- Särkänniemi 1 (2133), kiinteä muinaisjäännös
- Särkänniemi 3 (1000023175), kiinteä muinaisjäännös
- Mustalahti 1 (2135), kiinteä muinaisjäännös
- Mustalahti 3 (2454), kiinteä muinaisjäännös
- Mustalahti 5 (1000031603), muu kulttuuriperintökohde
- Pyynikin kirkkopuisto (1000024613), kiinteä muinaisjäännös
- Frenckellin paperitehdas (1000018817), kiinteä muinaisjäännös
- Frenckellin koskisiipi (1000044823), kiinteä muinaisjäännös
- Frenckellin kalkkiruukki (1000030020), muu kulttuuriperintökohde
- Lehtisaari (1000046664), muu kulttuuriperintökohde
- Huringin pelto (1000018649), kiinteä muinaisjäännös
- Ojalan turverata ja -tehdas (1000019709), kiinteä muinaisjäännös
- Lappi (1000006459), kiinteä muinaisjäännös
- Tampellan masuuni (1000002011), kiinteä muinaisjäännös
- Tammerkoski 9 (1000023810), kiinteä muinaisjäännös
- Kaupinojanlahti 2 (1000046125), muu kulttuuriperintökohde
Kohteiden tarkemmat tiedot ja sijaintitiedot löytyvät Museoviraston https://www.kyppi.fi -tietopalvelusta; lisätietoja on saatavilla myös maakuntamuseon Siiri-tietokannasta.
Kohteen SM21 (Pispalan tukkitie 1) suojelustatus on muuttunut muuksi kulttuuriperintökohteeksi Museoviraston päivittyneiden suojeluohjeiden seurauksena, ja se on muutettava myös yleiskaavaan.
Kohteen SM24 nimi on korjattava muotoon Mäkikatu 24.
Kohde SM35 (Lammassaari, mj-tunnus 837010029) on muinaisjäännösrekisterissä löytöpaikkana, eikä kohdetta ole tarpeen merkitä kaavaan.
Kohteessa Mäkikatu 43 sijainnut 1.maailmansodan aikaisen puolustusvarustuksen jäännös on tutkittu ja vapautettu rauhoituksesta Museoviraston päätöksellä. Kohdetta ei siten ole tarpeen merkitä kaavaan.
Kohde SM47 (Kalevankangas, mj-tunnus 1000020982) on tyypiltään maarakenne ja tapahtumapaikka.
Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että mikäli vaiheyleiskaavaa 2017-2021 ei kokonaisuudessaan vahvisteta käynnissä olevan uuden kaavaprosessin aikana, vaiheyleiskaavan 2021-2025 kartalle 3 lisätään kaavan 2017-2021 vastaavan kartan sisältämä yleismääräys, jossa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta todetaan: Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Selvitystarvetta arvioitaessa on huomioitava myös arkeologisen tiedon jatkuva täydentyminen. Lisäksi Muinaisjäännöskohde ja Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde -merkintöjen määräystekstejä on syytä selkeyttää poistamalla viittaus maakuntakaavaan.
Maakuntamuseo viittaa edelliseen lausuntoonsa, viranomaisneuvotteluun 11.5.2022 sekä kaavoittajan kanssa pidettyyn työneuvotteluun 18.8.2022 ja toistaa, että kaava-alueen arkeologista inventointia (2016) tulee täydentää MRL 9 §:n mukaisesti paitsi tarkemman suunnittelun alueilla myös muiden arkeologisesti potentiaalisten alueiden/kohteiden osalta. Täydennysinventoinnissa tarkastettavien kohteiden luettelo (15 kohdetta) on liitetty tähän lausuntoon.
Pirkanmaan maakuntamuseo voi ottaa tarkemmin kantaa vaiheyleiskaavan kaavaratkaisuihin ja mahdollisesti tarvittavaan kaavamääräysten täydentämiseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vasta arkeologisen inventoinnin 2016 täydentämisen ja osa-alueinventointien valmistumisen jälkeen.
Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa lausuntoa varten Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan suunnitteluteemat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja viherympäristön kehittäminen. Lisäksi on esitetty strategista yleiskaavaa tarkempaa ratkaisua neljälle osa-alueelle, jotka ovat Tesoman asemanseutu, Lielahti-Hiedanranta, Keskusta ja Alasjärven itäpuoli. Vaiheyleiskaava täydentää ja osin muuttaa nykyistä yleiskaavatilannetta. Tavoitteena on, että kantakaupungin alueella olisivat sen hyväksymisen jälkeen voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan strateginen osayleiskaava sekä Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2017-2021. Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2021-2025:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja siihen liittyneestä Lielahden yleissuunnitelmaehdotuksesta (23.05.2022 DIAR: 224/2022). Maakuntamuseo on saanut lisäaikaa lausunnon antamiseen 25.4.2023 asti.
Kaavaprosessi
Valtuustokausittainen yleiskaavatyö ja vaiheyleiskaavat tarjoavat paljon mahdollisuuksia yleiskaavatilanteen jatkuvaan kehittämiseen ja ajan tasalla pitämiseen. Kaavatyön yhteydessä on myös panostettu lähtökohtaisesti mutkikkaan kokonaisuuden selkeään ymmärrettävyyteen. Yleiskaavatilanteen kokonaisvaikutusten arvioinnissa on kuitenkin haasteita, koska esimerkiksi Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2017-2021 ei valitusten vuoksi ole lainvoimainen. Vaiheyleiskaavan vahvistuttua on tärkeää, että yleiskaavoista on käytettävissä kaavayhdistelmä, jossa voimassaolevien kaavojen ajantasaiset merkinnät ovat helposti luettavissa samalta kartalta. Karttapalvelu Oskaria on jo käytettykin tällaisen aineiston esittämiseen. Eri vaiheissa tuotettujen kaavakarttojen ja niiden päivitysten yhteensovittamiseen liittyy kuitenkin haasteita ja virhetulkintojen mahdollisuuksia silloin kun aineistoa ei käytetä sähköisenä yhdistelmänä. Esimerkiksi kartalle 3 on koottu arkeologiset kohteet sekä kulttuuriympäristön muihin arvokohteisiin ja -alueisiin liittyviä täydennyksiä yleiskaava-aineistoon. Kartan nimi "Kulttuuriperintö" on siksi hieman harhaanjohtava. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kartan 3 otsikkoa muutettaisiiin niin, että siitä käy ilmi, että arkeologisen kulttuuriperinnön lisäksi kyse on täydennyksistä kulttuuriympäristöjä koskeviin kaavamerkintöihin. Muita kulttuuriperintökohteita on myös kartassa 5 ("Osa-alueiden kehittämistarpeet") Keskustan alueella, mutta kiinteät muinaisjäännökset puuttuvat. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema
Kaavaluonnoksen kartalle on nyt asianmukaisesti täydennetty maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt myös keskustan osayleiskaavan alueelle, jolloin tuleva kaavakokonaisuus on rakennetun ympäristön maakunnallisten ja valtakunnallisen arvoalueiden osalta yhteismitallinen.
Pirkanmaan maakuntamuseo toi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneessa lausunnossaan esiin jo aiempienkin kantakaupungin strategisten yleiskaavojen yhteydessä esiin tuomansa huolen rakennetun ympäristön selvitysaineiston kattavuudesta kaava-alueella. Käytettävissä olevat selvitykset eivät ole yhteismitallisia, sillä ne ovat alueelliselta ja temaattiselta käsittelyltään rajattuja ja lisäksi osittain sangen ikääntyneitä. Puutteet koskevat paikallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä erityisesti toisen maailmansodan jälkeisen modernin arkkitehtuurin, 1960-80-lukujen pientaloalueiden sekä agraarihistoriaan liittyvien kokonaisuuksien osalta. Tämän vaiheyleiskaavan teemat eivät kohdistu suoraan kulttuuriympäristön arvoihin eivätkä kaavan tuomat muutokset yleisesti ottaen uhkaa rakennetun ympäristön arvoja, joten edellä mainittujen inventointitietojen täydentäminen ei tämän vaiheyleiskaavan yhteydessä ole välttämätöntä. Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin muistuttaa inventointitilanteen päivitystarpeesta yleiskaavaa tulevaisuudessa kehitettäessä. Inventointityön edistäminen valtuustokausittain on ollut luonteva osa Tampereen kaupungin strategista yleiskaavatyötä, ja käytäntöä on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Samoin Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että kaavan yhteismitallisuuden varmistamiseksi olisi syytä ulottaa paikallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä koskevat aluetasoiset merkinnät myös keskusta-alueelle vastaavasti kuin muun kantakaupungin osalta on jo aiemmin menetelty jälleenrakennuskauden arvokkaiden aluekokonaisuuksien kanssa.
Tämän Kantakaupungin vaiheyleiskaava 2021-2025:n yhteydessä selvitysaineistoja on täydennetty Tammerkosken siltojen ja keskusta-alueen korkean rakentamisen osalta. Selvitykset ovat osaltaan täydentäneet Tampereen keskusta-alueen kulttuuriympäristöä ja sen arvoja koskevaa tietoaineistoa. Kaavakartalla kyseiset selvitykset näkyvät yleismääräyksessä, jolla keskustan korkeaa rakentamista ohjataan laadukkaammaksi ja paremmin maisemaan ja kaupunkikuvaan liittyvät vaikutukset huomioivaksi. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää yleiskaavan ohjausta tältä osin myönteisenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa oli esillä myös keskustan asemakaavojen ajantasaisuutta koskevan selvityksen laatiminen. Kyseisen selvityksen edistymisestä ei ole tietoja kaava-aineistossa.
Kartalle 1 on merkitty Rantaperkiöön uusi vaihtoterminaali, jonka yhteyteen on tarkoitus tutkia myös seudullisen liityntäpysäköinnin mahdollisuutta. Merkinnän kuvauksen mukaan terminaalialueet tulee toteuttaa korkeatasoisesti tavoitteena sujuvien matkaketjujen edistäminen, niissä tulee varautua tilallisesti eri kulkumuotojen pysäköintiin ja niiden välisiin sujuviin vaihtoihin ja terminaaliympäristöt tulee suunnitella korkeatasoisiksi julkisen katutilan, tunnistettavuuden, opastuksen, materiaalien ja valaistuksen osalta. Merkinnän kuvauksen mukaan seudullinen ajoneuvojen liityntäpysäköinti voidaan aluksi toteuttaa pintaratkaisuna, mutta myöhemmin tulee varautua rakenteelliseen pysäköintiin, josta on hyvät yhteydet pysäkeille ja palveluihin. Vaiheosayleiskaavakartan mittakaavan vuoksi terminaalin ja pysäköinnin tarkempi sijainti ei käy ilmi, mutta ne tulevat sijoittumaan Hatanpään valtatietä ja Nuolialantietä pitkin kulkevaksi suunnitellun raitiotielinjan läheisyyteen. Karttamerkinnän perusteella vaihtoterminaali ja paikoitusalueet voisivat sijoittua Rantaperkiön maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön rajalle tai mahdollisesti sen alueelle. Maakuntamuseo toteaa, että toiminnoille tulee tutkia sijainti arvoalueen ulkopuolelta siten, ettei maakunnalliseen arvoalueeseen kohdistu kielteisiä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan tulee arvioida vaiheosayleiskaavahankkeen kaavaselostuksessa. Vaihtoterminaalin jatkosuunnittelu edellyttää todennäköisesti rakennetun ympäristön inventoinnin laatimista niiltä osin, kuin selvitystiedossa on puutteita, esimerkiksi Kolmionkadun ja Sarankulmankadun varrella sijaitsevien, yhtenäisesti suunniteltujen liikekiinteistöjen kokonaisuuden osalta.
Alasjärven itäpuoli
Maakuntamuseo totesi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneessa lausunnossaan, että Alasjärven itäpuoliselta alueelta on laadittu yleiskaavatasoinen Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2004) ja, mikäli vanhalle kesäasumisen alueelle ei kohdistu muuttuvaa maankäyttöä, alueeseen ei liity rakennetun kulttuuriympäristön osalta lisäselvitystarpeita. Maakuntamuseo on tämän jälkeen käynyt tutustumassa alueeseen ja vahvistaa kantansa siitä, että alue ei edellytä rakennetun ympäristön inventoinnin täydentämistä yleiskaavaa varten.
Tesoman asemanseutu
Tesoman asemanseudun alueesta on laadittu asianmukainen rakennusinventointi (FCG, 2022). Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa alueen luonnosvaiheen kaavaratkaisusta.
Lielahti-Hiedanranta
Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa alueen luonnosvaiheen kaavaratkaisusta.
Keskusta
Keskusta-aluetta koskevat kaavaa varten laaditut, keskustan korkeaa rakentamista ja Tammerkosken siltoja koskevat selvitykset. Korkean rakentamisen ohjausta on painotettu yleiskaavaluonnoksen kaavamääräyksissä, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kiitettävänä ratkaisuna. Tammerkoskeen ei luonnosvaiheen kaavaratkaisussa ole osoitettu uusia kehitettäviä siltayhteyksiä, mitä maakuntamuseo pitää kansallismaiseman arvojen säilymisen kannalta erinomaisena ratkaisuna. Maakuntamuseolla ei ole keskustan osa-aluetta koskevasta luonnosvaiheen kaavaratkaisusta huomautettavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaavakartassa 2 (Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) osa Ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnöistä sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen Kalkku Mustavuoren (mj-tunnus 1000002010) linnoituslaitteiden ja niiden suoja-alueen päälle kohteen pohjois- ja eteläreunalla. Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa muinaismuistolain 1 ja 4 §:n kanssa. Kaavakarttaa on korjattava siirtämällä reitit, joita ei ole vielä toteutettu, riittävälle etäisyydelle kiinteästä muinaisjäännöksestä. Sama koskee myös Näsijärven rannassa sijaitsevaa kiinteää muinaisjäännöstä Niihama Soukko (1000002003), jonka alueelle/välittömään läheisyyteen yksi Ohjeellinen viheryhteys -merkinnöistä sijoittuu.
Kaavakartasta 3 Kulttuuriperintö puuttuvat seuraavat arkeologiset kohteet, jotka on lisättävä kaavaan ja kaavaselostukseen:
- Vaakonpuisto (mj-tunnus 1000041050), muu kulttuuriperintökohde
- Santalahden seisake (1000039373), muu kulttuuriperintökohde
- Onkiniemen panimo (1000031409), muu kulttuuriperintökohde
- Näsijärven panimo (1000031408), muu kulttuuriperintökohde
- Särkänniemi 1 (2133), kiinteä muinaisjäännös
- Särkänniemi 3 (1000023175), kiinteä muinaisjäännös
- Mustalahti 1 (2135), kiinteä muinaisjäännös
- Mustalahti 3 (2454), kiinteä muinaisjäännös
- Mustalahti 5 (1000031603), muu kulttuuriperintökohde
- Pyynikin kirkkopuisto (1000024613), kiinteä muinaisjäännös
- Frenckellin paperitehdas (1000018817), kiinteä muinaisjäännös
- Frenckellin koskisiipi (1000044823), kiinteä muinaisjäännös
- Frenckellin kalkkiruukki (1000030020), muu kulttuuriperintökohde
- Lehtisaari (1000046664), muu kulttuuriperintökohde
- Huringin pelto (1000018649), kiinteä muinaisjäännös
- Ojalan turverata ja -tehdas (1000019709), kiinteä muinaisjäännös
- Lappi (1000006459), kiinteä muinaisjäännös
- Tampellan masuuni (1000002011), kiinteä muinaisjäännös
- Tammerkoski 9 (1000023810), kiinteä muinaisjäännös
- Kaupinojanlahti 2 (1000046125), muu kulttuuriperintökohde
Kohteiden tarkemmat tiedot ja sijaintitiedot löytyvät Museoviraston https://www.kyppi.fi -tietopalvelusta; lisätietoja on saatavilla myös maakuntamuseon Siiri-tietokannasta.
Kohteen SM21 (Pispalan tukkitie 1) suojelustatus on muuttunut muuksi kulttuuriperintökohteeksi Museoviraston päivittyneiden suojeluohjeiden seurauksena, ja se on muutettava myös yleiskaavaan.
Kohteen SM24 nimi on korjattava muotoon Mäkikatu 24.
Kohde SM35 (Lammassaari, mj-tunnus 837010029) on muinaisjäännösrekisterissä löytöpaikkana, eikä kohdetta ole tarpeen merkitä kaavaan.
Kohteessa Mäkikatu 43 sijainnut 1.maailmansodan aikaisen puolustusvarustuksen jäännös on tutkittu ja vapautettu rauhoituksesta Museoviraston päätöksellä. Kohdetta ei siten ole tarpeen merkitä kaavaan.
Kohde SM47 (Kalevankangas, mj-tunnus 1000020982) on tyypiltään maarakenne ja tapahtumapaikka.
Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että mikäli vaiheyleiskaavaa 2017-2021 ei kokonaisuudessaan vahvisteta käynnissä olevan uuden kaavaprosessin aikana, vaiheyleiskaavan 2021-2025 kartalle 3 lisätään kaavan 2017-2021 vastaavan kartan sisältämä yleismääräys, jossa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta todetaan: Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Selvitystarvetta arvioitaessa on huomioitava myös arkeologisen tiedon jatkuva täydentyminen. Lisäksi Muinaisjäännöskohde ja Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde -merkintöjen määräystekstejä on syytä selkeyttää poistamalla viittaus maakuntakaavaan.
Maakuntamuseo viittaa edelliseen lausuntoonsa, viranomaisneuvotteluun 11.5.2022 sekä kaavoittajan kanssa pidettyyn työneuvotteluun 18.8.2022 ja toistaa, että kaava-alueen arkeologista inventointia (2016) tulee täydentää MRL 9 §:n mukaisesti paitsi tarkemman suunnittelun alueilla myös muiden arkeologisesti potentiaalisten alueiden/kohteiden osalta. Täydennysinventoinnissa tarkastettavien kohteiden luettelo (15 kohdetta) on liitetty tähän lausuntoon.
Pirkanmaan maakuntamuseo voi ottaa tarkemmin kantaa vaiheyleiskaavan kaavaratkaisuihin ja mahdollisesti tarvittavaan kaavamääräysten täydentämiseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vasta arkeologisen inventoinnin 2016 täydentämisen ja osa-alueinventointien valmistumisen jälkeen.
Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa lausuntoa varten Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa