rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vehkajärven kylän kantatalosta Näppilästä 1700-luvulla halkomisten seurauksena syntynyt talo, joka säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1800-1900-luvuilla. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on jäsentelyltään, pinnoiltaan ja kasvillisuudeltaan vaivatta hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti alueen päätien Vehkajärventien (maantie 325) tuntumassa, avoimessa järvi- ja peltomaisemassa.

Rantalan pihapiiri sijaitsee Vehkajärventieltä (maantie 325) etelään erkanevan pihatien varressa, mäellä Vehkajärven pohjoisrannan tuntumassa. Puistomaisella pihalla kasvaa iäkkäitä puita, ruusuja, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja.

Pihapiirin rakennukset:

1 Vanha päärakennus (1800-luvun alku), hirsirunko, mutterikuisti

2 Asuinrakennus

3 Riviaitta ja liiteri, osin hirsi-, osin rankorunkoinen

4 Karjasuoja

5 Sauna, hirsi

6 Riihi, hirsi

Lisäksi pihapiiriin kuuluu 1970-luvun punatiilinen asuinrakennus, kookas konehalli, rakenteilla oleva uusi asuinrakennus, venetalas ja useampia muita pienikokoisia puurakenteisia talousrakennuksia.

Vehkajärven kylän kantatalo Näppilä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa 1539 maakirjassa. Talo on 1700-luvulla halottu neljäksi tilaksi, jotka ovat Näppilä, Riihimäki, Anttila ja Rantala. Rantala on ilmeisesti säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Vanha maantie on kulkenut pihapiirin läpi ja jatkunut lounaaseen nykyisen Multisillantien ja Savimaantielinjaa. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Vuorela 1911, Keskinen 1921, Iltanen 1922, Katajaharju 1928, Koivuaho, Kallionpää 1931, Mäntylä, Kiviniemi 1938, Lehtoranta 1943, Kesäranta, Rinne, Multimäki 1950, Marttinen 1957, Tarupirtti 1964, sekä lisäksi 5 kiinteistöä 1970-2000-luvuilla.

Kulttuuriympäristöinventointi, Kuhmalahti, Vehkajärvi 2003. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/