arkkitehtoninen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria
teollisuushistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo: arkkitehtoninen

Villa Nykopp on vaivatta tunnistettavissa 1960-luvun laadukkaasti rakennetuksi moderniksi asuinrakennukseksi. Julkisivut ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennusaikansa tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit, muodot ja ilmeen. Sisätilat ovat nekin pääosassa rakennusaikaisessa asussa lukuun ottamatta 1990–2000-luvun pintaremontteja (mm. keittiö, saunatilat).

Historiallinen arvo: henkilöhistoria, sosiaalihistoria, teollisuushistoria

Villa Nykopp on toiminut Tampellan pääjohtajien kotina ja edustustilana 1960–1990-luvuilla. Se kertoo 1900-luvun loppupuolen ylemmän yhteiskuntaluokan rakentamisen, asumisen ja elämäntavasta. Vuorineuvos Nykopp oli merkittävä suomalainen diplomaatti ja teollisuusjohtaja.

Ympäristöarvo: maisemakokonaisuus, maisemallisesti merkittävä sijainti

Rakennus on osa Herrainmäen puistoaluetta, joka rakennuksineen muodostaa ehjän, säilyneen, alueen teollisuushistoriaan kytkeytyvän saarekkeen modernin asuinalueen keskellä. Selvästi ympäristöään korkeammalla Herrainmäellä rakennuksineen on merkittävä maisemallinen arvo. Villa Nykoppilla on maisemallista merkitystä myös kaakkoon Massunmäelle kerrostalojen välistä.

HISTORIA JA KUVAUS

Villa Nykopp valmistui 1963 Tampellan pääjohtajaksi kutsutun Johan Nykoppin ja hänen vaimonsa asunnoksi ja edustustilaksi. Johan Nykopp (1906–1993) oli suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos, joka siirtyi pitkän diplomaattiuran jälkeen 1950-luvun lopulla elinkeinoelämän palvelukseen. Nykopp oli aiemmin toiminut mm. Suomen Washingtonin suurlähettiläänä. Oy Tampella Ab:n toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1962–1972.

Villa Nykoppin, josta käytettään myös nimeä Villa Pääjohtaja, on suunnitellut tamperelainen arkkitehti Jaakko Tähtinen (1904–1970). Tähtinen on suunnitellut lukuisia asuin- ja toimistorakennuksia. Hänen päätyönä voidaan pitää vuonna 1965 valmistunutta Tampereen jäähallia. Villa Nykoppin tunnus Tampellan tehdasalueiden kartoilla on B3. Rakennukselle on hieman harhaanjohtavasti annettu 1800-luvun lopulla rakennetun, mutta 1950-luvulla puretun asuinrakennuksen tunnus.

Villa Nykopp muodostuu kolmesta yhteen liitetystä rakennusosasta. Itäpäädyssä olivat pääjohtajan ja hänen vaimonsa henkilökohtaiset asuintilat, keskiosassa edustustilat ja länsipäädyssä keittiö ja palvelusväen tilat. Rakennus on betoniperustainen, tiilirunkoinen ja sen katto loiva aumakatto. Räystäät ovat leveät, umpinaiset ja niiden alapinta tummaksi petsattua puuta. Julkisivut ovat vaaleankellertävää puhtaaksi muurattua tiiltä, sokkelissa on kivimurusirotepinta. Katolla on tumma saumapeltikate. Ilmanvaihtohormien lisäksi katolla on julkisivutiilistä muurattu korkea savupiippu.

Osa Villa Nykoppin ikkunoista on suuria lattiasta kattoon ulottuvia maisemaikkunoita, osa normaalikorkuisia kaksijakoisia, tuuletusikkunallisia ja wc- ja varastotilojen ikkunat pieniä suorakaiteen muotoisia vaakaikkunoita. Kaikkien ikkunoiden puitteet ovat puisia ja jalopuusävyiseksi petsattuja. Myös aukotus on alkuperäinen. Maisemaikkunoista aukeaa pohjoiseen esteetön pyhäjärvinäkymä.

Pääsisäänkäynti rakennukseen on pohjoissivulta. Ovien edustalla on betonilaatta ja ovelle johtaa liuskekivilaatoitus. Ovet ovat alkuperäiset, petsatut puurunkoiset lasipariovet, joiden lasin päällä on pystyrimoitus. Pohjoissivulla on myös lasiovet ruokasalista pohjoispuoliselle liuskekivipintaiselle terassille. Eteläpuolella on kaksi ovea eteläpuolisille terasseille, toinen itäpäädyn makuuhuoneesta ja toinen hallista. Makuuhuoneen edustalla on alkuperäinen betonilaattapohjainen klinkkerilaatoitettu pieni terassi. Eteläpuolista pääterassia on laajennettu 1990–2000-luvulla. Viides sisäänkäynti on länsipäädystä ja käynti kellarikerroksen varastotiloihin rakennuksen eteläkulmasta.

Villa Nykopp toimi pääjohtajan asuntona ja Tampellan edustustilana 1990-luvulle asti. Päädyttyään YIT:n haltuun rakennus toimi jonkin aikaa toimistotiloina. Noin kymmenen vuotta sitten rakennus myytiin yksityisasunnoksi ja noin viisi vuotta sitten rakennus vaihtoi omistajaa toistamiseen. Koska rakennus sijaitsee puistoalueella, siihen ei kuulu tonttia. Omistajan ja Tampereen kaupungin kanssa on solmittu maankäyttösopimus.

Rakennuksen sisätilojen huonejako on säilynyt pääosin muuttamattomana. Sisäpintoja on uusittu jonkin verran 1990–2000-luvun alun aikana. Keittiö ja kylpyhuoneet on uusittu, palvelusväen huoneet yhdistetty ja muutettu kodinhoitohuoneeksi ja pesuhuoneeseen tehty sauna. Sisätiloissa on säilynyt mm. alkuperäiset puiset väliovet, eteisen kiinteät komerot, listoituksia, parkettilattioita ja olohuoneen kellertävästä tiilestä muurattu avotakka. Erikoisuutena talossa on säilynyt sähköinen palvelusväen kutsujärjestelmä: jokaisessa huoneessa on palvelusväen kutsunappi ja keittiössä ohjaustaulu, johon syttyy nappia painettaessa huonenumeron kohdalle merkkivalo.

Asuinrakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot, ilmeen ja arkkitehtoniset piirteet. Sisätiloissa näkyy sekoitus alkuperäisiä ja 1990–2000-luvun kunnostusten aikaisia piirteitä ja materiaaleja.

Villa Nykopp sijaitsee Herrainmäen korkeimmalla kohdalla. Hiekkapintainen puistokäytävä kulkee rakennuksen pohjoispuolitse, myös lounaiskulmalle johtaa kapea sorapintainen ajotie. Rakennuksen pohjoispuolella on Herrainmäen hoidettu puistoalue ja sen yli esteetön näkymä pohjoiseen Näsijärvelle. Etelässä muutoin aitaamaton piha rajautuu selkeästi Tampellan tehdasalueen ns. luolan eturakennukseen ja pihan ja luolan eturakennuksen rajalla on puurakenteinen valkoiseksi maalattu aita.

Villa Nykoppin pääsisäänkäynnille johtaa liuskekivetty polku ja länsipään keittiön ovelle liuskekiviportaat. Sokkelinedustat on kivetty mukulakivin. Villiviini kiipeilee paikoin julkisivuissa. Rakennuksen pohjoispuolella on näkyvissä avokalliota. Suppea piha-alue on pääosin nurmella ja siellä on joitakin 1900-luvun loppupuolen pihoille tyypillisiä istutuksia, kuten angervoja ja alppiruusuja.

Villa Nykoppin kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- Julkisivujen aukotuksen, ikkunoiden, ovien, kattomuodon, runkomuodon sekä rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, värityksen, muotojen ja ajan eleettömien, koristelemattomien tyylipiirteiden säilyminen.

- Rakennuksen sisätilojen huonejaon, pintojen ja kiinteän sisustuksen alkuperäisten tai niitä vastaavien rakennusosien ja materiaalien, kuten listoitusten, väliovien, (mukaan lukien ikkunoiden ja ovien lukot ja heloitus) ja avotakan säilyminen.

- Rakennuksen ja sitä ympäröivän nurmialueen pintojen, kulkuväylien, maastonmuotojen, avokallioiden ja kasvillisuuden muodostaman avaran ja puistomaisen pihapiirin sekä ympäröivän puuston säilyminen.

- Rakennuksen keskeisen aseman säilyminen puistoalueen maisemassa.

- Uudisrakentamisen välttäminen alueella.

Asemakaava 1995

Rakennuksen omistaja ja asukas