rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vehkajärven kylän kantatalosta Näppilästä 1700-luvulla halkomisten seurauksena syntynyt talo, joka säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1800-1900-luvuilla. Rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on jäsentelyltään, pinnoiltaan ja kasvillisuudeltaan vaivatta hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti alueen päätien Vehkajärventien (maantie 325) ja Riihimäentien varressa, avoimessa peltomaisemassa.

Riihimäen pihapiiri sijaitsee Vehkajärventieltä (maantie 325) etelään erkanevan Riihimäentie varressa, mäellä maantien eteläpuolella ja Riihimäentien itäpuolella. Puistomaisella pihalla kasvaa iäkkäitä puita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja.

Pihapiirin rakennukset:

1 Vanha päärakennus (1800-luku), paritupatyyppinen, hirsirunko, pitkät nurkat, eteläpäädyssä myöhempi laajennussiipi

2 Asuinrakennus, hirsirunko, pitkät nurkat

3 Talli, hirsi, pitkänurkkainen, eteläsivulla pulpettikattoinen kylkiäinen

4 Riviaitta, hirsi, pitkänurkkainen, erityisen pitkä ja näyttävä

5 Riihi ja lato, osin hirsi-, osin rankorakenteinen

Lisäksi pihapiiriin kuuluu maakellari, autotalli, sikolätti ja lato sekä Riihimäentien toisella puolella pellon laidassa sijaitseva parilato.

Vehkajärven kylän kantatalo Näppilä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa 1539 maakirjassa. Talo on 1700-luvulla halottu neljäksi tilaksi, jotka ovat Näppilä, Riihimäki, Anttila ja Rantala. Riihimäki on ilmeisesti säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Karttavuori jaettu 1905, Taltonen, Koivula 1911, Haapala 1923, Etelämäki 1927, Sammalinen 1970.

Kulttuuriympäristöinventointi, Kuhmalahti, Vehkajärvi 2003. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/