Karvan laajassa kallioharjanteen päälle ja rinteeseen sijoittuneessa pihapiirissä ovat seuraavat rakennukset. Asuinrakennus (1974), kolme aittaa (1700/1800-luku), navetta (1903), autotalli (1970-l), kuivuri (1960, uusittu1990-l.), konesuoja (1990-l), kuivuri, varasto, ent. riihi (1900-l) puimuritalli, puuliiteri ja kenttäsaha (1900-l).

Pihassa on Heinoontien varrella ollut vanhempi asuinrakennus, joka siirrettiin 2000-luvun alkupuolella Ellivuorentien varteen.

Kallion päällä on kolme otsallista, pitkänurkkaista hirsiaittaa. Rakennuksissa on pärekatto ja hirsistä tehty jalkarakenne. Aitat ovat 1700/1800-luvulta, pohjoisimmassa on oven yläpuolla punaisella värillä maalattu vuosiluku "1820" Aittoja on käytetty liha- jauho- ja vaateaittoina.

Rinteen juurelle rakennettu kivinavetta on vuodelta 1903. Sitä on uudistettu vuonna 1930. Päätykolmiot ovat vihreäksi maalattua pystylautaa. Satulakatto on betonitiiltä. Itäpuolella on satulakattoinen kaaveli, jossa on säilynyt vanha ruutuikkuna. Samoin on rakennuksen eteläpäädyssä. Rungon ikkunat ovat 1-ruutuisia. Rakennusta on jatkettu satulakattoisella, pylväiden varassa olevalla katoksella pohjoisen suuntaan.

Vanha riihi on jäänyt osaksi uudempaa kuivuria. Rakennuksen hirsiosat ovat säilyneet.

Karva on kylän vanhoja kantataloja. Lammentaankylä sijaitsi Karvan kohdalla jo 1640-luvulla. Nykyinen Heinoontie noudattaa pääpiirteissään vanhaa tielinjaa.

Nykyinen suku on ollut tilalla 1800-luvun alkupuolelta. Omistajiksi tulivat tällöin Juho Heikinpoika ja hänen vaimonsa Aune Juhontytär He olivat aikaisemmin viljelleet lampuoteina Järventaan Alasta. Vanhan maatilakirjan mukaan nykyinen suku on viljellyt taloa jo 1720-luvulta saakka. Vuonna 1805 Karvan taloon yhdistettiin tien toisella puolella ollut Kintun talo, jonka jälkeen Kinttu ja Karva olivat yhteisviljelyssä. Kintun rakennuskantaa ei ole säilynyt. Kintun kohdalla on myöhemmin ollut Karvan puutarha, josta on säilynyt muutamia omenapuita. Tontilla on nykyisin 1980-luvulla rakennettu omakotitalo. Karvan taloon on kuulunut kaksi torppaa Sillanpää (1859) ja Ö (1810). Torpat eivät olleet pitkäikäisiä, vaan ne liitettiin takaisin talloon vuosina 1868 ja 1858. Ylämäki oli Kintun talon torppa, joka itsenäistyi vuonna 1920.

Kestikievari siirtyi Karvaan vuonna 1836 Juurakon Alasesta. Kievarina talo toimi aina rautatien tuloon saakka, jolloin kievarinpito siirtyi Palvialan Harsulle. Suuri hetki oli vuonna 1854, jolloin Nikolain I vaihtoi hevosia Karvan kievarissa. Ilmeisesti nykyisen asuinrakennuksen kohdalla sijainnut kievarirakennus siirrettiin kievaritoimiinan jälkeen Karkun keskustaan kirjastoksi. Kievaritoiminnan aikaan isäntänä oli mm. Ville Karva. Kievarin lisäksi talolla oli 1870-luvulla lupa harjoittaa maakauppaa. Sitä hoiti talollisen tytär Hilma Karva.

Karvan tila sijaitsi aina 1970-luvulle saakka Tampere-Tyrvää tienvarrella. Tällöin valmistuii länsipuolelle uusi valtatie, jättäen vanhan länsirannan pääväylän paikallistieksi.

Vuosina 1925- 1966 Karvaa viljeli Kaarle Einari Karva. Hänen jälkeen tilaa piti Asko Ilmari aina vuoteen 1990, jonka jälkeen se siirtyi nykyiselle omistajalle. Tila on viljelyssä ja sillä on sonnikarjaa.

Karvan tilakeskus sijaitsee Lammentaustalahden rannalla olevalla kallioharjanteella. Vanha pihapiiri on ollut harjanteen juurella, Heinoontien varrella. 1900-luvulla talouspiha on siirtynyt enemmän mäen päälle. Häijääntielle näkyy hyvin tilan uudemmat talousrakennukset harjanteen päällä. Asuinrakennuksen ympäristö on pääosin avointa. Pihassa on nurmikkoa, pensasaita ja omenapuita. Tien varressa ja tontin eteläpuolella on muutamia lehti- ja havupuita. Mäen päällinen on etupäässä vanhaa heinäpihaa ja kalliota. Talon pellot ympäröivät harjannetta. Rakennukset näkyvät hyvin Heinoontielle ja 1970-luvulla rakennetulle uudelle valtatielle. Eteläpuolella on aikaisemmin ollut Prihtin kantatalo. Nykyisin paikalla on neljä 1990-luvulla rakennettua rivitaloa. Prihtin pitkä suuli ja maakellari ovat säilyneet. Rivitalojen eteläpuolella, Heinoontien varrella on runsaasti 1900-luvun puolenvälin jälkeen rakennetuja asuinrakennuksia. Karvan kaakoispuolella, Heinoontien toisella puolella on vanhalla Kintun tontilla 1980-luvulla rakennettu hirsitalo.

Vanhat aitat, navetta ja maakellari tulisi pyrkiä säilyttämään. Niiden mahdollisissa korjauksissa tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939. A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.

Marja Karva, haastattelu heinäkuussa 2003