asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kaarle on kylän kantataloja. Vanhasta päärakennuksesta on säilynyt vain yksi huone. Vilja-aitta ja navetta 1930-luvulta. Vanha rakennuskanta korvautunut pääosin uudella. Maisemallisesti keskeinen sijainti.

Kaarlen pihapiirissä on asuinrakennus (1955) pakariosa vanhasta parituvasta (1800-l alkup.) vilja-aitta (1920/30-l) navetta (1938) liiteri (1950-l), konehalli (1987), kuivuri (1992), katos ja (1994). Tilaan on kuulunut aikaisemmin isännän Fredrik Rannan 1940-luvulla rakentama myllyrakennus.

Asuinrakennuksessa on betonisokkeli ja hirsirunko. Rakennus on vuorattu mineriittilevyillä.

Vanhasta asuinrakennuksesta on säilynyt yksi huone. Alkujaan parituvasta on purettu toinen huone, porstua ja sen peräkamari 1950-luvun jälkeen. Huoneessa on vuoliaiskatto ja sen pitkänurkkainen runko on vuoraamaton. Ikkunat ovat 6-ruutuiset 1900-luvun alkupuolelta. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Sisätiloissa on säilynyt palkkikatto, lattiat ja peräseinällä on tiiliuuni.

Navetassa on hirsirunko ja sitä on jatkettu katoksella 1990-luvulla.

Pieni vilja-aitta on rakennettu nurkkakiville. Lyhytnurkkainen, vuoraamaton hirsirakennus.

Kaarle on kylän kantataloja. Nykyisellä suvulla talo on ollut vuodesta 1685. Kylän talot sijaitsivat isonjaon aikaan, 1700-luvun lopulla Rautaveden rannassa. Kaarle on vanhasta päärakennuksesta päätellen siirretty nykyiselle paikalle 1700-luvun loppupuolella tai 1800-luvun alkupuolella.

Isännät:

Martti Hoppu-Kaarle 1685-1711

ps. Maija Mattila

Simo Kaarle 1711-1746

ps Vappu Kuutti

Simo Kaarle 1746-1771

Anna Äijälä

Juha Kaarle 1771-1802

Kaija Pohjala

Anna Kaarle 1802-1836

Heikki Käki-Kaarle

Heikki Kaarle 1836-1860

Kaija Antintytär

Eeva Heikintytär 1860-1897

Esaias Maijala-Kaarle

Fredrik Kaarle 1897-1925

Anna Inkilä

Jaakko Kaarle 1925-1935

ed. sisar

Hely Kaarle 1935-1966

Fredrik Ranta

Heikki ja Sisko Korpela 1966-1995

Satu ja Tapio Nieminen 1995-

Fredrik Ranta rakensi 1940-luvulla Heinoontien varteen 2-kivisen myllyn. Käyttövoima oli sähkö. Rakennus myytiin vuonna 1954.

Tilan elinkeinona on viljanviljely, jota varten on vuokrattu mm. Ylisen ja Turrin peltoja. Kaarlesta on lohkottu Pitkäkoski niminen pieni tila vuonna 1982.

Kaarle jää vanhan ja uuden valtatien, Heinoontien ja Häijääntien väliin. Pihan ohi kulkee Vihattulantie. Pihapiiri on vähäisellä kumpareella, jota on keinotekoisesti nostettu kuivurin kohdalta. Ympärillä aukeaa Rautaveteen laskeva peltoaukea. Ympäristössä on teiden varsilla vanhaa ja uudempaa asutusta. Asuinrakennusten ympäristössä on vanhaa puutarhaa, jossa kasvaa omenapuita. Lisäksi on nurmikkoa ja koristepensaita. Vihattulantien suuntaan asuinpihaa suojaa kuusiaita, jota täydentävät männyt, pihlaja ja sireenit. Luoteiskulman talouspiha on etupäässä avointa hiekkapintaista aluetta.

Vanha rakennuskanta, navetta, vilja-aitta ja parituvan osa olisi hyvä säilyttää. Niiden korjaustöissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Pihapiirin maisemallisesti keskeinen asema tulisi säilyttää pitämällä ympäröivä maisema avoimena ja rakentamattomana.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Tapio ja Satu Nieminen, haastattelu syyskuussa 2003