Vihattulan kylässä oli 1560-luvulla oli yhdeksän taloa. 1640-luvun maakirjakartassa taloja oli kahdeksan, jotka sijaitsivat Rautaveden rannassa, Salukanmäen kaakkoispäässä. Talot olivat rivissä kahta puolen raittia. Nykyinen maisema näkyy hyvin jo isojakokartassa. Maisema koostuu pääosin pienistä peltotilkuista, niittyä on rannoilla ja laskuojien (Oksoja) varrella. Kauempana rannasta niittyjen määrä kasvaa maisemaasa. Kylästä lähtevä polku noudattaa nykyistä Vihattulantietä. Kylän pellot ovat raivattu kahta puolen Salukanmäkeä. Isonjaon aikaan kylä sijaitsi edelleen vanhalla paikalla rannassa ja talot olivat kahta puolen kylätietä. Kylässä olivat vanhaa kirjoitusasua käyttäen Koskela, Äijälä, Ungeri, Kuuttila, Ingilä, Tuuri, Uotila ja Carle. Näiden lisäksi oli kylän laidalla, kaksi sotilastorppaa. Heinoontien jyrkässsä mutkassa oli myös sotilastorppa ja -pelto. Vanha kylä alkaa hajota isonjaon jälkeen ja 1900-luvun alkupuolella kylätontit ovat autioituneet, ainoastaan Äijälän ja Inkilän talot ovat jääneet heti vanhan kyläkeskustan pohjoispuolelle. Talot yhdistetään Uotilaan 1900-luvun alkupuolella. Muut talot, Kaarle, Uotila, Kuuttila, Turri ja Koskelo siirtyvät lähelle nykyistä Heinoontietä, joka on vuosisatoja ollut alueen pääväylä. Kylän tuntumassa, lähellä Äijälän navettaa pidettiin 1900-luvulla vielä juhannusjuhlia.

Vihattulan kylän alue käsittää Rautaveden rannassa olevat Salukanmäen ympärille sijoittuvat peltomaiseman. Lisäksi kylän maat jatkuvat metsäisenä takamaana Pohjalajärven itäpuolelle. Lisäksi Pohjalajärven pohjoisreunalla on leveä sarka. Kylän asutus on keskittynyt peltoalueelle, Heinoontien varteen. Kantataloista on säilynyt Heinoontien varrella Kuuttila, Kaarle, Turri, Koskelo ja Uotila. Myös Inkilästä ja Äijälästä on säilynyt osia. Vanhaa pienasutusta on myös säilynyt teiden varsilla. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti Heinoontien ja Vihattulantien varsille. Vanhan asutuksen lisäksi kylän alueelle on rakennettu uutta omakotiasutusta viime vuosina. Heinoontien ja Häijääntien risteyksessä on Finnpelti -niminen peltialan yritys. Vanha pihapiiri on säilynyt hyvin Koskelon ja Kuuttilan tiloilla. Lisäksi Uotilan ja Kaarlen tiloilla on säilynyt osia vanhasta rakennuskannasta. Vanhan maantien kapeata, hiekkapintaista tietä on säilynyt Koskelon kohdalla.

Vammala. Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Maakirjakartat 1640-l, isojakokartta 1776, Kuninkaan kartasto 1776-1805, pitäjänkartta 1920- ja 1950-luku.

Kartta-aineisto: Kansallisarkisto ja Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.

Suomen asutus 1560-luvulla, kartasto ja kyläluettelot, Forssa 1973. Eskola Helvi, Tyrvään kylän- ja talonnimistä, Vammala 1942.