Lousajan kylä on oletettavasti perustettu keskiajalla. Se myös sijaitsee Tyrvään vanhoista kylistä poiketen kauempana rannasta. Matkaa Rautaveden rantaan on noin 700 metriä ja kylän ja rannan väliin jää osa Pappilan ja Kallialan kylän keskeisiä alueita. Osa Lousajan ja Kallialan rajasta seuraa ilmeisesti vanhan postitien (nyk. Sastamalankatu) linjausta. Kylän pellot ovat raivattu pienien laskuojien varrelle, jotka yhtyvät kylän eteläpuolella. Haarajojen väliin jää metsäinen harjanne, johon kylä sijoittui. 1400-luvulla tiedetään kylässä olleen ainakin Härmä ja Uosso –nimiset talot. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Lousajan kylässä oli seitsemän taloa, joista edellisten lisäksi mainitaan Perso, Kupari ja Ryyppä. Seuraavan vuosisadan tilanteesta ei ole tietoa, koska 1640-luvun maakirjakarttaa ei kylästä löydy. Ensimmäinen maininta Vieras –nimisestä talosta on vuodelta 1693. Samalla vuosisadalla katoavat kylästä Uosson ja Kuparin talot. Antero Warelius mainitsee kirjassaan hävinneiksi taloiksi myös Housunpää, Kyhkynen ja Vetkuri –nimiset talot. Isojaon aikaan, 1770-luvulla, kylään oli merkitty neljä tonttia; Perso, Härmä, Ryppä ja Vieras. Niistä kolme sijaitsi tiiviinä ryhmänä nykyisten Person ja Vieraan kohdalla. Neljäs tontti oli noin 100 metriä kylästä pohjoiseen. Myöhemmistä kartoista päätellen kylän ulkopuolella oli Rypän talo. Isonjaon jälkeen kyläkuva väljeni hiukan 1800-luvun alkupuolella kun Härmän talo siirtyi nykyiselle paikalle, noin 400 metriä kylän länsipuolelle. 1900-luvun alkupuolella Lousajan kylämaisema muodostui metsäniemekkeestä, jota kylän pellot ympäröivät. Asutus oli harvaa, kantatalojen lisäksi muutamia mökkejä oli raitin varressa. Kylän eteläpuolelle oli 1890-luvulla rakennettu rautatie. Vielä 1950-luvulla maisema oli hyvin samantyyppinen. Uudempaa asutusta oli muodostunut vanhan maantien (postitien) ja rautatien väliin. Suurimmat muutokset alkavat 1960-luvulla, jolloin harjanteen pohjoispuolella olevan peltovainiot ja metsät kaavoitetaan ja niiden rakentaminen alkaa. Alueelle tulee omakoti- ja kerrostaloja. Lisäksi on teollisuusalue. Kylän eteläpuoleisen vainion halkaisee uusi maantie, Satakunnantie 1970-luvulta. Rypän talon paikalla oli 1900-luvulla Tuomisto -niminen talo. Nykyisin sen paikalla on 1980/90-luvulla rakennettu Sastamala-koti. Nykypäiviin kylässä ovat säilyneet Person, Härmän ja Vieraan kantatalot. Niistä Härmä on edelleen toimiva maatila, Perso ja Vieras ovat asuinkäytössä, pellot ovat myyty tai vuokrattu. Lousajan kadonneista taloista muistoina on säilynyt muutamia nimiä, joista tunnetuin on Pappilan (Sastamalan) puolella oleva Uosson terveystalo, jonka nimi viittaa läheiseen Uossonmäkeen, johon uusi pappila rakennettiin.

Lousajan vanhassa kyläkeskustassa on säilynyt vanhoilla kylätonteilla Person ja Vieraan kantatalojen rakennuksia. Kylän keskustassa on säilynyt pieni raittimiljöö, johon kuuluvaa vanhaa rakennuskantaa ovat Person näyttävä ja hyvin säilynyt asuinrakennus ja kuusiaita. Vieraan puolella on kookas hirsinavetta 1900-luvun vaihteesta. Kylän länsipuolella on 400 metrin päässä lisäksi Härmän kantatila, jossa on säilynyt 14 rakennusta 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Härmä muodostaa hyvin säilyneen, näyttävän ja monipuolisen kokonaisuuden 1900-luvun vaihteen pihapiiristä. Taloihin liittynyttä mökkiasutuksesta on säilynyt kaksi esimerkkiä, kylän keskustan tuntumassa ja Lousajantien varrella. Kylän keskeinen rakennuskanta on metsäisellä niemekkeellä, jota kylän pellot rajasivat. Nykyisin peltomaisema on pääosin kadonnut 1960-luvulta alkaen asutuksen ja valtatien alle. Peltojen rajaama metsäsaareke on kuitenkin säilynyt suurelta osin uudisrakentamiselta, ainoastaan Sastamala -kodin rakennuskanta on tullut lähelle vanhaa kyläkeskusta. Metsäsaarekkeessa on myös nähtävissä vanhan laiduntamisen merkkejä.

Vaikka Lousajan kylän ympäristö on voimakkaasti muuttunut asutuksen myötä, on kylän keskeinen harjanne säilynyt hämmästyttävän hyvin vanhoine tielinjauksineen ja kantataloineen. Merkittävää rakennuskantaa on säilynyt Härmän ja Person tiloilla. Lisäksi alueella on Lousajankadun varrella kaksi pienempää mökkiasutuskohdetta. Toinen Härmän itäpuolella oleva mökki on ollut Härmän muonamiehen mökki. Laskuojien väliin jäävää harjannetta on käytetty myös laiduntamiseen. Tämä laaja kylämaiseman kantatalot Härmä, Perso ja Vieras sekä kaksi pienempää asuintonttia tulisi ehdottomasti säilyttää. Talojen säilyneet lähipellot, mm. Härmän itäpuolella oleva metsäpelto tulisi säilyttää avoimina.