arkkitehtoninen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Person kantatilan rakennukset ovat vanhalla kylätontilla, joka on nähtävissä jo 1700-luvun kartoissa. Perinteisestä talonpoikaistalosta poikkeava ja hyvin säilynyt asuinrakennus (1800-l/1917) omaa mielenkiintoisen rakennushistorian. Rakennuksessa on nähtävissä vuonna 1917 rakennetun rakennuksen lisäksi vanhemman muodon rakenteita. Rakenteet ja materiaalit ovat pääosin 1910-luvulta tai vanhempia.

Person tilakeskuksessa ovat (1) asuinrakennus 1800/1917, (2) navetta (1947) (3) suuli (1948) (4) ulkorakenus (1900-l)

1. Asuinrakennus on rakennettu yhtenäiselle lohkotuista ja saumatuista kivistä rakennetulle kivijalalle loivaan rinteeseen. Kivijalassa on myös suurista erikokoisista lohkokivistä rakennettu holvattu kellari. Hirsirunko on vuorattu keilapontatulla valkoiseksi maalatulla vaakalaudoituksella. Vinttiosan päädyt ovat vuorattu valkoiseksi maalatulla helmiponttipaneelilla. Nurkka- ja ikkunalistat ovat punaiseksi maalatut. Ikkunoita on eri tyyppisiä. Pääasiassa Ikkunat ovat vanhoja ristikarmillisia tai T-karmillisia ruutuikkunoita. Osa lasista on puhallettua. Yläkerrassa on oma ikkunamalli. Rakennuksessa on päistä aumattu mansardikatto, kate betonitiiltä. Taitteessa on pieni pulpettikattoinen valoaukko ruutuikkunoilla. Myös umpikuistien katto mansardimallinen. Ulko-ovet ovat helmiponttipaneelista tehdyt peiliovet. Oven yläpuolella matala ruutuikkuna. Portaat kivirakenteiset. Sisätiloissa on säilynyt peilovia, listoja, kiinteitä kaappeja, uuneja (Salmivaara). Sisätiloja on korjattu jossain määrin 1950-luvulla mm. pintojen levytyksillä.

Rakennuksen savupiipuissa näkyy rapautumisen merkkejä. Samoin katossa näkyy pieniä vauriokohtia. Maallaus on osittain kuoriutunut (lateksia?) pois. Routa on siirrellyt myös ulkoportaita. Seinien alaosassa on nähtävissä pieniä lahovaurioita mm. ulko-oven vieressä.

Perso on Lousajan kylän kantataloja. Person ja naapurissa olevan Vieraan kylätontit ovat olleet käytössä jo isonjaon aikaan. Emännän ilmoituksen mukaan talo on ollut nykyisen suvun hallussa vuodesta 1721. Usein suku on jatkunut tyttären kautta.

Person asuinrakennuksen nykyisen asun suunnitteli rakennusmestari Vieras 1910-luvulla. Alkuperäinen rakennus on pitkä, perinteisen maalaistalon näköinen. Tämä alkuperäinen muoto on rakennettu ilmeisesti viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Ikä näkyy mm. pirtin kolmilappeisessa sisäkatossa. Myös kellari on rakennettu jo 1800-luvulla. Uudessa suunitelmassa rakennus katkaistiin ja pohjoisosa siirrettiin eteläosan rinnalle, jolloin rakennuksen pohjaksi tuli lähes neliö. Rakennukseen tuli ajan suosima päästä aumattu mansardikatto. Nykyinen kivijalka on rakennettu myös tällöin. Ikkunat uusittiin samassa yhteydessä, joskin hyväksi käytettiin ilmeisesti myös vanhempia ikkunoita. Myös pirtin vanha, Salmivaaran tekemä ruskea kaakeliuuni säilytettiin Rakennus oli lähes valmis vuonna 1917. Ainoastaan vintin huoneet olivat vielä keskeneräiset. Niiden rakennustyö päättyi keväällä 1918 kun talon isäntä surmattiin huhtikuussa 1918 sisällissodan yhteydessä. Rakennus on säilynyt hyvin näihin päiviin saakka. Tyylillisesti rakennuksen muodossa ja värityksessä voi nähdä jugendin ja ehkä 1700-luvun arkkitehtuuriin piirteitä. Tiedossa ei ole kuinka paljon ulkoasu oli suuniteltua vai määräsikö vanhan hyödyntäminen myös rakennuksen ulkoasua.

Puutarhassa kivijalka, jonka päällä oli aikaisemmin vilja-aitta.

Taloa jäivät pitämään isännä pojat Toivo ja Antti, joista Antti meni myöhemmin vävynä läheisen Härmän isännäksi. Nykyisi taloa asuttaa Toivon leski Lyydia Perso. Tilan pelloista osa on myyty ja osa on vuokralla. Eläinten pidosta luovuttiin 1970-luvulla.

Person tilakeskus sijaitsee raitin varressa Lousajan vanhassa kyläkeskustassa. Raitin suuntaan pihapiiriä suojaa osittain korkea kuusiaita. Asuinrakennuksen eteläpuolella on rinteessä vanha puutarha, jossa on vanhaa kasvillisuutta mm. omenapuita. Piha on muuten vanhaa nurmipihaa, talon luoteispuolella marjapensaita. Pihapiirin eteläpuolella on lisäksi pieni kynnetty petokaistale, jonka takana on Tampere-Pori rata. Pohjoispuolella on raitin toisella puolella toinen kantatalo Kanta-Vieras ja Sastamala -kodin monirakennuksinen kokonaisuus 1980- ja 90-luvuilta. Länsipuolella on kapea niityksi muuttunut peltokaistale ja 1970-luvulla rakennettu Satakunnantie.

Vanha rakennuskanta tulisi säilyttää kokonaisuutena. Erityisesti pitäisi huolehtia, että asuinrakennus säilyy. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja tekniikoita. Asuinrakennuksen alkuperäiset ja vanhat rakennusosat tulisi pyrkiä säilyttämään. Tilakeskusta rajaava kapea pelto/niittyalue pitää säilyttää avoimena.Tontin ja lähialueen mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

haastattelu Lyydia Perso lokakuussa 2004