YHTEISTYÖTÄ PADASJOEN KANSSA

Kuhmoisilla ja Padasjoella oli yhteinen kunnansairaala Harmoisissa vuodesta 1897 aina 1920-luvun lopulle. Harmoisissa sijainneen sairaalan maine ei tuntunut olevan kovin korkealla, koska kummankin kunnan asukkaita meni herkästi naapurikuntien sairaaloihin. Syynä olivat niin pitkät kulkumatkat kuin sairaalan huono varustelutaso ja ruoka. Kunnat eivät myöskään halunneet kehittää sairaalan toimintaa.

Jo vuonna 1923 Emil Peltonen esitti kunnanlääkärin ja sairaalan siirtämistä Kuhmoisten kirkonkylään, jolloin Kuhmoinen perustaisi oman kunnanlääkärin piirinsä ja lopettaisi yhteistyön Padasjoen kanssa. Lopulta yhteinen sairaala Harmoisissa päätettiin lopettaa Rannan mukaan vuonna 1928 ja Viidan mukaan vuonna 1929. Kuhmoisten kunta osti Padasjoen osuuden sairaalasta ja alkoi heti peruskorjata sitä. Vuoden inventointiaineiston mukaan Padasjoki sanoutui irti yhteisestä kunnanlääkärinvirasta vuonna 1927 (lähde Seppo Suvannon Kuhmoisten historia, 1965).

Kunnanlääkärin asuinpaikkaa pohdittiin 1930-luvun alussa. Kuntalaiset halusivat kunnanlääkärin muuttavan kirkonkylään, jossa sijaitsi myös apteekki. Kirkonkylässä sairaala sijaitsisi myös kuntakeskuksessa. Kun kunnanlääkärinä vuodesta 1909 toiminut Heikki Kario erosi vuonna 1931, ja uusi kunnanlääkäri Pauli Tuovinen vaati sairaalan siirtämistä kirkonkylään, ja päätös siirrosta tehtiin samana vuonna.

KIPULA JA MUKSULA, KUHMOISTEN SAIRAALA-ALUEEN SYNTY

Viidan mukaan Kuhmoisten kunta osti sairaalaa varten Niemelän tilan. Rannan mukaan tila ja sen rakennukset hankittiin kunnan omistukseen vaihtokaupoilla, mistä kertoo myös rakennuslupien liitteet. Kirkonkylän eteläosassa sijainneet rakennukset peruskorjattiin heti. Tilan uudempaan asuinrakennukseen, entiseen päärakennukseen kunnostettiin tilat kunnallista sairaalaa varten Huoltolaitosten rakennus- ja neuvontatoimiston laatimien suunnitelmien mukaan. Työt valmistuivat marraskuussa 1932, ja sairaalan siirto tapahtui konkreettisesti vuonna 1933. Uuden sairasosaston sisältänyt rakennus nimettiin Kipulaksi. Uuteen sairaalaan tuli ensin kaksitoista sairassijaa, kaksi viiden hengen huonetta ja kaksi yhden hengenhuonetta. Lisäksi rakennuksessa oli kanslia, odotushuone, leikkaussali, kylpyhuone, keittiö ja perähuone, joka liinavaatevarastona, henkilökunnan pukeutumistilana ja tarvittaessa jopa potilashuoneena lapsille. Lämpöä antoi uunien lisäksi kamina.

Kunnalliseen terveydenhoitoon kuuluivat myös kätilöt. Kätilöiden kiertelevä elämä muuttui, kun kunnansairaalan talousrakennukseen tehtiin synnytysosasto. vanhan talousrakennuksen peruskorjaus aloitettiin Vuonna 1936 maanviljelijä Väinö Paloniemen suunnitelmien mukaan. Rakennustyöt aloitettiin vasta tuolloin, koska rakennuksessa oli vielä asunut viimeinen asumisoikeuden saanut ihminen. Rakennusurakan suoritti Kuhmoislainen August Laaksonen, ja uudet synnytyssairaalan tilat sisältäneen rakennuksen muutostyöt valmistuivat vuonna 1939. Uudistettu rakennus sai nimen Muksula, jonka yhteyteen avattiin myös äitiysneuvola. 1930-luvulla määrättiin myös äitiysavustus. Niemelän tilan muita rakennuksia purettiin sairaalan alueelta, mutta esimerkiksi vanha navatta säilyi Kuhmoisten museon varastotilana.

Vuonna 1944 säädettiin laki kunnallisista terveyssisarista, joita varten kunnissa piti perustaa virkoja asukasluvun mukaan. Lain mukaan terveyssisarien tehtäviksi tuli kotien terveydenhuollon ja asunnon hoidon ohjaus, imeväisten ja pienten lasten ja koululaisten terveydenhoito sekä muut ehkäisevät tehtävät. Samana vuonna säädettiin myös lait kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnan kätilöistä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuhmoisten alaosaston esityksestä perustettiin 1945 lastenhoidon neuvola, joka toimi samoissa tiloissa kuin äitiys- ja lastenneuvola (Muksula). Pienten lasten neuvola muutettiin vielä saman vuoden kuluessa kunnalliseksi, jolloin saatiin valtion apua. Kuhmoisiin alettiin vuonna 1948 suunnitella uutta terveystaloa, jonne neuvola sijoitettaisiin.

luotu: 14.09.2012 ks_vmyll

historia

HYVINVOINNIN RAKENTAMINEN, SAIRAALA-ALUE 1950-LUVULTA LÄHTIEN

Vuonna 1951 säädettiin laki yleisestä lääkärin hoidosta. 1950-luvulla Kuhmoisten terveyspalveluita alettiin keskittää Kipulan ja Muksulan läheisyyteen. Terveystaloa varten oli laadittu ensimmäiset piirustukset jo 1940-luvulla, mutta rakennustöihin päästiin vasta vuonna 1951. Rakennuksen suunnittelijat olivat vaihtuneet arkkitehtiparikunta Linnansalmeen. Rakennus vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan varattiin asuintilat terveydenhoitohenkilökuntaa varten, ja alakerrassa sijaitsivat vastaanottotilat, mm. neuvola. Vuonna 1957 Kuhmoisissa alkoi liikennöidä ambulanssi.

Sairaala-alue muuttui jälleen 1960-luvun alussa, kun sinne valmistui Terveystalon suunnitelleen arkkitehtipariskunta Linnasalmen suunnittelema uusi kunnansairaalan. Rakennuksen tieltä purettiin Niemelän entinen kivinavetta ja Rekolan talo. Kunnan sairaalan taakse rakennettiin samalla myös Kuhmoisten ensimmäinen rivitalo henkilökuntaa varten. Myös Muksula ja Kipula peruskorjattiin henkilökunnan asuintiloiksi. Muksulan synnytysosasto oli lakkautettu jo vuonna 1967 Jämsän aluesairaalan valmistuttua.

Kunnansairaala muuttui vuoden 1972 Kansanterveyslain myötä terveyskeskukseksi. Vuonna 1977 määräaloja ja sairaalarakennusta tuli omistamaan ja hallinnoimaan Jämsän seudun kansanterveystyön kuntainliitto, joka osti kohteen Kuhmoisten kunnalta 1,8 miljoonalla markalla vuonna 1975. Sairaalarakennus sai vuonna 1980 lisäsiiven, johon sijoittui muun muassa Kuhmoisten kunnalliskodin sairasosasto. Laajennus tuli olemaan Kuhmoisten kunnan omistuksessa. 1970-luvulla terveystalon ja -keskuksen taakse valmistui myös Kuhmoisten Vanhustentalo Ry:n rakennuttamana Iltarusko-niminen vanhusten palvelutalotyyppinen kokonaisuus, joka tarjosi vanhemmille ihmisille rivitalotyyppistä asumista ja toimintaa kerhotiloissa.

1990-luvulla terveyskeskusta peruskorjattiin ja laajennettiin, ja siihen siirrettiin myös Terveystalon toiminnot. Samaan aikaan myös Kuhmoisten kirkonkylän eteläinen risteysalue suunniteltiin uudelleen, ja vähäisellä käytöllä olleet Kipula ja Muksula purettiin uusien tiejärjestelyjen alta. Vuonna 2009 maa-alojen ja rakennusten omistajaksi tuli jälleen Kuhmoisten kunta, mutta terveysaseman palvelut järjestää Jämsän kaupunki Jämsän ja Kuhmoisten muodostaessa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen. Syksyllä 2012 Jämsä, Kuhmoinen ja Mänttä-Vilppula ovat sopineet selvitystyön aloittamisesta yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta vuoden 2013 alusta alkaen. Yhteistyön isäntäkuntana toimisi Jämsä, ja toteutuessaan yhteistoiminta-alue tuottaisi palvelut noin 36 000 asukkaalle. Yhteistoiminta-alueen muodostaminen tarkoittaa käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja toimintojen uudelleen järjestämistä kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Palvelut säilyisivät alueiden asukkaiden lähellä, mutta henkilökunnan liikkuvuus lisääntyisi.

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEISTYÖSSÄ KUNTIEN KANSSA

Erikoissairaanhoitonsa kunnat järjestivät yhteistyössä. Sijaintinsa ansiosta Kuhmoisilla oli mahdollisuus liittyä niin Lahden, Tampereen, Hämeenlinnan ja Jyväskylän keskussairaaloihin. Aluksi Kuhmoinen varasi kahdeksan potilaspaikkaa Lahteen rakennettavasta keskussairaalasta 1961. Lisätarpeen tullessa paikkoja kysyttiin Tampereelta ja Hämeenlinnasta, mutta heillä ei ollut paikkoja tarjota. Vuonna 1970 Kuhmoinen luopui kolmesta Lahteen rakennettavasta paikasta ja varasi ne uudesta Jokilaakson sairaalasta Jämsästä. Vuonna 1973 Kuhmoinen siirtyi maakuntaliitoksen myötä Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin ja Lahdesta varatut paikat myytiin muille kunnille.

Vanha terveystalo, terveyskeskus ja Iltarusko-niminen vanhusten asuinpalvelua tarjoava kiinteistöosakeyhtiö sijaitsevat Kuhmoisten kirkonkylän eteläosassa, Rekolan asuinalueella lähellä valtatie 24, Orivedentien (3282) pohjoispuolella. Aluetta rajaavat Orivedentie, Lammashaantie ja Rekolantie. Terveyden- ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvan alueen länsi-, pohjois- ja itäpuolella sijaitsee omakotitaloja 1960–1990-luvuilta sekä rivitaloja 1980–2000-luvuilta. Rakennusten ympäristössä on Orivedentien eteläpuolella vanhempia asuintaloja.

Terveyskeskuksessa on tilat Kuhmoisten kunnallisia terveyspalveluita, vanhusten palveluasumista ja pesulaa varten. Rakennuksen alakerrassa toimii myös eläinlääkäri. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Jämsän kaupunki yhteistoiminta-aluesopimuksen perusteella. Nykyään tyhjillään olevassa rivitalossa toimi ennen kunnan päihdehuollon asuntolana. Terveystalon yläkerta on edelleen asuinkäytössä alakerran vastaanottotilojen odottaessa muutostöitä asunnoksi. Iltarusko on edelleen alkuperäisessä käytössään.

Alueella on pitkä historia Kuhmoisten kunnallisen terveydenhuollon paikkana. 1930-luvulla alueella alkoi toimia Niemelän ja Rekolan tilojen mailla ja Niemelän tilan vanhoissa rakennuksissa kunnansairaala Kipula ja synnytyssairaala Muksula. Rakennukset purettiin 1990-luvulla uusien tiejärjestelyjen vuoksi. 1950-luvulla alueelle rakennettiin terveystalo, jotka usein muodostuivat maaseudulla terveydenhuollon keskukseksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa alueelle rakennettiin uusi kunnansairaala, joka sai jatkoa 1970-luvulla ja josta tuli terveyskeskus uuden Kansanterveyslain myötä vuonna 1972. Uuden kunnansairaalan yhteydessä sen viereen rakennettiin myös Kuhmoisten ensimmäinen rivitalo hoitohenkilökuntaa varten. Alue täydentyi 1970-luvulla myös vanhusten palveluasumistyyppisellä Kiinteistö Oy Iltarusko-nimisellä kokonaisuudella, joka oli seuraus yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta. Maaseudun laita-alueilta kirkonkyliin muuttavat vanhemmat ihmiset tarvitsivat asuntoja.

Terveystalon ja terveyskeskuksen arkkitehtuurin määritelleen alkuperäisen kunnansairaalan on suunnitellut tunnetuimpiin sodanjälkeisiin sairaala- ja terveydenhuollon rakennuksien suunnitteluun keskittynyt arkkitehti pariskunta Erkki ja Inkeri Linnasalmi (Arkkitehtitoimisto Linnasalmi Oy). Alueella on havaittavissa arkkitehtuurin muutos sodanjälkeisestä 1950-luvun pienipiirteisestä, luonnonläheisestä ja hieman romanttisesta modernista arkkitehtuurista 1960-luvun suorakulmaiseen, matalaan ja vaakasuuntaiseen moderniin arkkitehtuuriin. Rivitalot puolestaan edustavat vaatimattomuudessaan 1970-luvun arkista asuinrakentamista, mutta liittyvät toiminnoiltaan ja julkisivumateriaaleiltaan hyvin kokonaisuuteen. Alueella on havaittavissa myös Suomessa 1950- 1960-luvulla tapahtunut rakennustekniikan muutos, jonka vuoksi tiilimuurirakenteista siirryttiin ensin paikalla valettuun betoniseinärunkoon ja edelleen teräsbetoniseen elementtitekniikkaan. Myös rakennusmateriaalit eri rakennuksissa ovat ajalleen tyypillisiä.

Rekolan sosiaali- ja terveydenhuollon alue muodostaa sosiaali- ja terveyshistoriallisesti kerroksellisen kokonaisuuden. Yhdessä Kokonniemen kokonaisuuden kanssa se kertoo Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehityksestä ja muutoksesta. Myös rakennushistoriallisesti merkittävällä alueella yhdistyy rakennustaiteelliset ja rakennustekniset arvot rakennusten ollessa suhteellisen hyvin säilyneitä. Kokonaisuus sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla valtatien ja seututien risteysalueen tuntumassa.

Niemelän tilan sairaalaksi muuttamisen kanssa samoihin aikoihin 1930-luvulla Kuhmoisiin valmistui uusi lääkäritalo kunnanlääkäriä varten. Sitä ennen oli Kokonniemeen valmistunut myös Kunnalliskoti ja sen mielisairaalaosasto. Keuhkotautiosasto Kokonniemeen valmistui 1930-luvulla.

Lähteet:

Viita, Ossi (2000) Kuhmoisten historia II vuosina 1917–1973. Metsäpitäjä maakuntien rajalla. Kustantaja Kuhmoisten kunta. Gummeruksen Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Sivut 251–257.

Ranta, Sirkka-Liisa. 1999. Kirkonkylä Päijänteen kainalossa, Kuhmoisten keskustaajaman muutos 1900-luvulla. Kansantieteellinen arkisto 44. Suomen muinaismuistoyhdistys. s. 114–117.

Keski-Suomen museon tutkimusarkisto. Kuhmoisten rakennusinventointi, Sairaala, kortti 89. Inventoija Pekka Vähäkangas, 26.5.1989.

Maanmittauslaitos. Kiinteistötietojärjestelmä.

Kuhmoisten kunnan verkkosivut, terveyspalvelut. http://www.kuhmoinen.fi/sote-palvelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut.html. (viitattu 13.9.2012)

Kuhmoisten kunnan arkisto, rakennusluvat

Tiedot kopioitu Kioski järjestelmästä.