Paikallisesti arvokas.

Kiinteistö Oy Iltarusko on historiallisesti merkittävä kokonaisuus, koska se liittyy vahvasti Suomen 1960-luvulla alkaneeseen yhteiskunnalliseen muutokseen ja sen synnyttämään sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Pienistä muutoksista huolimatta rakennukset edustavat 1970-luvun vaatimatonta asuinrakentamista, ja ajalleen tyypillisiä piirteitä ovat rakennusten väritys, loiva harjakatto (joissakin muutettu), koteloidut räystäät sekä tiilen ja puun käyttö julkisivuissa.

Iltaruskon rakennukset sijaitsevat lisäksi maisemallisesti merkittävällä paikalla ja ne liittyvät oleellisesti Rekolan sosiaali- ja terveydenhuollon alueeseen.

Kiinteistö Oy Iltarusko on Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:n rakennuttama kokonaisuus, jossa on huoltorakennus ja neljä rivitaloa (A, B, C ja D). Kokonaisuus sijaitsee terveysaseman ja terveystalon länsipuolella Rekolantien varrella. Sen ympärillä on enimmäkseen 1960–1980-luvun pientaloasutusta. Vanhuksille asumis- ym. palveluita tarjoava kiinteistöosakeyhtiössä on asuntoja yhteensä 52 kappaletta. Huoltorakennuksessa on pieni keittiö, sauna- ja peseytymistilat, kerhohuone sekä kaikkia rakennuksia lämmittävä keskuslämmitys. Keittiö toimi alun perin keskuskeittiön tapaan, mutta Päijännekodin valmistuttua vuonna 1992 keittiö toiminta siirtyi sinne. Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:n palkkalistoilla on yksi työntekijä, joka jakaa työ aikansa Iltaruskon ja Veljestuvan kesken. Hän mm. järjestää asukkaille toimintaa kerran viikossa.

Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:n tarkoituksena on toimia vanhusten sosiaalisen aseman ja hoitomahdollisuuksien parantamiseksi rakentamalla ja ylläpitämällä vanhusten vuokra-asuntoja Kuhmoisten kunnassa. Voittoa tavoittelematon yhdistys on rakennuttanut Kuhmoisiin mm. Kokonniemeen ja Rekolan alueelle rivitaloja, joita se ylläpitää ja vuokraa vanhuksille.

Kuhmoisten kunnalta vuokratulla tontilla sijaitsevasta KOY Iltaruskosta löytyi huonosti rakennuslupia. Arkistosta löytyi ainoastaan muutostöiden lupia, joissa yhdessä oli käytetty hyväksi alkuperäisiä piirustuksia. Vuonna 1971 huoltorakennuksen on suunnitellut tamperelainen Arkkitehtuuritoimisto Maarit ja Aarni Holttinen Oy. He ovat Kuhmoisiin suunnitelleet myös Kokonniemen sosiaali- ja terveysalueen rakennuksia sekä kerrostaloja keskustaan. On oletettavaa, että he ovat suunnitelleet myös huoltorakennuksen kanssa samaan aikaan rakentuneet rivitalot A ja B. Rivitalojen C ja D suunnittelijasta ei löytynyt tietoa. Rivitaloissa C ja D on kuitenkin samoja piirteitä kuin huoltorakennuksessa, joten ne voivat myös olla Holttisten suunnittelemia.

Kiinteistöosakeyhtiön rakennukset edustavat vaatimatonta 1970-luvun asuinrakentamista. Yhdistäviä tekijöitä rakennusten ulkonäössä ovat maalattu betonisokkeli, valkoinen-ruskea-keltainen väritys, tiilen ja puu vaihtelu julkisivuissa ja harjakatto (kaltevuus vaihtelee). Lisäksi huoltorakennuksessa ja rivitaloissa C ja D on koteloidut räystäät 1970-luvun tapaan. Rakennukset on rakennettu

1970-luvulla Kuhmoisissa havahduttiin koko Suomea koskeneen yhteiskunnallisen rakennemuutoksen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen, joka suuntautui maaseudun syrjäkyliltä Kuhmoisten kirkonkylään parempien palveluiden perässä. Muuttajat olivat enimmäkseen vanhempia ihmisiä, jotka eivät enää pärjänneet maaseudulla ja eivät muuttaneet nuoremman sukupolven tapaan työn perässä suurempiin kaupunkeihin. Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys Ry:n toimesta kirkonkylään rakennettiin arava- ja RAY-rahoitteisia asuinrakennuksia vanhuksia varten. Vanhukset pääsivät asumaan rivitalohuoneistoihin omakustannushintaan.

Ajatuksen vanhustentalosta, jonka vuokra olisi normaalia alhaisempi ja heikkokuntoisille vanhuksille voitaisiin tarjota apua, nosti esiin kappalainen Hannu Lehtinen vuonna 1967. Vielä saman vuoden aikana Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys perustettiin diakonissa Bertta Huokosen, kunnalliskodin johtokunnan puheenjohtaja Sulo Korpisen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Emil Lättilän ja piispa Erkki Kansanahon kannattaessa ajatusta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kirkkoherra Eero Jämsä ja varapuheenjohtajaksi kunnan- ja seurakunnanvaltuutettu Esko Nieminen. Nieminen otti hankkeen sydämen asiakseen.

Kesällä 1968 Vanhustentalo yhdistys esitti maa-alueen varaamista uutta "vanhustentaloa" varten. Yhdistys esitti maa-alaa sairaalan pohjoispuolelta Kuhmoisten Matkailu Oy:lle varatulta alueelta. Kunta suhtautui anomukseen nihkeästi, ja rakennushankkeelle etsittiin paikkaa seurakunnan omistamista maista pappilan ja seurakuntakodin (rukoushuoneen) läheltä sekä Kopolan lähistöltä Ala-Karkjärven pohjoisrannalta. Vuonna 1968 kunta myönsi 3 000 markan avustuksen Vanhustentaloyhdistukselle ja lahjoitti vielä 1,7 hehtaarin tontinkin kunnalliskodin vierestä, mutta Vanhustentaloyhdistys kannatti vielä sairaalan viereistä aluetta. Paikka hyväksyttii kunnassa viimein äänin 10-9. Lisää varoja hanke sai testamenttien kautta. Myös seurakunta osallistui hieman kustannuksiin lahjoituksin.

Kiinteistö Oy Iltarusko oli ensimmäinen Vanhustentaloyhdistyksen rakennuttama kokonaisuus. Iltaruskon tupaantulijaisia vietettiin marraskussa 1973. Jo ensimmäisissä suunnitelmissa oli mukana pienimuotoinen keittiö huoltorakennuksesas. ensimmäisissä rakennuksissa oli kymmenen 28 neliön yksiötä ja viisi 30 neliön kaksiota. Asukkaita oli jo 19. Ensimmäiset rivitalot saivat jatkoa rivitaloilla C ja D jo vuonna 1976 suuren kysynnän vuoksi.

Vuonna 1987 Kuhmoisten Vanhustentalo yhdistys ry haki rakennuslupaa huoltorakennuksen muutostyöhön, jossa piippua korotettiin ja oven päälle katolle asennettiin lumieste. Suunnitelmat laati rakennusinsinööri Ari Raiskio. Vuonna 1992 haettiin rakennuslupaa myös rivitalojen A ja B kattojen muuttamiselle. Samalla parannettiin rakennusten paloturvallisuutta. Asuntoja 16, kerrosala noin 580 neliötä. Muutostyö valmistui saman vuoden marraskuussa. Muutoksen suunnitteli Jaakko Korvenpää. Piirustusten nimiössä suunnitteluyhtiöksi oli merkitty Rakennusliike Ari Raiskio Oy ja piirtäjän nimikirjaimet olivat PN. Muutostyön suoritti Rakennusliike Ari Raiskio Oy ja vastaavana mestarina toimi Ari Raiskio. Tyypilinen 1990-luvun rakennustekninen ratkaisu. Veikko Tannisen mukaan rakennuksissa oli alun perin ollut 1970-luvulle tyypillinen, hyvin loiva harjakatto, joka aiheutti rakennusteknisiä ongelmia. Ongelmat ratkaistiin 1990-luvulla sen ajan rakennusteknisen tiedon perusteella ajalle tyypillisellä tavalla eli korottamalla kattokulma suuremmaksi.

Veikko Tannisen mukaan vuonna 2012 tehtiin käyttövesijärjestelmän korjaus. Muista muutoksista ei ole tietoa.