Paikallisesti arvokas.

Terveysasema ja asuntola ovat sosiaali- ja terveyshistoriallisesti merkittäviä rakennuksia niiden ollessa osa Rekolan sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. Ne kertovat osaltaan myös Kuhmoisten kunnan terveyspalveluiden kehityksestä 1960-luvulta lähtien ja vielä 1960-luvulla olleesta tavasta rakentaa henkilökunnalle asuintilat työpaikan yhteyteen. Asuntola on lisäksi Kuhmoisten kirkonkylän ensimmäinen rivitalo.

Rakennushistoriallisesti merkittävä kokonaisuus edustaa 1960-luvun modernia arkkitehtuuria, jonka piirteitä rakennuksissa ovat vaakasuuntaisuus, mataluus, valkoinen tiilijulkisivu, nauhaikkunat, ikkunoiden väliset paneloinnit, uritettu ja harmaa betonisokkeli/-seinä ja pulpettikatto. Rakennukset on suunnitellut sairaala-arkkitehtuuriin keskittynyt, tunnettu arkkitehtipariskunta Erkki ja Inkeri Linnasalmi. Rakennuksissa on myös käytetty ajalleen tyypillisiä rakenne.- ja materiaaliratkaisuja.

Terveysasema ja rivitalo sijaitsevat maisemallisesti merkittävällä paikalla valtatien ja seututien risteysalueen lähellä ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden alueelle ajallisesti ja arkkitehtuurillisesti.

Orivedentien ja Lammashaantien risteyksen länsipuolella sijaitsee Rekolan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän alueen keskellä osittain kaksi kerroksinen Kuhmoisten terveysasema ja sen yhteyteen rakennettu yksikerroksinen rivitalo. Valkoisten, pulpettikattoisten ja betoniseinärunkoisten rakennusten yhteistilavuus on 5 500 kuutiota ja yhteenlaskettu kerrosala reilut 1 000 neliötä.

Alun perin vuonna 1964 kunnansairaalaksi rakennetussa ja myöhemmin laajennetussa ja peruskorjatussa rakennuksessa eli nykyisellä terveysasemalla toimii lääkäreiden vastaanotto, laboratorio, röntgen, vuodeosasto, terveydenhoitajan vastaanotto, diabeteshoitajan vastaanotto, äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola, koulu- ja työterveyshoitajat, fysioterapia, mielenterveystoimisto ja terveystarkastaja. Kuhmoisten hammashoitola sijaitsee kunnantalon lähellä kerrostalon alakerrassa, mutta sen siirtoa laajennusosan alakertaan suunnitellaan. Lisäksi rakennuksessa on kellarikerroksessa kunnan pesula. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Jämsän kaupunki. Kuhmoisten kirkonkylän ensimmäiseksi rivitaloksi valmistunut asuntola toimi alun perin kunnansairaalan henkilökunnan asuinrakennuksena. Nyt tyhjillään oleva rakennus oli sittemmin päihdekuntoutujien asuntola.

Vuonna 1964 valmistuneet rakennukset on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Linnasalmi Oy (Erkki ja Inkeri Linnasalmi). He ovat suunnitelleet paljon terveydenhuoltoon liittyviä rakennuksia, esimerkiksi Kellokosken sairaalan laajennus 1946–1958, Meilahden lastenklinikka 1946 ja Meilahden Iho- ja allergiasairaala 1962. Kuhmoisten kunnansairaalan rakennusten arkkitehtuurissa on monia yhtymäkohtia Iho- ja allergiasairaalaan: muun muassa vaakasuuntainen ilme, tasa- ja pulpettikatto, ikkunanauhat, valkoinen julkisivu ja ikkunoiden väliset paneloinnit. Nämä piirteet ovat myös tyypillisiä 1960-luvun modernin arkkitehtuurin piirteitä.

Vuonna 1980 valmistuneen mm. Kuhmoisten kunnalliskodin sairasosaston sisältäneen laajennusosan ja vuonna 1991 valmistuneen laboratorion sisältäneen laajennusosan on suunnitellut Suomen ensimmäiseltä rakennusarkkitehtien vuosikurssilta valmistunut rakennusarkkitehti Veikko Voutilainen Arkkitehtitoimisto Veikko Voutilainen & CO:sta Helsingistä. Voutilaisen toimisto suunnitteli ympäri Suomea kirjastoja, virastotaloja, terveyskeskuksia, vanhusten palvelukeskuksia sekä teollisuusrakennuksia. Voutilainen on suunnitellut mm. Parkanon kaupungintalon (1980) ja Kankaanpään terveyskeskuksen (1985).

Laajennukset on toteutettu hyvin rakennukseen istuviksi. Myöskään rakennusten julkisivuihin ei ole tehty suurempia muutoksia, joten terveyskeskus ja asuntola kuvastavat hyvin suoraviivaista, vaakasuuntaista ja valkoista 1960-luvun modernia arkkitehtuuria. Yhteisiä piirteitä rakennuksille ovat kapea, valkoinen kalkkihiekka julkisivutiili (1/4-kiven muuraus), harmaaksi maalattu uritettu betonisokkeli, ikkunoista ja vihreistä paneloinneista muodostuvat nauhaikkunat sekä peltinen pulpettikatto.

Kohteessa on havaittavissa eri vuosikymmenten rakennustekniikkaa. Teräsbetoniperustuksen varaan rakennettu 1960-luvun rivitalo ja alkuperäinen kunnansairaala on toteutettu tuolloin yleisellä runkotyypillä, betoniseinärungolla (kirjahyllyrunko), jossa kantavat rakenteet eli seinät ja pohjalaatat on valettu betonista. Vuoden 1980 laajennuksessa on käytetty jo teräsbetonista pilari-ylälaattaelementtijärjestelmää kantavana rakenteena. Myös vuoden 1991 laajennusosan kantavat rakenteet on tehty teräsbetonista. Laajennusosien väliseinät ovat tiiltä. Muuten ulkoseinissä on kauttaaltaan kerrosrakenne: tiili/betoni, eriste, ja julkisivussa puhtaaksimuurattu kalkkihiekkatiili. Kalkkihiekkatiili on yleinen 1960-luvulla käytetty rakennusmateriaali, jota käytettiin varsinkin sen kustannustehokkuuden vuoksi. Tiilen ainesosien suhteita säätämällä voitiin myös kustannuksia karsia. Kunnansairaalaan tuli alun perin keskuslämmitys, josta lämpö johdettiin myös rivitalolle.

Uutta kunnansairaalaa Kuhmoisiin alettiin suunnitella keväällä 1955. Tämän vuoksi Kuhmoinen ei ollut kiinnostunut liittymään Jämsän aluesairaalaan. Uuden sairaalan rakentaminen oli suuri hanke, eikä sitä helpottanut kunnanvaltuutettujen vuosia kestänyt päättämättömyys eri vaihtoehtojen välillä. Tänä aikana myös rakennuskustannukset nousivat.

Sairaalan suunnittelivat ensin arkkitehtipariskunta Inkeri ja Erkki Linnasalmi. Linnansalmet hylättiin kuitenkin liian suurien kustannusten vuoksi ja käännyttiin kunnantalon suunnitelleen Erkki Rautialan puoleen. Rautialan laskelmat nousivat kuitenkin vielä ylemmäs. Seuraavaksi piirustuksia esitteli arkkitehti Pekka Hakaniemi ja hänen kustannusarvio alitti kaksi aikaisempaa. Kuitenkin Hakaniemenkin piirustuksen joutuivat hyllylle, koska asunto-osa oli suunniteltu erilliseksi rakennukseksi. Lopulta otettiin uudelleen yhteys Linnansalmiin, jotka uskoivat pystyvänsä laskemaan kustannuksia.

Lääkintöhallituksessa piirustuksiin tehtiin kuitenkin niin paljon muutoksia, että Linnasalmet päättivät tehdä uudet piirustukset kokonaan uudelta pohjalta vuonna 1959. Kustannusarvio nousi vuoden 1960 aikana noin 64:stä 68 miljoonaan markkaan. Nousu johtui osittain siitä, että Linnasalmet olivat joutuneet tekemään paljon turhaa työtä, ja ajan kuluessa arkkitehtipalkkiot olivat nousseet.

Valtio vahvisti vihdoin vuonna 1963 sairaalaan ja hoitohenkilökunnan asunto-osan piirustukset. Tontilla oli kunnansairaalan rakentamisen aikaan terveystalo, vanha sairaala, synnytysosasto, asuinrakennus ja viisi talousrakennusta, joista osa purettiin. Sairaalan paikalta purettiin Niemelän kivinavetta. Urakkasopimukset allekirjoitettiin syyskuussa 1963. Sairaalan rakensivat jämsänkoskelaiset Aleksi ja Onni Koskinen. Sairaala ja henkilökunnan asuinrakennus valmistuivat muuttokuntoon joulukuuksi 1964, ja terveydenhuollon toiminnot saivat ajanmukaiset tilat. Kuhmoisten kunnansairaala oli Keski-Suomen pienimpiä. Ainoastaan Joutsassa potilaspaikkoja oli vähemmän. Uuden kunnanlääkärin Eino Tuovisen myötä kunnanlääkärin vastaanotto siirtyi sairaalalle vuonna 1964. Yhtä aikaa kunnansairaalaan kanssa valmistunut asuinrakennus tuli olemaan Kuhmoisten kirkonkylän ensimmäinen rivitalo.

Kunnansairaala muuttui vuoden 1972 Kansanterveyslain myötä terveyskeskukseksi. Vuonna 1977 määräaloja ja sairaalarakennusta tuli omistamaan ja hallinnoimaan Jämsän seudun kansanterveystyön kuntainliitto, joka osti kohteen Kuhmoisten kunnalta 1,8 miljoonalla markalla vuonna 1975. Sairaalarakennus sai vuonna 1980 lisäsiiven, johon sijoittui muun muassa Kuhmoisten kunnalliskodin sairasosasto. Laajennus tuli olemaan Kuhmoisten kunnan omistuksessa. 1990-luvun alussa terveysasemaa laajennettiin jälleen pienellä rakennusmassalla ja samalla tehtiin osittainen peruskorjaus. Vuonna 1995 tehtiin koko rakennuksessa peruskorjaus, joka vaikutti enemmän terveysaseman puolella. Terveysaseman tiloja muutettiin jälleen vuonna 2008. Vuonna 2009 rakennukset tulivat jälleen Kuhmoisten kunnan omistukseen.

Historiasta ja muutoksista löytyy tarkemmin tietoa rakennuskohtaisissa tiedoissa.