arkkitehtoninen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Asuinrakennus on Kallialan kylän keskustassa olevassa risteyksessä. Asuin- ja talousrakennus rajautuvat raittiin, muodostaen tärkeän osan vanhaa tiivistä raittiasutusta. Osittain säilynyt rakennus edustaa 1920/30-luvun niukkaa klassismia. Tontti on entinen Köpelin kantatalon tontti.

Tontilla on asuinrakennus (1800-l/laajennus 1935) . Talousrakennus on 1900-l alkupuolelta. Naapuritontilla (11-6) on Kotirannan pihapiiriin liittyvä asuinrakennus, joka kuuluu Kotirannan omistajalle. Asuinrakennus on 1900-luvun alkupuolelta.

Vinkkelinmuotoinen asuinrakennus (n. 7x15 m.) on rakennettu yhtenäiselle betonisokkelille, joka peittää vanhemmat rakenteet. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu peiterimavuorauksella, jossa leveämpi pohjalauta on korvattu kahdella helmiponttilaudalla. Vuorauksen väri on vaaleanvihertävä, listat valkoiset. Ikkunat ovat uusittu ja jäljittelevät vanhoja 8-ruutuisia irtolistalla. Päätykolmioissa ovat uusitut lunetti-ikkunat. Räystäät ovat laudoitetut, satulakatto on katettu konesaumatulla pellillä, jalkarännit. Rakennuksessa on vinkkelin sisämutkassa uusi kuisti.

Talousrakennus on rakennettu nurkkakiville. Rakennuksen keskiosa on hirsirakenteinen, päädyt lautaa. Satulakatto on katettu.

Tontti 5-17 sijaitsee paikalla missä aikaisemmin on ollut Köpelin kantatalon tontti. Vastaavasti samaa pihapiiriä oleva 11-6 on entinen Kampin talon tontti.

Kotirantana tunnetun asuinrakennuksen laajensi herastuomari ja liikemies Frans Sipi vuonna 1935.

Asuinrakennus sijaitsee Kallialan kylän keskustassa, raitin risteyksessä/mutkassa. Puutarhamainen rinne laskee kohti etelää. Pihassa on nurmikenttää, omenapuita, koristepensaita ja pari havupuuta.

Kotirannanraitin varteen sijoittuvan asuinrakennuksen säilymiseen tulisi kiinittää erityistä huomiota. Myös pihapiirin muun rakennuskannan säilyminen olisi suotavaa. Uudisrakentamista vanhalla kylätontilla tulisi yleisesti ottaen välttää. Mahdolllinen uudisrakentaminen tulee sovittaa nykyiseen rakennettuun ympäristöön mittakaavan, värien, materiaalien ja rakennusten sijoittelun suhteen. Rakennusten korjauksissa tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Asuinrakennuksen alkuperäiset rakennusosat tulisi pyrkiä säilyttämään.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Piilonen Juhani, Sastamalan historia 3, Vammala 1997. A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.