Tampere-Pori välinen rautatie rakennettiin 1890-luvulla ja Tyrväässä aseman paikaksi tuli Nuupalan kylä lähellä Vammaskoskea. Vesireitin lisäksi aseman läheltä meni vanha maantie, Vaunutie, joka kehittyi kulkuväyläksi jo keskiajan puolella. Rautatieaseman alueella oli Nuupalan rautakautinen kalmisto ja Nuupalan Jaatsin talo, jotka jäivät vuosina 1894-95 rakennetun aseman rakennusten ja alueen alle. Asema-alueen vanhin rakennuskanta on 1890-luvulta. Täydennysrakentaminen on pääosin 1930- ja 50-luvulta. Parhaiten ovat säilyneet asemarakennuksen ympäristö ja ratapihan länsipää. Rakennuskantaa on purettu 1980- ja 90-luvuilla. Asema-alueeseen kuulunut puisto on säilynyt asemarakennuksen ympäristössä. Rautatieasema veti puoleensa asutus- ja yritystoimintaa. Aseman lähelle sijotuivat myös matkustajia ja jatkoyhteyksiä palvelevia yrityksiä. Hyviä ajan esimerkkejä ovat Liekoranta (1900), joka rakennettiin kievariksi aseman naapuriin. Maantieliikenteen kehitys näkyy myös kahdessa eri tyylisessä huoltamorakennuksessa, jotka rakennettiin 1934 ja 1935.

Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman alueella olevat asemarakennus 1895, kaksi asuinrakennusta 1890-luvulta, asuinrakennus 1942, kaksi talousrakennusta 1890-l, kellarirakennus 1895, varastomakasiini 1930-l, vesitorni 1930, E-liikkeen mylly 1954. Asema-aluetta vastapäätä on Asemakadun varrella on tiivis rakennusryhmä, jossa ovat entinen kievari, edelleen matkustajakotina toimiva, Liekoranta 1900, asuinrakennus 1930-l, huoltoasema 1934, korjaamo 1934. Lisäksi on Shellin funkkistyylinen huoltoasema vuodelta 1935. Aseman rakennettuun ympäristöön kuuluu asemarakennuksen ympäristössä säilynyt puisto, jossa kasvaa suuria puita. Osin arvoalue on hoitamatonta ja rakentamatonta joutomaata.