211404

URJALA

Ääripisteet ja keskipiste

Noin 160 x 80 m

Kohde sijaitsee noin 2,5 kilometriä Urjalan kirkolta kaakkoon. Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven etelärannalla Tarhamäen länsipuolella, Urjalan asemalta Härmänkulmalle johtavan tien pohjoispuolella. Neittenlinnan asuintontille johtavan tien länsipuoli on nyt hakkuuaukeaa. Alueella on melko korkeaa kasvillisuutta, joka estää näkyväisyyttä, alue on kivistä ja metsäkoneet ovat paikoin muokanneet maata. Neittenlinnan asuintontille johtavan tien itäpuolinen alue on vanhaa laidunta ja peltoa. Alueella kasvaa kuitenkin jo melko vanhoja puita, aluskasvillisuus on lähinnä sammalta ja varpuja eikä estä näkyvyyttä niin kuin tien toisella puolella.

Alueen pohjoisosassa on ok-talon pihapiiri ja SE-osassa uusi konekatos.

Vuonna 1947 Hakalan talon työmiehet löysivät aitaa korjatessaan Tarhamäen metsässä rautakautisen hautaraunion. He löysivät useita rautakautisia esineitä, jotka tohtori Eero Aaltonen ja Forssan museon silloinen hoitaja toimittivat kansallismuseoon.

Seuraavana vuonna Ella Kivikoski saapui tarkastamaan paikan, löytäen 4 muutakin hautarauniota. Kivikoski kaivoi raunioista kolme, koska maanomistaja aikoi myydä raunioiden läheisyydestä tontteja asuinkäyttöön. Kivikosken tutkimista röykkiöistä aikaisemmin pengottu osoittautui haudaksi ja yhdestä löytyi runsaasti saviastian paloja ja eläintenluita, sen Kivikoski tulkitsee uhriröykkiöksi. Yhdestä saatiin löytöinä ainoastaan luuesineen teelmä. Tutkituista röykkiöistä yksi ennallistettiin kaivausten jälkeen, tämä sijaitsi lähinnä Neittenlinnan tontille johtavaa tietä.

Hirviluoto tarkisti inventoinnissaan vuonna 1954 alueen ja kartoitti 8 röykkiötä, joista neljästä löytyi koepistosta nokista maata. Hirviluoto luonnehtii kaikkia luonteeltaan rautakautiseksi haudoiksi.

Pohjakallio on vuonna 1983 paikallistanut alueelta varmasti yhden röykkiön, jota epäilee Kivikosken röykkiöksi 5. Hirviluodon paikallistamista kahdeksasta röykkiöstä se saattaa olla röykkiö 1 tai 4. Pohjakallion löytämä röykkiö sijaitsee Neittenlinnan tienhaarasta 30 m länsiluoteeseen, aivan tien reunassa, tähän havaintoon perustuu alueen aikaisempi muinaisjäännösrajaus. Pohjakallio huomauttaa vielä, että metsä- ja aluskasvillisuuden seassa saattaa silti olla lisää röykkiöitä, joista muutamat ovat vain 0,5 m korkeita.

V. 2008 inventoinnin yhteydessä digitoitiin Kivikosken ja Hirviluodon alueista laatimat yleiskartat. Digitoinnin jälkeen voitiin todeta, että kartoilla esitetyt kohteet eivät täysin vastaa sijainniltaan toisiaan. Hirviluodon kohteet ovat lännempänä kuin Kivikosken, siten että Hirviluodon kohteet olisivat enimmäkseen nykyisellä hakkuuaukealla Härmänkulman tien eteläpuolella ja Neittenlinnan tontille johtavan tien länsipuolella, kun taas Kivikosken röykkiöt painottuvat Tarhamäen metsäalueella. Toisaalta molemmat kartat ovat hyvin suurpiirteiset. Inventoinnin kenttähavaintojen, vanhojen karttojen sekä Neittenlinnan talon isännän tietojen pohjalta määriteltiin muinaisjäännösalueen rajaus inventointiraportin yleiskartassa esitetyn mukaiseksi.

V. 2008 kentällä havaittiin neljä selvää röykkiötä.

Röykkiö 1 on todennäköisesti myös Pohjakallion havaitsema röykkiö Neittenlinnan tontille johtavan tien länsipuolella. Röykkiö on hieman epämääräisen oloinen kivikko. Vaikuttaa siltä, että siihen on tullut lisää kiviä myöhemmin.

Röykkiö 2 on ilmeisesti Kivikosken kaivama röykkiö 3. Neittenlinnan isäntä kertoi, että yksi röykkiöistä on jäänyt talolle johtavan tien alle. Tien alla ja molemmin puolin sen vieressä on vielä nähtävillä kiveystä.

Röykkiö 3 sijaitsee Neittenlinnan tontille johtavan tien itäpuolella metsässä. Se on havaitsemistani röykkiöistä selkein, pyöreämuotoinen ja halkaisijaltaan noin 3-3,5 m ja 0,5 m korkeudeltaan. Röykkiö 3 on noin 25-30 m Härmänkulman tieltä pohjoiseen.

Röykkiö 4 sijaitsee myös Neittenlinnan tontillejohtavan tien itäpuolella metsässä röykkiöstä koilliseen. Se on pyöreämuotoinen, halkaisijaltaan noin 1,5 m ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä.

Lisäksi alueella on kiviaidan näköinen kiveys (nro 5 yleiskartassa), joka toisaalta voi olla röykkiökin, tai röykkiöstä on muokattu myöhemmin osa kiviaitaa. Tarhamäen metsässä on ollut vanhojen kertomusten perusteella ainakin osittain kiviaidalla rajattu perunamaa.

Kaiken kaikkiaan alue on muuttunut niin paljon Kivikosken ja Hirviluodon ajoista, että heidän kertomustensa tietoja röykkiöiden sijainneista on vaikea yhdistää nykyiseen maisemaan. He kuvailevat röykkiöiden sijaintia suhteessa Neittenlinnan laitumeen tai perunamaahan, joita ei ole enää 80-luvullakaan ollut olemassa. Neittenlinnan talon isännän mukaan myös alueella tehtyjen hakkuiden aikana metsätyökoneet ovat painaneet raunioiden kiviä pehmeään maahan niin syvälle ettei röykkiötä voi enää nähdä. Isäntä kertoi lisäksi, että myös heidän asuintontillaan on paikoin tullut vastaan nokista maata puutarhatöissä.

Eteläisin röykkiö ja sen itäpuoleinen alue tuhoutuivat konekatoksen rakentamisessa kesällä v. 2012. Tarkastuksessa työmaan pohjois- ja itäpuolelta, maakasoista löytyi rautakautista keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta sekä rakennuspaikan eteläisestä leikkauksesta nokimaaläikkiä.