212409

Parkkuu

Karttarajauksen ja maastohavaintojen perusteella.

noin 0,4 ha

Kohde sijaitsee noin 7 kilometriä Kurun kirkolta etelään Näsijärven ja Jakamajärven välisen kannaksen lounaisrannalla. Ylisen Parkkuukosken mylly sijaitsee puolikilometriä Alisen kosken myllystä ylävirtaan eli lounaaseen. Myllyn kohdalla vesi virtaa kohti luoteessa sijaitsevaa Näsijärveä. Mylly sijaitsee kosken itärannalla kesämökkinä toimivan rakennuksen pihapiirissä. Kosken länsiranta on rehevän kasvillisuuden peitossa. Myllyrakennuksen itäpuolella kohoaa jyrkkä kallio.

Ylämylly oli viiden talon yhteinen lahkomylly. Myllyoikeuden omistajia ovat vieläkin Kastari, Ristaniemi, Laurila, Taipale ja Tienari. Tienarin jakautumisen jälkeen kuudentena osallisena on Leijun tila. Parkkuunkosken ylinen mylly on nykyiselle paikalleen merkittynä 1700-luvulla laaditussa kartassa. Nykyinen mylly on saatettu rakentaa vuonna 1880 (Köykkä & al. 1993: 202). Laurilan maalla sijaitseva mylly sai tullimyllyoikeudet 1870-luvun lopussa. Myllyn jauho- ja ryynikiveä pyöritti 1930-luvulla 23 hevosvoimainen turbiini, jonka lisävoimana oli polttomoottori. Myllyn generaattori tuotti myös sähköä lähitaloihin (Köykkä & al. 1993: 202). Vuonna 1921 Ylämyllyltä vedettiin sähköt koko kylälle.

Myllyn pato on sortunut vuonna 1988, minkä seurauksena vesi tulvii pitkin rakennuksen hirsiseinää. Ylämyllyn padon korjaukseen on haettu lupaa vuonna 2008, koska pato oli rapautunut ja huonossa kunnossa. Lupahakemuksen yhteydessä mainitaan, että betonivalu on jopa 70 vuotta vanhaa. Lisäksi mainitaan, että rakennetta on korjailtu lankuilla ja irtokivillä ja että myllyn kivijalka on syöpynyt ohivirtauksen vaikutuksesta niin paljon, että rakennus on vaarassa kaatua koskeen (Tre ELY A: Pir-2002-y-528-126).

Havaintoja myllyyn liittyvistä rakenteista.

Numerointi hakasulkeissa viittaa kohdetta kuvaavan kartan 7 numerointiin (Luoto 2010: 35).

Myllyrakennus [1]

sijainti: p = 6860 393 ; i = 3326 399

Myllyrakennuksessa on betonisokkeli rakennuksen eteläosassa. Pohjoisosa on rakennettu lohkottujen luonnonkivien päälle. Rakennuksen koillisseinältä on purettu puinen rakennuksen lisäosa. Myllyn sisällä on myllynkoneisto yhä alkuperäisellä paikallaan melko hyvässä kunnossa. Ulos jääneet laitteet ovat olleet säiden armoilla ja ovat melko huonossa kunnossa.

Myllyn luoteisseinällä on energian tuotantoon käytetty turbiini, johon on johdettu vesi kanavaa pitkin. Turbiinin eteläpuolella on kivetty vesikanava. Turbiinia kannatteleva puinen lava saattaa romahtaa minä hetkenä hyvänsä. Myös myllyrakennuksen betoni sokkeli oli kosken puolelta pahoin rapautunut.

Perkauskivikot [2]

sijainti: p = 6860 336 ; i = 3326 393

Kosken länsiranta on melko jyrkkä. Kosken rannoilla, erityisesti myllypadon eteläpuolella, on näkyvissä louhinnan tuloksena syntyneitä kiviä. Louhinta- ja perkauskivikkoa on näkyvissä kosken länsirannalla ilmoitettujen koordinaattien kohdalla. Suurimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin 1 m. Kivissä on noin 3 cm halkaisijaltaan olevia porausjälkiä.

Patorakenteet [3]

sijainti: p = 6860 375; i = 3326 379

Patorakenteet sijaitsevat myllyn lounais- ja eteläpuolella. Rakenteiden avulla kosken vettä on ohjattu myllyn käyttöön.

Valettu patorakenne on noin 1 m korkea.

Uittorännin jäännös [4]

sijainti: p = 6860 424 ; i = 3326 386

Kosken länsirannalla erottuu vanha uittorännin kohta. Kyseessä on noin 2 - 3 metriä leveä lohkareisten kivien täyttämä puuton tai vähäpuinen ura. Uittorännin sijainnin voi hahmottaa padon alapuolelta (pohjoispuolelta) aina myllylammelle saakka. Padon eteläpuolella länsirannan kivikossa erottuu matala uoma myös asuinrakennuksen kohdalla ja sen eteläpuolella. Karttaan 7 uittorännin kohta on merkitty katkoviivalla.

Kallliokaiverrus [5]

sijainti: p = 6860 355; i = 3326 387

Halkaisijaltaan noin 10 cm leveä ympyrä ja vuosiluku 1946 on kaiverrettu rantakallion pintaan patojen lounaispuolelle. Merkintä liittynee vedenpinnan korkeuden mittauksiin.

Metallilenkki [6]

sijainti: p = 6860 412 ; i = 3326 412

Myllyn kaakkoispuolella on jyrkkä kallio, johon on kiinnitettynä noin 0,8 m korkeuteen metallilenkki. Lenkin halkaisija on noin 10 cm. Lenkkiä kerrotaan käytetyn myllylle viljaa tuoneiden hevosten kiinnittämiseen.

Matala uoma [7]

sijainti: p = 6860 392 ; i = 3326 410

Myllyn itäpuolelle on koski kuluttanut matalan uoman. Tämä uoma on myöhemmin kivetty. Uoma ei siis varsinaisesti liity myllyn rakenteisiin.

2

Parkkuun Alamylly