Parkkuun osakaskunta hakee vesilain mukaista lupaa rakentaa Ylöjärven Park-kuun Ylisenkoskeen kalatie ja Alisenkoskeen kalaporras mahdollistamaan vael-luskalan nouseminen Näsijärvestä Jakamajärveen. Kumpaankin koskeen on suunniteltu mm. kutusoraikkoja, kiveyksiä ja asentokiviä sekä muutoksia oleviin patorakenteisiin. Osakaskunta hakee lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lain-voimaiseksi tuloa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemuksen asiakirjoihin ja toteaa suunnitelmasta seuraavaa.

Suunnitelma-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Parkkuun Ylä-Mylly (muinaisjäännösrekisterin nro 1000018698) ja Ala-Mylly (mj.rek.nro 1000018695), jotka ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja elinkeinohistoriallisia jäännöksiä. Kiinteän muinaisjäännöksen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kiellettyä (1, 4 §). Parkkunkoski on maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat koskimiljöö perinteisine elinkeinohistoriallisine rakennuksineen sekä kyläasutukseen kuuluvine rakennuksineen.

Maakuntamuseo on antanut kalataloudellisesta suunnitelmasta aikaisemmin lausunnot DIAR: 95/2009 (10.3.2009) ja DIAR: 302 /2012 (12.7.2012). Jälkimmäinen käsitteli vaarantorjuntatoimenpiteenä rakennettavan padon tekemistä Jakamajärven luusuaan. Kunnostushankkeen johdosta on tehty arkeologinen inventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2010), jossa on tuotettu tietoa historiallisten myllynpaikkojen ominaisuuksista ja arvoista. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty suunnitelmakarttoihin. Suunnitelman tekstiosaa tulee myös sisältyä muinaisjäännösalueen lyhyt kuvaus ja tiedot myllytoiminnan historiasta.

Myllyistä on kirjallisia mainintoja 1500-luvun lopulta lähtien. 1800-luvulla koskessa toimivat Ylä- ja Ala-myllyt, joihin liitettiin 1800-luvun puolivälissä saha. Alamyllyn saha ja mylly olivat toiminnassa 1980-luvulle saakka. Mylly- ja sahatoiminnasta säilyneitä arkeologisoituneita rakenteita ja perkauskivikkoja on juoman varressa ja koskien alueilla useissa kohdissa, mm. betonisia patorakenteita ja myllyn perustuksia. Säilyneet rakenteet ovat eri-ikäisiä ja uomassa sijaitsevat betoniset ja puiset rakenteet ovat peräisin pääosin 1900-luvulta. Kummallakin muinaisjäännösalueella sijaitsee myös historiallista rakennuskantaa, mm. mylly- ja saharakennuksia. Tämän kaltaisessa kohteessa kunnostussuunnitelmassa tulee yhdistää kalataloudelliset, toiminnalliset tavoitteet kulttuurihistoriallisten ja arkeologisten arvojen vaalimiseen.

Alisenkosken alueella suunnitelma käsittää mm. kalaportaiden muodostamisen koskeen sekä vanhan betonipadon rakenteiden uusimisen teräsbetonirakenteeksi. Kalataloudellisen kunnostuksen toimenpiteissä ei saa vahingoittaa Alisenkosken eteläpäässä sijaitsevia kivisillan perustuksia (silta purettu 1960-luvulla). Niin ikään kosken itärannalla säilyneet vanhan lahkomyllyn perustukset tulee säilyttää. Kohteet on merkitty arkeologisen inventoinnin karttaan 6 (s. 20). Koskessa olevia vesikanavia ja rännirakenteita tulee olla uoman alueella kunnostuksen jälkeenkin. Betonipadon rakenteet voidaan tässä tapauksessa uusia teräsbetonirakenteeksi. Sen tulee olla muodoltaan yksinkertainen ja mittasuhteiltaan maltillinen. Rakenne tulee sopeuttaa kosken maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, jonka arvot eivät saa heiketä. Uudesta betonirakenteesta tulee lähettää maakuntamuseoon vielä tarkempi havainnekuva ennen padon uusimista.

Ylisenkoskessa vanha pato korvataan kiinteällä pohjapadolla, joka rakennetaan Jakamajärven luusuaan. Padon osalta museolla ei ole huomautettavaa. Muinaisjäännösalueella koskiuomaan ja sen reunoille voi muotoilla olevasta kiviaineksesta kalatien osia, mutta aikaisempia perkauskivikkoja ja uoman haaroja tulee olla kunnostuksen jälkeenkin selvästi havaittavissa maastossa eri kohdissa. Kunnostustoimenpiteet tulee toteuttaa siten, että uoman itäreunassa sijaitseva Parkkuun Ylämyllyn rakennus ja sen perustukset eivät vahingoitu enempää. Myllyrakennuksen säilyminen edellyttää huoltotoimenpiteitä jatkossakin; tarvittavia ohjeita saa maakuntamuseosta (Tapani Koiranen, p. 040-559 9271). Alueella tulee olla kunnostustoimenpiteiden jälkeenkin historiallisen myllynpaikan tuntu ja monimuotoisia piirteitä.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää liikkumista työkoneilla muinaisjäännösalueella. Liikkuminen on syytä rajoittaa säilytettävien rakenteiden ulkopuolisille alueille. Kunnostustoimenpiteiden alkamisajankohta tulee ilmoittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle, joka tekee maastokatselmukset työn ollessa käynnissä kummankin kosken alueella. Mikäli koskien yhteyteen tulee kalataloudellisen toiminnan johdosta esimerkiksi intormaatiotaulu, siinä on syytä antaa tietoja myös koskimiljöön historiallisista kerrostumista, esimerkiksi arkeologisen inventoinnin raporttia hyödyntäen. Asiaa koskeva päätös tulee lähettää tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.