Pirkkalassa, Pyhäjärven rannalla sijaitsevan Sankilan tilakeskuksen rakennus- ja maisemahistoriainventointi on tehty elokuussa 2010. Inventoinnin teki rakennustutkija Heli Haavisto Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikössä. Työn ohjauksesta vastasi rakennustutkija Hannele Kuitunen.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva Sankilan tilan rakennetusta ympäristöstä ja tilakeskusta ympäröivästä maisemasta. Tutkimuksessa on selvitetty rakennusten historia, muutosvaiheet ja nykyinen ulkoasu sekä määritelty niiden kulttuurihistorialliset arvot. Tutkimuksen kohteena on yksittäisten rakennusten lisäksi ollut Sankilan tilan kokonaisuus; merkittävät maisemalliset tekijät, ympäristön erityispiirteet ja alueen kulttuurihistorialliset arvot.

Pirkanmaan maakuntakaavassa 2006 Sankilan ja Tanilan alue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Sankilan kartanoalue sekä Tanilan ja Toosin kylät muodostavat merkittävän maisemakohteen. Rakennusten ja maiseman arvoista on tutkimuksen yhteydessä tehty arvokartta, joka on liitteenä. Karttaan on merkitty alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat erityispiirteet sekä rakennusten suojelutavoitteet. Rakennukset on määritelty asteikolla 1-3, jossa 1 on erityisen merkittävä rakennus, joka tulee säilyttää, 2 merkittävä rakennus, tulisi säilyttää ja 3 ei omaa erityistä arkkitehtonista tai historiallista arvoa.

Inventointia voidaan käyttää asemakaavan perusselvitysaineistona ja rakennetun ympäristön hoidon lähtötietona sekä perusselvityksenä päätettäessä alueen rakennussuojelun tavoitteista.

Tutkimuksessa on käsitelty Sankilan tilakeskus yhtenä kohteena. Tilalla sijaitsee useita rakennuksia; 1820-luvulta oleva päärakennus, 1887 asuinrakennus ja vuosisadan vaihteessa valmistuneet navetta, talli ja piharakennukset. Rakennusten ja pihapiirin historia, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset arvot on esitelty kohdekuvauksen yhteydessä. Rakennusten materiaalit, esteettiset erityispiirteet ja yksityiskohdat on käsitelty tarkemmin rakennukset-osiossa.

Inventoinnin liitteenä on tutkimuksessa käytettyjä karttoja, valokuvia rakennuksista ja ympäröivästä alueesta, pihapiirin rakennetta selventävä asemapiirros sekä arvokartta rakennusten ja tilan maisemallisista erityispiirteistä. Liitteenä on myös luettelo Sankilan tilan rakennuksista 1900-luvun alussa ja kartta niiden sijainnista. Luettelossa on dokumentoitu nykyään jo puretut rakennukset.

Tutkimuksessa käsitelty Sankilan tilakeskus sijaitsee Pirkkalan kunnassa, Pirkkalan keskustan länsipuolella. Sankilan tilakeskus käsittää rakennusten ja pihapiirin lisäksi laajoja pelto- niitty- ja metsäalueita Pyhäjärven rannalla. Tila näkyy hyvin Pyhäjärven ylittävälle Rajaniemen sillalle, Rajaniemen liittymäalueelle ja tilan eteläpuolitse kulkevalle Anian rantatielle.

Sankilan tilan alue rajautuu pohjoisessa Pyhäjärven Sankilanlahteen. Idässä tilaa reunustaa moottoritie E12 ja sen liittymäalue. Moottoritie johtaa Rajaniemen siltaa pitkin Pyhäjärven ylitse pohjoiseen Nokialle. Kaakossa ja etelässä tila rajautuu perinteiseen Anian rantatiehen, joka jatkuu länteen Pirkkalankylään ja siitä eteenpäin Lempäälään asti. Tutkittavan alueen länsireuna kulkee Vihtamontien kautta Pyhäjärven rantaan. Tutkimusalueen ulkopuolelle on rajattu Sankilan rantatien varressa Pyhäjärven rannalla olevat tontit sekä alueen sisällä sijaitseva Matti Kurikan tila.

Alueeseen liittyviä aiempia selvityksiä on arkkitehti Mikko Knuutin vuonna 1975 tekemä Pirkkalan rakennushistoriallinen tutkielma, jossa on käsitelty Sankilan tilan sen hetkinen rakennuskanta pääpiirteissään. Toinen selvitys, jossa Sankilan tila on esitelty lyhyesti on tutkija Jari Heiskasen tekemä Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 1-2 (2002) yleiskaavaa varten. Tutkimus tehtiin Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikössä ja siinä on käsitelty koko Pirkkalan alueen rakennuskantaa.

Muita lähiseutuun liittyviä tutkimuksia ovat Sankilan ranta-asemakaava-alueen kulttuuriympäristö- ja rakennusinventointi vuodelta 2002, tekijänä Pauliina Tiusanen ja Pirkkalan Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristön selvitys vuodelta 2009, jonka tekijä on tutkija Hanna-Leena Salminen Pirkanmaan maakuntamuseosta. Lisäksi Maarit Riitjoki on tehnyt selvityksen Pirkkalan kunnan keskustan sisääntuloväylien maisemista 2003.

Maiseman historiaa on tarkasteltu karttamateriaalin kautta. Vanhinta kartta-aineistoa edustaa isojakokartta vuodelta 1769. Lähes samalta ajalta, vuosilta 1776-1805 on suurpiirteisempi Kuninkaan kartasto Suomesta. Alueelta on lisäksi olemassa 1800-luvun lopulta oleva venäläinen topografiakartta. Lisäksi karttamateriaalina on käytetty vuoden 1915 Pirkkalan pitäjänkarttaa ja vuodelta 1932 olevaa uusjakokarttaa, jossa Sankilan tila näkyy aktiivisimman toimintansa aikana.

Karttojen lisäksi tutkimuksessa on käytetty lähdekirjallisuutta. Pääasiallinen lähde on ollut Vanhan Pirkkalan historia -teos. Haastatteluaineistoa on saatu Sankilan tilasta erotetulla tontilla asuvalta Matti Kurikalta, joka on asunut ja työskennellyt Sankilassa vuodesta 1960 lähtien. Inventoinnissa on keskitytty rakennusten historian ja maiseman kulttuuriarvojen ja säilyneisyyden kartoitukseen. Rakennukset ja ympäristö on dokumentoitu digikuvaamalla, alueen asemapiirroksella ja rakennuskorteilla.

Sankilan tilan rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemahistoriaselvityksen lisäksi alueesta on tehty arkeologinen inventointi. Inventoinnin teki arkeologi Kirsi Luoto Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikössä syksyllä 2010.

PIRKKALAN HISTORIAA

Pirkkalan asutus on perinteisesti sijoittunut Pyhäjärven rannoille. Arkeologiset löydöt kivi- ja rautakaudelta tukevat arvioita rantavyöhykkeen pitkäaikaisesta asutuksesta. Vanhat ryhmäkylät sijoittuivat lähelle rantaa, usein pienen joen varrelle. Rannoilla ja usein jokien varsilla olevat laaksot raivattiin hitaasti pelloiksi.

1560-luvulla nykyisen Pirkkalan alueella oli kymmenen kylää; Haikka, Naistenmatka, Sorkkala, Sankila, Kataisto, Sikoinen, Pirkkalankylä, Nuoliala, Partola ja Ania. Kylistä suurin oli Pirkkalankylä, jossa oli 19 taloa, kun keskiarvo oli muuten noin neljä. Sankilan kylässä oli tuolloin kolme taloa; Sankila, Salis ja Pussi. Talot sijaitsivat todennäköisesti tiiviisti ryhmäkylässä, jossa kukin talo oli rakennettu umpipihan muotoon pienelle tontille. Kyliä yhdistivät Pyhäjärven vesireittien ja kirkkotien lisäksi polut. Kyliä ympäröivillä pelloilla hallitsi sarkajako ja metsissä yhteisomistus.

1700-luvulla valtiovalta alkoi pitää yhteisomistusta maan talouden ja väkiluvun kehityksen esteenä. Ratkaisua haettiin isojakoasetuksella, jossa maat, pellot ja metsät mitattaisiin ja jaettaisiin veroluvun perusteella taloille. Liikamaa jäisi kruunulle. Pirkkalan kylien maita kartoitti isojakoa varten 1760-ja 1770-luvuilla Daniel Hall.

TIET JA VESIREITIT

Entisen Suur-Pirkkalan eteläpuoli on ollut pohjoisosaa syrjäisemmässä asemassa tiestön suhteen. Messukylän ja Lempäälän väliseltä reitiltä erkani 1500-luvulla Hatanpään kohdalla kirkkotie nykyiseen Pirkkalaan. Sen reitti on kulkenut jokseenkin nykyisen Anian rantatien kohdalla, mutkitellen peltojen laidoilla ja kovapohjaisessa maastossa. Tie kulki Hatanpäästä Partolan, Nuolialan ja Haikan kautta Pirkkalankylään ja sieltä Anian kautta Lempäälään. 1700-luvun loppuun mennessä tie kunnostettiin kärrytieksi (Karttaliite 3). G. Alfthanin Suomen kartassa vuodelta 1862 Hatanpään ja Anian välinen tie on merkitty kyläpoluksi. Suomen matkailijayhdistyksen kartassa vuodelta 1890 määritelmänä on kylätie.

Monissa kohdin vanha päätie on säilyttänyt alkuperäisen, pellonlaitoja ja helppokulkuisia maastokohtia mukailevan linjansa. Se on yhdistänyt Pirkkalan Pyhäjärven rannalla olevat historialliset kyläpaikat toisiinsa. Tien varrella olevasta vanhasta rakennuskannasta on jäljellä enää pieniä osia. Kokonaisia kylämaisemia ei ole säilynyt. Tien säilynyt osa kulkee Sankilan pihapiirin läpi (Karttaliite 1 ja 2).

Alueen silloista käytetyimpiä on ollut Sikojoen ylittävä silta Tanilan kohdalla, Sankilan tilan lähettyvillä. Paikalla kerrotaan olleen Isovihan aikainen venäläinen kiviarkkusilta, jonka jäänteitä on joen reunamilla. Vuoden 1769 Isojakokartassa paikalla näkyy silta (Karttaliite 2). Vuonna 1800 paikalle rakennettiin uusi puusilta. Toinen alueen merkittävä silta sijaitsi Pirkkalan kylässä.

Vuosisatojen ajan alueen tärkeimpiä kulkureittejä olivat Pyhäjärven ylitse kulkevat vesireitit ja talvitiet. Vesireittejä pitkin pääsi hyvin pohjoisessa Ruovedelle saakka. Etelään päin matkattiin Kokemäenjokea pitkin. Talvella alueella kuljettiin karttoihinkin merkittyjä talviteitä Pyhäjärven jäitä pitkin. Talvireittejä kuljettiin Sankilasta mm. Vesilahteen ja Tampereelle. Kirkkomatkat järven yli alkoivat, kun Pirkkalan uusi kirkko valmistui 1838 Pyhäjärven vastarannalle, nykyisen Nokian puolelle. Pyhäjärvellä alkoi höyrylaivaliikenne 1800-luvun puolivälissä.

PIRKKALAN KULTTUURIMAISEMA

Kartta-aineisto nykyisen Pirkkalan alueelta 1700-luvulta 1900-luvun alkuun valaisee alueen asutusvaiheita ja maankäyttöä. Suurin osa Pirkkalankylän, Anian ja Sankilan nykyisistä pelloista on merkitty viljellyksi jo 1700-luvun lopun kartoissa. Sankilan tilan maankäyttö näkyy havainnollisesti alueen Isojakokartassa (Karttaliite 1). Maaseutualue on pysynyt melko samanlaisena vuosisatoja. Suurimmat muutokset alueella ovat tapahtuneet 1900-luvun aikana, kun asutus on lisääntynyt, viljelymenetelmät muuttuneet ja tieverkot lisääntyneet.

Pirkkalan maisemat kokivat merkittävän murroksen 1960-luvulla, kun kunta alkoi kasvaa ja uusia asuinalueita perustettiin. Pirkkalan keskustaan nousi uusia liikerakennuksia ja asuintaloja. Kunnan laajentuessa asuinalueita perustettiin keskustan ulkopuolelle. 1960-luvulla Pirkkalan länsipuolelle perustettiin mm. Kyöstin omakotialue. Naistenlahden rakennuskanta vaihtui vanhasta huvilarakentamisesta tiheämpään asuntorakentamiseen 1960-luvulla. Huovin teollisuusalue perustettiin samalla vuosikymmenellä. 1970-luvulla rakennettiin Turkkiradan teollisuusalue. Sankilan lähiympäristö muuttui merkittävästi, kun Rajasalmen silta valmistui vuonna 1973. Pyhäjärven ylitse avautunut tieyhteys mahdollisti maa-ainesten kuljettamisen Pirkkalan lentokenttätyömaalle ja moottoriliikennetien rakentamisen.

Pirkanmaan maakuntakaavassa Sankilan ja Tanilan alue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristö muodostuu asutun, rakennetun, viljellyn maiseman ja kiinteiden muinaisjäännösten muodostamasta kokonaisuudesta. Kulttuuriympäristöiksi on valittu alueita, joissa on nähtävissä kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus eli se, millä tavoin ihmisten toiminta sekä eri aikakausien tapahtumat ja ilmiöt ovat muokanneet ympäristöä ja ovat ympäristössä havaittavissa.

Sankilan tilalla on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa. Tila sijaitsee keskiajalta peräisin olevalla, edelleen asutulla kylän paikalla. Se on ollut yksi kolmesta nykyisen Pirkkalan alueella sijainneesta kartanosta. Muita kartanoita Pirkkalan alueella olivat Haikka ja Valkiala. Sankilan historiassa 1800-luvulla tärkeä jakso oli lääninrovasti Bohmin ja hänen leskensä aika kartanossa, jolta ajalta on muistona nykyinen tilan päärakennus. Tilan rakennuksissa ja pihapiirissä on edelleen nähtävissä 1900-luvun alun ahkera rakentamiskausi ja elinvoimainen maanviljelyskulttuuri.

Sankilan tilan rakennuksilla on merkittävää rakennushistoriallista arvoa. Tilan arkkitehtonisesti merkittävin rakennus on vuonna 1820 valmistunut päärakennus. Rakennuskannan pääosan muodostavat 1900-luvun alkupuolella rakennetut asuin- ja maatalousrakennukset. Tilalla on säilynyt monipuolinen ja ajan maatalouskulttuuria hyvin ilmentävä rakennusten kokonaisuus. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi työväen asuintalo (1887), navetta, talli, puotirivi, aitta ja maakellari. Pihapiirissä on useita kartanokulttuurille tyypillisiä elementtejä, kuten miespihan kiertävä ajotie, pitkä koivukuja ja istutetut jalopuut.

Sankilan tilaan liittyvien kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen lisäksi kokonaisuuden muodostavat ympäristöarvot. Rakennukset ja ympäristö muodostavat yhtenäisen maisemakokonaisuuden. Ympäristössä on säilynyt vuosisatojen ajan viljelty, avoin peltomaisema. Historia elää alueella asutuksen sijoittumisessa, peltoaukeiden muodossa ja vanhojen teiden linjauksissa.

Merkittävää on alueen sijainti ns. rajapinnalla. Pirkkalan länsipuolella on säilynyt yhtenäinen maaseutu- ja viljelyalue 1500-luvulta saakka. Sankilan tila sijaitsee alueen reunalla, missä Pirkkalan keskustan asutus- ja teollisuusalueet muuttuvat maaseuduksi.