rakennustekninen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Näsikartano on Heikki Dunderin mukaan ensimmäinen Tampereella tehty teräspalkein tuettu asuinkerrostalo eli talo jossa ei ole kantavia seiniä. Palkkirakenne on mahdollistanut sen, että alkuperäisillä asukkailla on ollut mahdollisuuksia vaikuttaa huonejakoon. Tämän vuoksi monet asunnoista ovat yksilöllisiä huoneratkaisuiltaan.

Näsikartano on ensimmäinen asuinkerrostaloyhtiö Onkiniemessä. Aiemmin Onkiniemessä oli lähinnä ollut Haarlan tehtaiden johtoon kuuluvien henkilöiden huviloita ja lähinnä rantaa oli ns. Gyllenbergin huvila. Mitään näistä muista asuintaloista ei enää ole jäljellä. Samanaikaisesti Näsikartanon rakennuttamisen kanssa valmistui naapuritontille (Onkiniemenkatu 5) Haarlan perheelle omakotitalo. Tuo talo toimii nykyään osana Onkiniemikodit-vammaisasuntokeskusta. Naapuritalo on melko samaa tyyliä Näsikartanon kanssa.

Maisemallisesti kiinteistö sijaitsee Paasikiven tien pääväylän varressa. Se kuitenkin näkyy huonosti Rantaväylälle johtuen tien pinnan noususta ja tien ja talojen väliin jäävästä metsäisestä viherkaistasta. Maisemallista merkitystä on näin ollen nykyään vain Onkiniemenkadun puolella, josta avautuu intiimejä näkymiä suojaiselle piha-alueelle. Myös C-talon liiketilan merkitys on alueen kaupunkikuvalle keskeinen.

Tampereen rantaväylän varteen, hieman tienpintaa alemmas sijoittuva kerrostaloalue. Kulku tontille on Onkiniemenkadulta, johon nähden rakennukset sijaitsevat pitkittäin, C ja D -talot Onkiniementien varressa ja A ja B tontin takaosassa portaittain rakennuksen C kanssa. Tontti nousee länsiosastaan. Lähiympäristössä on Suomen Trikoon tehdas ja kerrostaloaluetta. Tontti on vehreä.

Näsikartanolle tyypillistä on ollut hyvät välit asukkaiden välillä ja reipas yhteistoiminta. Taloyhtiön yhteisiä tiloja on saunaosaston lisäksi pesutupa, kerhotila, askartelutila/kankuritupa, ja autonpesuun tarkoitettu autotallipaikka.

Arkkitehtinä oli Veikko Kallio, jonka käsialaa ovat myös 1920-luvulla suunniteltu Pyynikintori 1, Haapasen huvila (Willa MAC) ja Laukonhovi. Rakennushankkeen takana oli mm. Keskisen rakennusliike. Kai Dunder oli yksi tärkeimmistä osakkaista Näsikartanon asunto-osakeyhtiössä. Hänen käyttöönsä tulikin koko C-talon kolmas kerros (nykyään Heikki-poikansa omistuksessa). Mahdollisesti myös rakennuttaja Erkki Keskinen osti taloista asuinosakkeen. Rakennuttaja Erkki Keskisen ja Kai Dunderin yhteistyö jatkui monessa muussakin asiassa. Osittain heidän ansiotaan on, että 1960-luvulla aloitettiin yksityisin voimin Kaukajärven asuntoalueen kaavoitus ja rakennuttaminen.

Viereinen Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas valmistui pääosin samoihin aikoihin, 1953-57. Tehtaan paikalla oli aiemmin panimo.

Näsikartanon rakentamiseen ei ole hankittu valtion tai kunnan tukea. Tontti toki on kaupungilta vuokrattu. Taloyhtiön liikehuoneistoissa on toiminut mm. sekatavarakauppa, kampaamo ja nykyisin suuremman tilan omistaa Tampereen ev.lut seurakunnat (joka tosin on vuokrannut sen hiljattain eteenpäin) ja toisessa tilassa on Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n toimisto.

Taloyhtiössä on asunut mm kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Hans "Hasse" Wind. Asukkaiden joukossa on myös monia tamperelaisia eri alojen vaikuttajia.

Piha on aina ollut hyvinhoidettu. Esimerkiksi vuonna 1979 Tampereen kaupunki myönsi taloyhtiölle kunniakirjan ympäristönhoitokilpailussa. Näsikartanon piha on yksi Tampereen kaupunkikuvallisesti merkittävimmistä kerrostalotonteista mänty- ja tammivaltaisen puustonsa vuoksi.

asemakaava 1987

Anna Holmqvist, asukas