Päivölänkadun ja Kannaksenkadun risteyksessä on säilynyt maisemallisesti erittäin merkittävä 1910-1920-luvuilla rakennettu alue. Alueen lähiympäristö on uudistunut 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla melko voimakkaasti purkamisen ja uudisrakentamisen seurauksena, mikä korostaa arvoalueen merkitystä. Päivölänkadun eteläpään muodostavat nykyisin puurakenteiset portaat, ainakin 1950-60-luvuilla portaat ovat olleet betonista valetut. Kannaksenkadun katulinja on muodostunut 1800-luvun lopulla ja se on toiminut etelärinteen pääliikenneväylänä ennen nykyisen Tahmelan viertotien rakentamista.

Päivölänkadun rinteessä, portaiden molemmin puolin sijaitsee kolme rankorakenteista asuintaloa. Rankorakenne on 1910-20-luvulla ollut rakennustekninen uutuus, joka on yleistynyt Pispalassa hieman tavallista aikaisemmin. Kannaksenkatu 10 ja 12 edustavat tyypillistä työväen omakotitalotyyppistä asuinrakentamista, kun taas Päivölänkatu 15 asuinrakennus on poikkeuksellisen koristeltu, mikä viittaisi keskiluokkaiseen rakennuttajaan. Kannaksenkadun alapuoliseen jyrkkään rinteeseen asettuvat ns. Vuorenmaan valtakunnan neljän entisen vuokratalon kokonaisuus. Rakennukset on rakentanut Benjamin Vuorenmaa. Rinteen jyrkkyydestä johtuen tontilla on runsaasti betoniportaita ja rakennuksissa on erittäin korkeat kivijalat sekä erikoisia sisäänkäyntiratkaisuja.

Kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain erityisestä, pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Katunäkymä tulee säilyttää, myös tiet, muurit, pihojen rakenteet yms. tulisi huomioida. Katulinjaa tai kulkureittejä ei tulisi muuttaa. Katuliittymien ja pihojen pinnoitteena tulisi suosia nurmea ja hiekkaa ja välttää laajoja betonikivilaatoituksia tai asfaltointia. Uudisrakentamista tulisi välttää, mutta jos siihen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan noudattaa mm. olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa.

Tarkennus 2012:

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Aluekokonaisuuden ja sen yksityiskohtien säilyttäminen ymmärrettävänä mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.

Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.

Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.

Muurien, portaiden ja muiden pihojen rakenteiden säilyminen perinteisenä.

Katulinjan, portaiden ja muiden kulkureittien säilyminen.

Katunäkymien säilyminen.

Uudisrakentamisen välttäminen.

Välttämättömän uudisrakentamisen toteuttaminen korostetun tarkkaan lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM, Anu Eerikäinen, 2001-2002.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; alueen kiinteistön omistajien hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Alueen kiinteistön omistajat ja asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan rakennusinventointi 2009.