rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontilla on 1920-luvulla rakennettu mansardikattoinen yksittäispientalotalotyyppinen asuinrakennus, joka on säilyttänyt ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta erinomaisesti ajan puuklassismille tyypilliset tyylipiirteet (päätyihin taittuvat räystäät, jyrkkä mansardikatto, julkisivujen symmetria). Pihan yleisilme on perinteinen ja siellä on joitain rinnepihalle tyypillisiä elementtejä, kuten polkuja, tasanteita ja penkereitä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, muutamia pienehköjä asuntoja puutalossa on yhä hahmotettavissa.

Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Kannaksenkadun ja Päivölänkadun portaiden kulmauksessa. Asuinrakennuksella 001 on maisemallista merkitystä Päivölänkadun portaiden maisemassa.

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun Päivölänkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A8).

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun ja Päivölänkadun portaiden kulmauksessa, Kannaksenkadulta jyrkästi koilliseen nousevassa rinteessä. Katuliittymä tontille on Päivölänkadulta. Tontilla sijaitsevat 1920-30-luvulla rakennettu mansardikattoinen asuinrakennus, vanha piharakennus sekä uudehko autotalli.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta sekä autotallista pihoineen. Tila on ollut nimeltään Mäkinen. Aiempien inventointien mukaan asuinrakennuksen olisivat rakentaneet kirvesmiehet Stefan ja Yrjö Mäkinen vuonna 1921. Samat miehet ovat rakentaneet myös pohjoispuoleisen naapuritalon (Päivölänkatu 15). Kiinteistön omistajan mukaan talo olisi valmistunut vasta 1930-luvulla. Vuoden 1930 tonttikartassa rakennus on kuitenkin jo näkyvissä nykyisen kokoisena. Talossa on ollut kolme erillistä asuntoa. Rakennuksen itäpuolella on vanha osittain rinteen sisään rakennettu piharakennus, jossa on ollut puuvaja. Rakennusta on korjattu 1900-luvun lopulla ja sen päälle on rakennettu terassi. Rakennusta ei ole inventoitu erikseen sen vähäisen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuoksi. Inventoinnin yhteydessä haastatellun kiinteistön omistajan mukaan tontin eteläkulmassa ja lounaisrajalla olisi aiemmin ollut kaksi suurikokoista puurakenteista piharakennusta. Rakennuksia ei ole merkitty 1930 tonttikarttaan eikä niitä näy vanhoissa ilmakuvissa. Tontin länsikulmaan, etelärajalle on rakennettu 1980-luvulla autotalli.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa hyvin säilyneitä 1900-luvun alun rakennuksia. Kaakkois- ja eteläpuolella olevat vanhat rakennukset on 1900-luvun lopulla laajennettu ja peruskorjattu siten, että niitä ei voi tunnistaa vanhoiksi rakennuksiksi.

Tonttia on rajattu valkoiseksi maalatulla pystyrima-aidalla. Jyrkkää rinnettä on pengeretty ueilta kohdin pulterikivi ja betonimuureilla sekä luonnonkiviharkoilla. Piha on pääosin nurmella, polkuja on päällystety betonilaatoilla. Autotalle johtava jyrkkä ajoväylä on päällystetty laajalla betonikiveyksellä. Kasvillisuutena tontilla on luonnonpuita, tuijaa sekä erilaisia pensaita ja kukkaistutuksia. Piha on pääosin perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Rakennuksen 001 kattomuodon, runkomuodon, tyylipiirteiden ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen rakennuksessa 001.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 2.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 157.

- TTKK:n 1970-luvun rakennusinventointi : Jukka Kaukopuro.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja