Pirkkalan emäseurakunnan kirkko valmistui puisena v. 1540 paikkeilla, todennäköisesti nykyisen vanhan kirkon paikalle. Kirkko paloi 1640-luvun puolessa välissä ja uuden kirkon rakentajaksi palkattiin ilmajokelainen Juho Mikonpoika Ilkka. Kirkko palveli pirkkalalaisia aina v. 1858, joskin siinä riitti vuosien varrella korjattavaa. Vuonna 1760-luvun lopulla kirkkoon tehtiin suuri korjaustyö, jossa mm. kirkko purettiin ja alimmat hirret uusittiin. 1700-luvun maisemaa hallitsivat laajat niitty- ja peltoalueet pappilan ja kirkon välissä. Sama viljelymaisema jatkui laajana naapurikylien puolellakin.

Syinä jatkuviin korjauksiin oli työn jälki ja paikka, joka on soinen ja pehmeä. Asutuksen painopiste oli myös siirtynyt. Kun 1800-luvulla puuhattiin uutta kirkkoa, paikaksi tuli Nokian puolen Viikinmäki v. 1829. Ensimmäisen kirkon aikainen Suur-Pirkkala oli vuosisatojen aikana pienentynyt. Lopullinen sysäys uudelle kirkolle Pirkkalassa tuli 1910-luvun lopulla kun nykyistä Pirkkalan kuntaa suunniteltiin. Uuden kirkon suunnitteli Ilmari Launis ja se valmistui 1921.

Pappila sijaitsee kirkon luoteispuolella, Pyhäjärven rannalla. Aikaisemmin se sijaitsi lähempänä rantaa, mutta siirrettiin kirkkoherra Bohmin rakennuttaessa uuden pappilan 1800-luvun alkupuolella. Päärakennus purettiin 1960-luvlla. Kokonaisuudesta on jäljellä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella rakennetut navetta, väentupa, aitta ja pieni työväen asumus. Maiseman peruspiirteet ovat säilyneet vaikkakin rakennuskanta on muuttunut. Kirkon ja pappilan välinen tie ja sitä reunustavat pellot ovat pääosin paikallaan. Kirkon itänaapuriin rakennettu jälleenrakennuskauden tilakeskus on muuttanut maisemaa jonkin verran,myös ranta-alueelle on tullut kesämökkiasutusta.

Pappilan kylän maat muodostuvat kolmesta osasta Pirkkalan länsiosassa. Pyhäjärven ranta-alueella sijaitsevat kirkko, kirkkomaa, pappila ja niitä ympäröivä viljelysmaisema muodostavat yhdessä lähistöllä olevien Pirkkalankylän, Sionkylän, Sankilan ja Tanilan peltoalueiden kanssa historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän alueen, joka on määriteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi vuonna 1993. Pappilan kylän muut osat ovat Savilahden pohjukassa oleva alue, jossa sijaitsee Pappilan entinen torppa, Savilahti sekä Pirkkalankylän kaakkoispuolella pappilaan kuuluva suurehko metsäalue, ns. Valjunmaan sarka ja Isosarka.

Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Isojakokartat, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Kuninkaan kartasto 1776-1805, julk. SKS, Tampere 1989. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julk. B 174, Tampereen seutukaavaliitto, 3 painos, Tampere 1990. Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki 1993.

Kartat: Kuninkaan kartasto 1776-1805. Isojakokartta, 1760-l. Pitäjän kartta 1932, Pirkkalan pitäjä v. 1915.