Tutkimushanke : Pirkkala. Pappilan rantayleiskaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 2009

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Pirkkala
    Nimi:
    Pirkkala. Pappilan rantayleiskaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 2009
    Hankkeen tyyppi:
    Arkeologinen inventointi
    Hankkeen lyhyt kuvaus:
    Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti arkeologisen inventoinnin Pirkkalassa rantaosayleiskaavan muutosalueelle syys-lokakuussa 2009. Pirkkalan kunta on laatimassa alueelle rantaosayleiskaavan muutosta ja tämä kaavoitustyö edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista. Muutosalueen läheisyydessä on useita esihistoriallisia löytöpaikkoja ja lisäksi etukäteen käytettävissä olevan materiaalin perusteella Pirkkalan pappilan paikka on mahdollinen kiinteä muinaisjäännös.

    Inventoinnin esi- ja jälkitöineen teki FM Hanna-Leena Salminen ja työstä vastasi tutkija Ulla Lähdesmäki Pirkanmaan maakuntamuseosta.

    Inventoinnissa löydettiin yksi kiinteä muinaisjäännös ja yksi irtolöytöpaikka. Pirkkalan Pappilan paikka on rauhoitusluokkaan 2 kuuluva kiinteä muinaisjäännös, sen säilyneisyyden ja arvon selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Pihlajaniemestä löydettiin muutamia mahdollisia kvartsi-iskoksia, kohde tulkittiin mahdolliseksi raaka-aineen hankintapaikaksi, koska löydöt tehtiin kiintokallion vierestä, jossa on melko laaja-alainen kvartsisuoni.

    Vastuutaho/vastuuhenkilö:
    Ulla Lähdesmäki
    Hankkeen alkupvm:
    24.09.2009
    Hankkeen loppupvm:
    30.10.2009

Tekstitiedot

  •  
    Johdanto:
    Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti arkeologisen inventoinnin Pirkkalan Pappilan, Uittamon ja Pihlajaniemen alueilla syys-lokakuussa 2009. Pirkkalan kunta on laatimassa alueille ranta-asemaakaavan muutosta ja tämä kaavoitustyö edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista. Inventointialueen läheisyydessä on useita esihistoriallisia löytöpaikkoja, lisäksi etukäteen käytettävissä olevan materiaalin perusteella Pirkkalan vanha pappilan paikka todettiin mahdolliseksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

    Inventoinnin esi- ja jälkitöineen teki FM Hanna-Leena Salminen ja työtä valvoi tutkija Ulla Lähdesmäki Pirkanmaan maakuntamuseosta.

    Hankealue:
    Tutkimusalueiden esittely ja inventointihavainnot alueittain

    Inventointialue sijaitsee noin 600 metriä kaakkoon Pirkkalan vanhalta kirkolta ja noin 2 kilometriä lounaaseen Pyhäjärven yli Pirkkalasta Nokialle menevältä Rajasalmen sillalta.

    Inventoinnissa tutkittiin kolme erillistä aluetta, joihin ollaan laatimassa ranta-asemakaavan muutosta. Eteläisin alue A oli kooltaan noin 500 x 230 metriä. Alueella sijaitsee kolme kesämökkiä. Keskimmäinen alue B on Pirkkalan Pappilan tontti ja se on kooltaan noin 200 x 280 metriä. Tontilla sijaitsee 1800-luvulta peräisin olevia piharakennuksia sekä 1970-luvulla rakennettu leirikeskus. Alue C sijaitsee Pihlajaniementien päässä pappilasta koilliseen. Pihlajaniemi-niminen niemi on kooltaan noin 100 x 145 metriä.

    Tutkimusalueiden rannat ovat pääosin melko kallioisia ja kivisiä, rannoilla näkyy myös selvästi vanha rantapenger. Pyhäjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla noin 2 metriä.

    Alla esitellään alueet tarkemmin sekä lyhyesti kultakin alueelta tehdyt havainnot. Tarkemmat kohdekuvaukset tulevat tämän jälkeen.

    Alue A

    Alue A on pääosin kallioisella mäellä kasvavaa mänty- ja kuusivaltaista metsää, aluskasvillisuutena on runsaasti varpuja ja sammalta. Lähempänä Pyhäjärven rantaa maaperä on tasaisempaa ja tämä alue on ollut peltoa ainakin vielä 1940-luvulla, kuten seuraavan sivun ilmakuvasta nähdään. Nykyisin rannoilla on muutama kesämökki, lisäksi uusia pientaloja on rakennettu Uittamontien varteen. Kallion päältä havaittiin joitakin epämääräisiä kiveyksiä, mutta nämä tulkittiin luonnonmuodostelmiksi. Mitään havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä ei tehty

    Alue B

    Alue B kattaa niin sanotun pappilan tontin ja sen lounaispuoleisen peltoalueen. Pappilan tontilla on 1800/1900-lukujen vaihteesta ja 1970-luvulta peräisin olevia rakennuksia sekä hedelmäpuutarha lähempänä rantaa rakennusten kaakkoispuolella. Pappilan vanha päärakennus purettiin 1960-1970-luvuilla ja tilalle rakennettiin yksikerroksinen tiilinen asuinrakennus, mutta muita moderneja rakennustoimenpiteitä piha-alueella ei ole tehty. Peltoalueella havaintomahdollisuudet olivat melko huonot, koska peltoa ei vielä oltu kynnetty. Karttojen perusteella pellolla nyt selvästi erottuvat kiviset saarekkeet eivät ole vielä 1900-luvun alkupuolella olleet näin selviä, vaan ne ovat muodostuneet vasta viime vuosikymmeninä koneellisten viljelymenetelmien myötä.

    Pieni metsäalue alueen luoteiskärjessä vaikuttaa myös olleen peltoa aikaisemmin, koepistojen perusteella alueen maaperä on savensekaista peltomultaa.

    Edellä esitetyt havainnot tukevat vuoden 1998 inventoinnissa tehtyjä havaintoja. Pelto- ja metsäalueilta ei tehty havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä. Pappilan paikka todettiin inventoinnissa kiinteäksi lain suojaamaksi muinaisjäännökseksi.

    Alue C

    Alue C kattaa Pihlajaniemen. Niemessä on tälle hetkellä seurakunnan omistamia rakennuksia. Alueella erottuu hyvin vanha rantapenger. Rakennusten ympäristöä ja niiden välissä sijaitsevaa leikkikentän aluetta on tasoitettu melko voimakkaasti, lisäksi leikkikentän alueelle on ajettu hiekkaa. Alue on tarkastettu myös vuoden 1998 inventoinnissa, tuolloin niemessä oli käynnissä rakennustöitä ja maata oli kaivettu paikoin, eikä näistä kaivannoista tehty kiinteisiin muinaisjäännöksiin viittaavia löytöjä (Soininen 1998:237).

    Vuoden 2009 inventoinnissa Niemen itäreunalla havaittiin paikoin esiin pistävässä peruskalliossa kvartsisuoni aivan vanhalta rantaviivalta. Tämän viereen kaivetusta koekuopasta löydettiin mahdollisia kvartsi-iskoksia.

    Niemen itäpuolelta Isolammilta Pyhäjärveen kulkevan pienen joen toiselta rannalta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja, joten asutusta alueella on ollut. Lisäksi 1800-luvulla on löydetty muutamia kivikautisia esineitä pappilan pelloilta, kirkon ja pappilan väliseltä alueelta. Nämä on käyty tarkemmin läpi vuoden 1998 inventoinnissa. Havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä ei tässä inventoinnissa kuitenkaan tehty.

    Menetelmät:
    Esitöissä asemoitiin Pappilan tilan kartta 1780-luvulta käyttäen MapInfo-ohjelmaa ja kuvankäsittelyohjelmaa. Kartan asemoinnin perusteella määriteltiin alue, jolla pappila ennen 1800-lukua on sijainnut, tämän perusteella tarkastettiin kyseinen alue. Lisäksi vuoden 1998 inventoinnin raportista kerättiin tieto alueella aikaisemmin suoritetuista arkeologisista tutkimuksista. Kenttätyövaiheessa kaikki inventointialueet tarkastettiin silmämääräisesti kauttaaltaan. Potentiaalisille paikoille tehtiin koekuoppia. Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla ja sanallisesti. Kohteet mitattiin mahdollisuuksien mukaan paikoilleen rullamittojen avulla käyttäen rakennuksia kiintopisteinä, lisäksi kohteille saatiin sijaintitieto GPS-paikantimella (MagellanSporTrak).

    Kohteiden tiedot tallennettiin Pirkanmaan maakuntamuseon YmpäristöSiiri-tietojärjestelmään, mustavalkonegatiivit ja digitaaliset kuvat luetteloitiin Tampereen museoiden KuvaSiiriin, digitaaliset kuvat on myös tallennettuna KuvaSiiriin, mustavalkonegatiiveja säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon arkistosta. Löydöt luetteloitiin Kansallismuseon kokoelmiin, esihistoriallisen kohteen osalta päänumero saatiin Museoviraston arkeologian osastolta ja historiallisen ajan kohteen osalta rakennushistorian osastolta. Alkuperäinen tutkimusraportti on Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa ja kopiot Museoviraston arkeologian osaston ja rakennushistorian osaston arkistoissa.

    Tulokset:
    Inventoinnissa löydettiin yksi kiinteä muinaisjäännös ja yksi irtolöytöpaikka. Pirkkalan Pappilan paikka on rauhoitusluokkaan 2 kuuluva kiinteä muinaisjäännös, sen laajuuden, säilyneisyyden ja arvon selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Pihlajaniemestä löydettiin muutamia mahdollisia kvartsi-iskoksia. Kohde tulkittiin mahdolliseksi raaka-aineen hankintapaikaksi, koska löydöt tehtiin kiintokallion vierestä, jossa on laaja kvartsisuoni.
    Lähteet:
    Painamattomat lähteet

    Soininen, Tuija-Liisa 1998. Pirkkala. Arkeologinen perusinventointi 1998. Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

    Pirkkala Pappila kartta 1780-luku Maanmittaushallituksen arkisto Jyväskylä

    FHK Pf 73 nr 1b vuodelta 1770 Riksarkivet, Ruotsi

    Painetut lähteet

    Saarenheimo, Juhani 1974. Vanhan Pirkkalan historia. Hämeen kirjapaino Oy. Tampere 1974.

    Horsma-aho, Olavi (toim.) 2000. Pitäjäänkertomus Pirkkalan pitäjästä. Kirjoittanut Wilhelm Carlsson. Painettu Huvudstasbladetin kirjapainossa Helsingissä 1869. Uusintapainos ja tutkielma Pirkkala, pirkkalaiset, myytti, tarut ja todellisuus.

    Löydöt:
    KM 2009065: 1-20 (RHO)

    KM 37995: 1-3 (AO)

Kuvat

  • Kohteen kuva

    ilmakuva_mapinfo.jpg

    • Kuvaaja: Tampereen kaupunki
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Ilmakuva tutkimusalueesta. Tutkimusalueet rajattuna punaisella yhtenäisellä viivalla. Ilmakuva v. 1946 Tampereen kaupunki, piirt. Hanna-Leena Salminen


    • Kuvausaika:

Arkeologiset kohteet

  • Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Muinaisjäännös­tunnus Muinaisjäännös­tyyppi Laji Ajoitus
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
      Pappila Pappila
     
      1000017273 asuinpaikat
     
    kiinteä muinaisjäännös historiallinen
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
      Pihlajaniemi Pappila
     
      1000017275 löytöpaikat
     
      esihistoriallinen
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
      Pappilanniemi Pappila
     
      1000016638 löytöpaikat
     
      esihistoriallinen
     

Alueet

  •  
    Kunta
    Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
      Pappila Hallinnollinen alue