rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Kallion hyvin säilyneet pienikokoiset asuinrakennus ja aitta ovat 1800-luvulta. Asuinrakennus on toiminut Rautajoen kartanon työmiesten asuntona. Pihapiiri sijaitsee vanhan valtaväylän varrella.

Kallion pieni pihapiiri muodostuu kahdesta rakennuksesta. Asuinrakennus ja aitta ovat 1800-luvulta

Asuinrakennus on kooltaan noin 4x7 metriä. Mahdollisesti yksinäistupa päätyeteisellä(?). Pitkänurkkainen hirsirakennus on rakennettu nurkkakiville. Runko on vuorattu punamullalla maalatulla peiterimavuorauksella. Nurkkalaudat valkoiset. Ikkunat ovat 1900-luvun alkupuolelta, 6-ruutuiset, vuorilaudat valkoiset ja ylänurkista ristissä. Keltaiseksi maalattu lautaovi, jonka päällä pieni lippa. Rakennuksessa on vuoliaiskatto, joten hirsirunko jatkuu myös päätykolmioissa. Loiva satulakatto katettu betonitiilellä.

Pitkänurkkainen pieni otsallinen aitta on rakennettu nurkkakiville. Eteläpäädyssä on lautarakenteinen osa, jossa on ilmeisesti ulkohuone. Hirsirunko jatkuu osittain myös eteläpäähän. Pohjoispäädyssä on roikkuva sahalaitainen vuoraus päätykolmiossa. Lautaovet, lattia haljaspuolikkaista, kaksi pitempää muodostaa pienen askelman oven alapuolelle. Satulakatto kolmiorimaa ja huopaa. Hirret numeroitu.

Kallio on toiminut Rautajoen kartanon työmiesten asuntona. Sen jälkeen rakennus on ollut vuokralla. Tontti, 0,205 hehtaaria lohkottiin itsenäiseksi vuonna 1985. Nykyinen omistaja osti mökin kesäpaikaksi 1980-luvulla.

Kallion suojaisa pihapiiri on Kallialan koulutien varrella. Rakennuksia suojaa kaikilta suunnilta rehevä puusto. Rakennukset ovat kallioharjanteen päällä. Pihaan tulee vain kapea polku. Rakennusten eteläpuolella on pieni aukea, jolla kasvaa runsaasti vadelmaa. Notkelmassa marjapensaita. Lounaispuolella on Rautajoen tilaan kuulunut asuin- ja talousrakennus 1930-luvulta. Koillispuolella on kallion juurella vanhaa peltoa, johon on istutettu koivua. Tien vastakkaisella puolella on Rautajoen entinen torppa, Koivuranta. Lähistöllä on myös Kallialan koulu ja kaksi 1950- ja 90-luvulla rakennettua omakotitaloa.

Rakennetun ympäristön (asuinrakennus ja aitta), säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää erityistä huomiota ja erityisesti asuinrakennus tulisi säilyttää. Sen korjaus- ja muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja tekniikoita. Vanhat rakennusosat ja kiinteä sisustus tulisi säilyttää. Yleisesti ottaen uudisrakentaminen asuinrakennuksen välittömään läheisyyteen ei ole suositeltavaa. Pihapiirin tiheäksi kasvanutta puustoa ja muuta kasvillisuutta olisi syytä raivata.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.

Heinonen Anna-Liisa, haastattelu elokuussa 2003