rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pikkutalo on rakennettu ilmeisesti vuonna 1920. Rakennus on säilyttänyt pienistä muutoksista huolimatta erinomaisesti alkuperäisen runkomuotonsa, sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat ja -materiaalit, kuten loiva avoräystäinen satulakatto, symmetrinen julkisivujen aukotus, laudoitus- ja listoitustapa, T-malliset ja pieniruutuiset ikkunat sekä pulpettikattoinen kuisti. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset joskin hoitamattomat.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Asuinrakennus on tyypiltään harvinaistunut yhden perheen pikkutalo. Pihapiirissä on säilynyt alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieni asunto puutalossa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Saunasaarenkadun ja Tahmelan viertotien, alueen vilkkaasti liikennöidyn pääkadun, kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Saunasaarenkadun ja Tahmelan viertotien kulmauksessa sijaitseva, loivasti etelään laskeva tontti, jolla 1920 rakennettu pikkutalo.

Alueella on ollut Pispan tilan rantapellot, jotka on palstoitettu asuintonteiksi 1900-luvun alussa. Ilmakuvien ja 1930 asemakartan perusteella tontin asuinrakennus on rakennettu 1920. Sen on aiemman inventoinnin perusteella rakentanut Hermanni ”Kuuro-Virtanen” perheelleen. Virtasen jälkeen rakennuksella on ollut useampia omistajia ja siinä on asunut paljon lyhytaikaisia vuokralaisia. Asuinrakennus on vuokrattuna. Pihan itäreunalla on sijainnut ilmeisesti asuinrakennuksen kanssa samaan aikaan rakennettu suorakaide piharakennus, joka on sittemmin purettu. Tontilla on säilynyt piharakennuksen betoniset perustukset. Tonttirajat ovat säilyneet pääosin muuttumattomina 1930-luvulta.

Välittömässä lähiympäristössä on alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja sekä 1970-2000-lukujen omakotitaloja. Maasto on tasaista ja se laskee loivasti Pyhäjärveen.

Kulku sisäänkäynneille on Saunasaarenkadulta, asuinrakennuksen eteläpuolelta. Ajo pienelle tasatulle autopaikalle on tontin lounaiskulmasta. Saunasaarenkadun puolella on orapihlaja-aita. Piha on villiintynyt ja hoitamaton, mutta siellä on säilynyt perinteistä puutarhakasvillisuutta, kuten perennoja, omenapuita ja sireeniä. Tontilla kasvaa myös koivu, pihlajaa ja runsaasti vaahteroita. Pihan yleisilme, pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 114.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).