Rakennetun ympäristön kohde Yläruhala (Ruhalan kartano)

Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartalla

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Ruovesi
    Kylä:
    Ruhala
    Inventointinumero:
    6. (Ruhala)
    Nimi:
    Yläruhala (Ruhalan kartano)
    Osoite:
    Ruhalantie 444
    Historiallinen tilatyyppi:
    kartano

Tekstitiedot

  •  
    Kuvaus:
    1. Lääni Länsi-Suomi

    2. Kunta Ruovesi

    3. Kohde YLÄRUHALA (RUHALAN KARTANO)

    4. Kylä/rek.nro Ruhala 2:231

    5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

    6. Kohdetyyppi tila

    7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 505 840, 6 871 270

    8. Osoite Ruhalantie, 34600 Ruovesi

    9. Omistaja ja omistajan osoite

    10. RAKENNUKSEN KUVAUS

    Rakennus n:o

    Nyk.käyttö asuinrakennus

    Alkup.käyttö asuinrakennus

    Rak.aika 1939

    Suunnittelija Sigurd Frosterus

    Kerrosluku 2

    Perusta betoni

    Runko tiili

    Kattomuoto auma

    Kate pelti

    Vuoraus rappaus

    Ulkovärit valkoinen

    Kunto hyvä

    Erityispiirteet

    11. RAKENNUSHISTORIA

    Ruhalan rälssitilan synty liittyy Pekkalan kartanon vaiheisiin jo 1500-luvulla, jolloin alueet kuuluivat Vesilahden Kurki-suvulle. Vuonna 1754 sen osti Pekkalan kartanon omistaja P. J. Austrell notaari Christer Carpelanilta. Kartanon kaikki rakennukset tuhoutuivat Suomen sodassa vuosina 1808-09. Vuonna 1820 tai 1822 siirsi P. J. Austrell nuorempi tilan vävylleen, luutnantti Adolf Aminoffille. Siitä saakka tila on ollut Aminoff–suvun hallussa. Yläruhalan tontti halkaistiin Attilan kantatilasta vuonna 1895. Yläruhala on yhdistetty kolmesta eri tilasta ja sen alueet olivat laajimmillaan 1910-luvulla. Myö-hemmin tilasta on sekä 1920-luvulla että 1940-luvulla erotettu yli 40 pientilaa. Yläruhalasta on lohkottu ainakin 70 tilaa, yhteensä noin 1200 hehtaaria.

    Vuodesta 1929 lähtien tilan omisti Gunnar Aminoff. Vuonna 1930 Ruhala oli Ruoveden toiseksi suurin tila, jonka 3 095 hehtaarin pinta-alasta 131 oli peltoa. Gunnar Aminoffin aikana tila oli erikoistunut si-katalouteen. Tilan vuosina 1910 ja 1912 rakennettuja karjasuojia uusittiin vuosina 1936 ja 1963, jolloin niitä sisustettiin uudelleen pääasiassa sikalaksi. Kartanolla oli 1300 m² suuruinen lasinalainen kauppa-puutarha. Nykyisin Gunnar Aminoffin pojan omistamalla tilalla toimii Ruoveden Ratsutalli Oy, jonka käytössä lähes kaikki ulkorakennukset ovat.

    Rakennus 1: Ruhalan kartano muodostettiin 1910-luvulla Pekkalan ulkokartanoksi. Kartanon tiiliraken-teinen, valkoiseksi rapattu päärakennus valmistui vuonna 1939 arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunni-telmien pohjalta. Rakennuksen arkkitehtuurissa on niin funktionalistisia kuin klassistisia piirteitä. Ra-kennusta ympäröi puisto. Kartanon varsinainen talouskeskus sijaitsee päärakennuksen eteläpuolella Tapiontien tuntumassa.

    Kaksikerroksisen rakennuksen pääovi avautuu itään. Rakennuksen eteläpäädyssä on yksikerroksinen veranta, jonka yläpuolella on avoparveke. Verannalta on käynti ulos. Pitkällä länsisivustalla on avove-ranta. Osaa seinustaa kattaa vinokulmainen katos, jonka yläosassa toisen kerroksen tasalla on rauta-kaiteinen parveke. Rakennuksen pohjoispuolella on yksikerroksinen siipirakennus, jossa on mm. au-totalli.

    Kantatie 66:n itäpuolella Pöytäniementien varressa on lisäksi suuri osin auma-, osin satulakattoinen latorakennus, joka kuuluu Ruhalan kartanoon.

    12. LÄHIYMPÄRISTÖ

    Sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Kautun kulttuurimaisemassa. Rakennusta ympäröi puisto. Laaja peltomaisema yhdistää kartanoalueen Kautun kanavaympäristöön. Ruhalan puoleisella rannalla on kotiseutumuseon nuottatalas ja Ruhalan vanha meijeri, joka nykyisin on osa uutta asuinrakennusta.

    13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

    Säilymisedellytykset hyvät. Sijaitsee vireillä olevan kirkonkylän osayleiskaavan laajennus- ja muutos-alueella. Kulttuurihistoriallisesti tai taajamakuvallisesti arvokas sr-2 –kohde, jota ei ole suojeltu raken-nuskaavassa.

    14. LUETTELOINTIPERUSTE

    Kohde on seudullisesti arvokas. Rakennus on hyvin säilynyt ja sen pihapiiri puistoineen ja lehtipuuku-jineen on maisemallisesti merkittävä.

    15. Rakennushistoriallinen

    16. Historiallinen x

    17. Maisemallinen x

    18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

    Maakunnallisesti arvokas

    19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

    Kts. liite

    20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

    Kts. liite

    21. VALOKUVAT

    22. LÄHTEET

    Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan seutukaavoitus. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.

    Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

    Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

    Ruovesi. Kirkonkylän osayleiskaava. Ruoveden kunta. Suunnittelukeskus Oy, Tampereen toimisto 25.11. 1996.

    Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

    Suuri maatilakirja V. Hämeen lääni. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.

    Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

    23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

    24. LIITTEET

    25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

    Nina Rinta-Porkkunen 1.6. 2001

Alueet

  •  
    Kunta
    Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Ruovesi
     
      Ruhala (inventoitu alue) Muu hanke- tai tutkimusalue  

Hankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Ruoveden rakennusinventointi 2001 Ruovesi
     
      Rakennusinventointi
     
    01.01.2001 31.12.2001

Kartta