rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vehkapuntarin kylän kantatalosta Jussilasta halottu osatalo, joka siirtynyt kylätontilta nykyiselle paikalleen 1800-luvun alussa. 1800-1900-luvuilla muodostunut pihapiiri kertoo ajan maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa vanhaksi maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti avoimessa peltomaisemassa.

Ala-Jussila sijaitsee Puntarinraitilta pohjoiseen erkanevan Ala-Jussilantien päässä, peltoaukean laidassa. Hoidetussa puistomaisessa pihapiirissä kasvaa arvokasta vanhaa puustoa, omenapuita, ruusuja, sireeniä ja muita koristepensaita sekä runsaasti perennoja. Tilalla on ollut tuulimylly, josta vielä muistuttaa paikalle jäänyt myllynkivi.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1909), kookas, hirsirunkoinen, uudistettu 1929

2 Riviaitta, hirsi

3 Autotalli (1928)

4 Sauna (1920-30-luku), hirsi

5 Viljamakasiini, sementtitiili

6 Karjasuoja (1916-17), ollut 20 lehmän navetta, 6 hevosen talli, sikala, kanala, maitohuone, karjakeittiö ja rehusäiliö.

7 Riihi

Lisäksi pihapiiriin kuuluu suuri konehalli (1987), perunakellari, muutamia peltosaarekkeissa sijaitsevia latoja.

Jussila on Vehkapuntarin kylän kantatalo, joka on 1796 halottu Yli-Jussilaksi ja Ala-Jussilaksi. Varhaisin kirjallinen maininta talosta on vuoden 1540 maakirjassa. Ala-Jussila siirrettiin isonjaon yhteydessä 1800-luvun alussa nykyiselle paikalleen ahtaasti rakennetusta kyläkeskuksesta nykyisen Ala-Hinkkalan tuntumasta, Uittomiehentien varresta. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Mäkelä 1914, Peltomaa 1922, Mäntylä, Kivelä, Ruissalo 1957.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1799. Kansallisarkisto.

Isojakokartta 1799-1853. Kansallisarkisto.

Kiinteistön omistaja