2. Kunta Ruovesi

3. Alue PAPPILA

4. Kylä/Kaupunginosa Pappila

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Pappilan kylä rajautuu etelässä Mato-ojaan, jonka eteläpuolella on Ritoniemen kylä eli Ruoveden kirkonkylä. Kaakossa naapurina on Storminiemen kylä, pohjoisessa Mustajärven kylään kuuluva Myllykylä. Kylä on laa-ja, mutta tässä inventoinnissa on keskitytty lähinnä Poukanharjun ja Pappilanlahden väliseen alueeseen sekä Pappilankulman ja Ruojärventien alueeseen. Esimerkiksi Parosperä ja Kivistön uudistalo ovat toistaiseksi inventoimatta.

Pappilan eli Ruolahden eli Ruotaipaleen alueelta ei tunneta esihistoriallisia asuinpaikkoja. Koko Ruoveden alue on saattanut olla ilman kiinteää asutusta esihistoriallisen ajan ja se on säilynyt eräalueena pitkälle histo-rialliseen aikaan asti.

Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin keskiajalla vakituisia, jokavuotisia eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät, yksityisessä omistuksessa oleva eräsijansa metsästystä, kalas-tusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten. Ruolahti eli Pappila mainitaan vuosina 1562 ja 1564 Pirk-kalan erämaatalonpoikien luetteloissa, joissa uudisasukkaana oli Perttu Erkinpoika. Vuoden 1589 maantar-kastuskirjan mukaan Ruolahti on Lempäälän erämaata siten, että puolet on kuulunut Halkoilan, puolet Ah-tialan erämaihin. Jälkimmäiselle on vuosien 1547-61 välillä rakennettu Paavali Pyynikin talo, joka joutui myö-hemmin Ruoveden isonpappilan alueeseen. Ruolahdessa on ollut yksi talo vuosina 1570-1700. Pyynikkilän tila jäi autioksi vuonna 1603, minkä jälkeen siitä tuli kirkkoherran virkatalo. Tämän jälkeen Ruolahti kylän ni-menä syrjäytyi vähitellen Pappilanlahden tieltä.

1700-luvun lopulla kylästä tunnetaan pappilan lisäksi neljä uudistaloa, jotka olivat aluksi torppia: Kivistö, Poukka, Kangasmäki ja Vasu. Vuosina 1865-1910 kylän taloluku vaihteli viiden ja kuuden välillä, vuonna 1917 taloja oli kymmenen. Kivistön ja Kangasmäen torppien ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat pappilan renkejä. Poukan uudistalon ensimmäinen tunnettu asukas oli lukkari Follberg. Poukan päärakennus sijaitsee Poukantien itäpuolella. Se on rakennettu 1830-luvulla ja sitä on jatkettu poikittaissiivellä vuonna 1865. Pou-kantien länsipuolella Poukanharjun rinteessä on tilan työväen asuinrakennuksia sekä ulkorakennuksia. Myös tilan 1970-luvulla rakennettu uusi tiilinen päärakennus sijaitsee Poukantien länsipuolella harjun läheisyydessä. Lähes kaikki tilan rakennukset ovat käyttämättömiä, mutta niitä kunnostetaan maisemallisen merkittävyyten-sä vuoksi.

Pyynikkilän pappilaan rakennettiin uusi päärakennus 1830-luvulla. Se paloi vuonna 1976 ja nykyisin pappilan rakennuksista ovat jäljellä väentupa, maitohuone ja aitat, tallit sekä sauna. Entisen puutarhan paikalla Pappi-lanlahden pohjoisrannalla on jäljellä vanhaa puustoa.

Poukan tilasta on erotettu Toivolan, Naapurin ja Lintulan kiinteistöt viimeistään 1920-luvulla. 1800-luvun puo-livälin tienoilla rakennettu Toivola sijaitsee Poukan päärakennuksen kaakkoispuolella, vuonna 1860 valmis-tunut Naapuri sekä 1800-luvun loppupuolella rakennettu Lintula Poukantien länsipuolella Poukanharjun rin-teessä. Nämä neljä kiinteistöä muodostavat seudullisesti arvokkaan aluekokonaisuuden, jonka rakennus-kanta on ajalleen tyypillistä ja kohtalaisen hyvin säilynyttä. Pappilanlahden rannalla Poukantien pohjois-päässä sijaitsee todennäköisesti 1920-luvun alkupuolella rakennettu Ilomäen torppa, joka on lohkottu alun perin Pyynikkilän pappilaan kuuluneista maista vuonna 1927.

Sodan jälkeen vuonna 1945 vahvistettiin maanhankintalaki, jonka avulla haluttiin sopeuttaa maataloudesta toimeentulonsa saanut siirtolaisväestö. Lisäksi haluttiin auttaa sellaista paikallista väestöä, jolla oli siteitä maatalouteen mutta vaikeuksia saada toimeentulonsa sodanjälkeisessä tilanteessa. Pappilankylään perus-tettiin 14 siirtoväen asutustilaa. Muilla kuin karjalaissiirtolaisilla oli Pappilankylässä 20 asutustilaa. Aseveliky-lä sijaitsee kaakossa Poukan kantatilan peltojen ja luoteessa Ilomäen torpan peltojen rajaamalla kapealla alueella Poukantien itäpuolella Pappilanlahden rannalla. 1940-luvulla ja sitä myöhemmin rakennettuja asuin-taloja on myös Poukantien länsipuolella harjun rinteessä sekä Pappilanlahden pohjoispuolella Pappilankul-mantien varrella.

Pappilankylän kulttuurimaisemaa leimaavat Poukantien eteläosassa sijaitseva Poukan, Toivolan, Naapurin ja Lintulan rakennusryhmä, Pappilanlahden länsirannalla oleva asevelikylä sekä pohjoisrannalla olevat pappilan rakennukset. Poukantien varressa rakennukset sijaitsevat suhteellisen tiiviisti sekä sen länsipuolella harjun rinteessä että itäpuolella harjun ja Pappilanlahden välisellä alueella. Pappilanlahden pohjoispuolella rakenta-minen ei ole yhtä tiivistä, rakennuksia on Pappilankulmantien molemmin puolin mutta maisema on osaksi avointa. Asuinrakennusten ikä vaihtelee 1800-luvun puolivälissä rakennetuista 1980- ja 1990-luvuilla raken-nettuihin.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Ilomäki

2. Kuusisto

3. Lintula

4. Naapuri

5. Poukka

6. Pyynikkilä

7. Toivola

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Alueen kulttuurimaiseman arvot säilyvät vain jos maanviljelytoiminta jatkuu eikä peltoja metsitetä.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Pappilan kylään kuuluu valtakunnallisesti merkittävä Pappilanlahden kulttuurimaisema. Poukan, Toivolan, Naapurin ja Lintulan kiinteistöt muodostavat seudullisesti arvokkaan aluekokonaisuuden. Tontit on lohkottu Poukan kantatilan maista viimeistään 1920-luvulla. Rakennukset edustavat ajalleen tyypillistä ja kohtalaisen hyvin säilynyttä rakennusperinnettä. Muu vanha rakennuskanta on lähinnä paikallisesti arvokasta.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Kosonen, Johanna 2001: Siirtokarjalaisten evakkotiet, asuttaminen ja asettuminen Ruovedelle vuosina 1939-1960. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jy-väskylä 1990.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001