2. Kunta Ruovesi

3. Kohde PYYNIKKILÄN PAPPILA

4. Kylä/rek.nro Pappila 12:0

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi pappila

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 502 900, 6 878 060

8. Osoite Pappilanlahdentie 88, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite Ruoveden kunta

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö näyttelytila

Alkup.käyttö renki- /väentupa

Rak.aika 1830-1900?

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus vaaka, yläosassa pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö maitohuone, aitta

Rak.aika 1830-1900?

Suunnittelija

Kerrosluku 1½

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi, vaakalauta

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö talli

Rak.aika 1830-1900?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö sauna

Rak.aika 1830-1900?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus hirsi, yläosassa pystylauta

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Ruoveden pappila mainitaan asiakirjoissa vuonna 1565. Seurakunta hankki sen siten, että pitäjäläiset ostivat kirkkoherranpappilaksi puolet ensimmäisen papin Olavi Sarkin kotitalosta Storminiemestä. Sarkin kuoltua siihen liitettiin naapurina sijainnut, vuonna 1603 autioksi jäänyt Ruolahden eli Pyynikki-län talo. Pappilasta muodostui yksi Ruoveden suurimmista maatiloista, joka isonjaon jälkeen oli pin-ta-alaltaan Ruoveden suurin viljelystila.

Ruoveden toisesta kirkkoherrasta Sigfrid Pietarinpojasta lähtien (1606) seurakunnan kirkkoherrat asuivat Pyynikkilässä vuoteen 1967 saakka. Alkuperäinen pappila paloi 1700-luvun alkuvuosina, mutta rakennettiin pian uudestaan ja korjattiin useaan otteeseen. Kirkkoherra Karl Henrik Bergrothin aikana vuonna 1831 valmistui uusklassinen pappila Engelin oppilaan A. F. Granstedtin piirustusten mukaan. Sen rakensi Ritoniemen talon haltija, kapteeni Erik Gustav af Enehjelm. Talossa oli 14 huonetta, 1930-luvulla sen pohjoispäätyyn rakennettiin kivirakenteinen virasto- ja arkistojatke. Talon länsipuolella rantaan päin oli laaja puutarha.

Vuonna 1967 Pyynikkilä myytiin kartanonomistaja Hans Aminoffille, joka siirsi pappilan hoidon Ami-noff-Säätiölle. Vuonna 1970 säätiö luovutti talon Museovirastolle, jonka tarkoituksena oli avata Pyy-nikkilään pappilamuseo. Korjaustöiden ollessa viimeistelyvaiheessa päärakennus paloi 2.6. 1976. Museovirasto luovutti paikan takaisin kunnalle, jonka hallussa se on ollut 1980-luvulta lähtien. Pihapii-rissä ovat jäljellä väentupa, maitohuone ja aitat, vajat sekä kellari ja sauna. Nykyisen yleisö-wc:n pai-kalla on ollut puurakenteinen navetta, joka on purettu noin 15 vuotta sitten. Kunta on vuonna 1982 rakentanut Pyynikkilään kesäteatterin, joka on Ruoveden teatteriyhdistyksen käytössä.

Rakennus 1: Satulakattoisen rakennuksen pohjoispäässä on satulakattoinen poikkipääty. Rakennuk-sen pääosan sekä poikkipäädyn väliin jää yksikerroksinen pulpettikattoinen umpikuisti. Eteläpäädyssä on yksikerroksinen satulakattoinen umpikuisti. Rakennuksen ikkunat ovat 6-ruutuiset, yläkerran pää-dyissä 4-ruutuiset. Rakennukseen on laitettu lisäeristystä, minkä vuoksi ikkunat ovat jääneet ”kuop-paan”. Eteläpään kuisti sekä rakennuksen päätykolmiot ovat pystylaudoitettuja, muuten rakennus on vaakalaudoitettu. Väentuvassa sisäseinän hirressä on vanhaa tapettikuviota.

Rakennus 2: Länsipäädyssä olevan maitohuoneen lisäksi rakennuksessa on kolme aittaa, joista kes-kimmäinen on ollut jyväaitta. Maitohuoneen edessä rakennuksen pohjoissivustalla on yksikerroksinen pulpettikattoinen umpikuisti, jossa on pariovi.

Rakennus 3: Talli on jakaantunut kolmeen osaan. Jokaiseen huonetilaan johtaa pariovi, jonka yläpuo-lella on useaan pieneen ruutuun jakautunut kapea ikkunarivi. Rakennuksen eteläpäässä olevassa talli-tilassa toimii kesäteatterin kahvio.

Rakennus 4: Saunan pitkällä pohjoissivustalla on satulakattoinen avokuisti, jossa on puukaiteet. Ra-kennus on hirsipinnalla, päätykolmioissa on pystylaudoitus.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Pappilanlahden kulttuurimaisemassa. Alueelta aukeaa näky-mä Pappilanlahdelle, jonka rantaa kohden tontti viettää. Pappila-alueella on yhä vanhaa puustoa enti-sen puutarhan läheisyydessä. Palaneeseen päärakennukseen johtaneen pihatien varrella on kaksiker-roksinen aitta, jonka oven yläpuolella on satulakattoinen katos.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on paikallisesti arvokas. Vaikka päärakennusta ei enää ole, muodostavat jäljellä olevat pappi-lan rakennukset yhtenäisen, kohtalaisen hyvin säilyneen pihapiirin. Sillä on myös maisemallista merki-tystä.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Paikallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Mauranen, Erkki 1995: Ruoveden menneisyyttä. Offset YM, Ruovesi.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

Salme Lehtonen 23.5. 2001

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 23.5. 2001