Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon sekä osallistunut ELY-keskuksen kutsumaan työneuvotteluun 20.2.2020 ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on 24.1.2020 antamassaaan lausunnossa (diar 810/2019) todennut, että nykyinen koulukeskus on tunnistettu osayleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi modernin rakennusperinnön kohteeksi ja että yleiskaavamääräyksen mukaan maankäytön lähtökohtana tulee olla kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttäminen. Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan laajasti kuvannut vuodesta 1968 lähtien rakentuneen, keskeisiltä osiltaan arkkitehtien Pekka Ilveskosken ja Mikko Knuutin suunnittelemien koulurakennusten historiallista, arkkitehtonista ja maisemallista arvoa sekä koko koulu- ja urheilukeskuksen kulttuurihistoriallista merkitystä kerroksellisena, hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä kuvaavana rakennettuna ympäristönä.

Asemakaavan muutoksen tausta-aineistoksi on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Ramboll 31.3.2020). Selvitystä on asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen täydennetty Pirkanmaan modernia koulurakentamista ja maakunnan modernia rakennusperintöä käsittelevillä vertailuosioilla. Selvitystä voidaan täydennysten jälkeen pitää riittävänä lähtötietona suunnittelualueen rakennetun ympäristön arvoista. Selvityksessä todetaan, että "Peruskoulu-uudistuksen myötä kehittymään lähtenyt koulurakentamisen kokonaisuus on osa Pirkkalan kunnan modernia sivistyshistoriaa. --- Koulukeskuksen paikallishistorialliset arvot Pirkkalan kunnan koulutoiminnan kehityksessä ovat ilmeiset. Koulukeskus kuvastaa Pirkkalan sivistyshistorian vaiheita aina peruskoulu-uudistuksesta nykypäivään saakka." Koulukeskuksen arvoiksi on tunnistettu mm. kerroksellinen oppilaitosympäristö eri aikojen tarpeiden mukaan muokkautuneine rakennuksineen, Pekka Ilveskosken alkuperäinen arkkitehtuuri ja sitä täydentävä Mikko Knuutin suunnittelu, graafinen ilme ja rakennusosien kuutiomainen muotoilu ulkoarkkitehtuurin keskeisinä ominaispiirteinä ja ylipäätään rakentamisajalle tunnusomaiset koulurakentamisen piirteet, jotka näkyvät erityisesti tilaohjelmassa ja pyrkimyksessä ajanmukaisiin ja korkeatasoisiin oppimisympäristöihin. Selvityksessä todetaan myös, että "Lukuisten muutosten myötä rakennushistorialliset kerrokset ovat sekoittuneet ja varsinkin vanhimmat piirteet sulautuneet osaksi uudempia. Koulukeskuksen rakennushistorialliset arvot liittyvät koulukeskuksen kerroksellisuuteen, joka muodostuu eri aikoina toteutetuista koulurakennuksista sekä niihin tehdyistä muutoksista."

Selvityksen vertailuosiossa (luku 5.3) todetaan, että "Suhteessa muuhun maakunnan 1960- ja 1970-lukujen koulurakentamiseen Pirkkalan koulukeskus erottuu kerroksellisuutensa myötä." Huomionarvoista on, että Pirkkalassa ei ole Naistenmatkan koulukeskusta lukuun ottamatta muita 1960-1970-lukujen koulurakennuksia. Lisäksi selvityksessä todetaan, että Pekka Ilveskosken suunnittelemista koulurakennuksista ovat Pirkanmaalla jäljellä vain Pirkkalan Naistenmatkan koulu ja Tesomajärven koulu Tampereella. Ilveskoskea pidetään yhtenä pirkanmaalaisen modernin aikakauden keskeisistä suunnittelijoista.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että mikäli Naistenmatkan koulun varhaiset rakennuksen puretaan, se ohentaa merkittävästi kunnan toisen maailmansodan jälkeistä modernia rakennusperintöä. Pirkkalan taajamaosayleiskaavassa huomioiduista (Liite 6, Pirkkalan kulttuuriympäristöt taajamayleiskaava-alueella 30.9.2013) modernin aikakauden kohteista mm. kunnan virastotalo on purettu. Koulurakennusten häviämisen myötä Pirkkalan moderni kerrostuma uhkaa typistyä entisestään, keskittyen lähinnä yksittäisiin pientaloihin.

Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Naistenmatkan koulukeskuksen vanhimpien osien hävittäminen on ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Maakuntamuseo pitää moitittavana, että vanhempia koulurakennuksia säilyttäviä vaihtoehtoja ei ole tutkittu ja yleiskaavan antamat lähtökohdat on täten sivuutettu. Asemakaavahankkeen yhteydessä laadittu selvitysaineisto on kuitenkin tuottanut sellaista tarkennettua tietoa, jonka mukaan koulukeskuksen kerroksellisuus on osin vaikeaselkoista ja ominaispiirteiltään sekoittunutta eivätkä kokonaisuuden rakennustaiteelliset arvot lukuisten muutosvaiheiden myötä enää parhaalla mahdollisella tavalla välity ympäristöstä. Varhaisimpien koulukeskuksen rakennusten purkamista voidaan siten pitää mahdollisena, mutta erittäin valitettavana ja sivistysrakennusten merkitystä kulttuuriympäristössä aliarvostavana toimena, joka heikentää merkittävästi modernin kerrostuman osuutta Pirkkalan rakennusperinnössä.

Asemakaavan tavoitteeksi on asetettu mahdollisimman joustava asemakaava, joka mahdollistaa yhtenäisen urheilu- ja koulukampuksen toteutuksen kuntakeskuksen ytimeen. Maakuntamuseo toistaa aiemmassa lausunnossaan esittämänsä huomautuksen, että väljyys rakentamisen ohjauksessa saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asemakaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ei voida arvioida maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tämä ilmenee kaavaehdotuksen yleispiirteisissä ja alueeltaan laaja-alaisissa kaavamerkinnöissä, jotka ovat osittain ristiriitaisia viiteaineistona käytetyn suunnittelumateriaalin kanssa. Uusi koulurakennus esitetään havainnemateriaalissa  hankesuunnitelmaltaan 2-3-kerroksiseksi, mutta kaavaehdotuksessa laaja koulun piha-alue on kauttaaltaan osoitettu nelikerroksisen rakennusmassan sallivaksi alueeksi. Ristiriita voi johtaa harhaan ja vähintään vaikeuttaa asemakaavan vaikutusten arviointia. Lisäksi liikuntahallin mahdollinen laajennus on kaavaehdotuksessa esitetty ulottuvaksi yleisurheilukentän päälle. Tämä on vastoin ulkoliikuntatilojen tärkeää roolia koulukeskuksen rakennushistoriassa. Myös mainitussa rakennetun ympäristön selvityksessä todetaan, että 1960-70-lukujen koulurakentamiselle oli tunnusomaista urheilukenttien ja urheilutilojen kytkeminen osaksi kouluympäristöjä.

Arvioitaessa kaavaehdotuksessa esitettyä koulutontin käyttöä uudisrakentamisen yhteydessä maakuntamuseo toteaa, että alkuvaiheen koulukokonaisuudelle tyypillinen polveileva muoto ja eri rakennusosiin jakautuva massoittelu on pääosin jätetty huomiotta. Yhteen laajaan rakennusrunkoon keskitetyt tilat laajoine avoimine piha-alueineen luovat tontista massiivisen instituutiorakennuksen viihtyisän ja suojaisan lähikouluympäristön sijaan. Maakuntamuseo pitää suositeltavampana rakennusosien erottelua useampiin massoihin siten, että rakennusten väliin jää suojaisia, selkeästi rajautuvia pihoja, viiteaineistossa esitettyjen vaihtoehtoisten lisärakennuspaikkojen tapaan toteutettuna.

Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kaavaselostuksessa ei myöskään ole riittävällä tavalla tuotu esiin asemakaavan muutoksen vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 9 § ja rakennusasetuksen 25 § edellyttävät ja mihin alueella voimassa olevan yleiskaavamääräyksen kulttuuriympäristön huomioimisesta voidaan katsoa velvoittavan. Kaavaselostuksen mukaan kohteen rakennushistoriallisia arvoja voidaan pitää vähäisinä, mikä ei selvitystiedon valossa pidä paikkaansa. Rakennetun ympäristön selvityksessä tuodaan esiin koulukeskuksen arkkitehtoniset arvot ajalleen tyypillisinä, kohtalaisesti säilyneinä ja osana pirkanmaalaista modernismia sekä tunnettujen arkkitehtien suunnittelua. Maakuntamuseo esittää, että kaavaselostukseen täsmennetään, että hanke vaikuttaa heikentävästi rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin. Lisäksi epäselvä lause "vaikutuksia luovuttamattomiin rakennettuun kulttuuriperintöön ei ole" tulee korjata muotoon "hankkeella on vähintään kohtalaisia vaikutuksia rakennettuun kulttuuriperintöön". Paikallishistorian kannalta koulutoiminnan jatkuminen tontilla on kuitenkin myönteinen tavoite.

Maakuntamuseo esittää, että kaavaehdotusta kehitetään vielä tässä lausunnossa mainituilta osin. Tarkistettu ehdotus selostuksineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon sekä osallistunut ELY-keskuksen kutsumaan työneuvotteluun 20.2.2020 ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on 24.1.2020 antamassaaan lausunnossa (diar 810/2019) todennut, että nykyinen koulukeskus on tunnistettu osayleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi modernin rakennusperinnön kohteeksi ja että yleiskaavamääräyksen mukaan maankäytön lähtökohtana tulee olla kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttäminen. Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan laajasti kuvannut vuodesta 1968 lähtien rakentuneen, keskeisiltä osiltaan arkkitehtien Pekka Ilveskosken ja Mikko Knuutin suunnittelemien koulurakennusten historiallista, arkkitehtonista ja maisemallista arvoa sekä koko koulu- ja urheilukeskuksen kulttuurihistoriallista merkitystä kerroksellisena, hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä kuvaavana rakennettuna ympäristönä.

Asemakaavan muutoksen tausta-aineistoksi on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Ramboll 31.3.2020). Selvitystä on asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen täydennetty Pirkanmaan modernia koulurakentamista ja maakunnan modernia rakennusperintöä käsittelevillä vertailuosioilla. Selvitystä voidaan täydennysten jälkeen pitää riittävänä lähtötietona suunnittelualueen rakennetun ympäristön arvoista. Selvityksessä todetaan, että "Peruskoulu-uudistuksen myötä kehittymään lähtenyt koulurakentamisen kokonaisuus on osa Pirkkalan kunnan modernia sivistyshistoriaa. --- Koulukeskuksen paikallishistorialliset arvot Pirkkalan kunnan koulutoiminnan kehityksessä ovat ilmeiset. Koulukeskus kuvastaa Pirkkalan sivistyshistorian vaiheita aina peruskoulu-uudistuksesta nykypäivään saakka." Koulukeskuksen arvoiksi on tunnistettu mm. kerroksellinen oppilaitosympäristö eri aikojen tarpeiden mukaan muokkautuneine rakennuksineen, Pekka Ilveskosken alkuperäinen arkkitehtuuri ja sitä täydentävä Mikko Knuutin suunnittelu, graafinen ilme ja rakennusosien kuutiomainen muotoilu ulkoarkkitehtuurin keskeisinä ominaispiirteinä ja ylipäätään rakentamisajalle tunnusomaiset koulurakentamisen piirteet, jotka näkyvät erityisesti tilaohjelmassa ja pyrkimyksessä ajanmukaisiin ja korkeatasoisiin oppimisympäristöihin. Selvityksessä todetaan myös, että "Lukuisten muutosten myötä rakennushistorialliset kerrokset ovat sekoittuneet ja varsinkin vanhimmat piirteet sulautuneet osaksi uudempia. Koulukeskuksen rakennushistorialliset arvot liittyvät koulukeskuksen kerroksellisuuteen, joka muodostuu eri aikoina toteutetuista koulurakennuksista sekä niihin tehdyistä muutoksista."

Selvityksen vertailuosiossa (luku 5.3) todetaan, että "Suhteessa muuhun maakunnan 1960- ja 1970-lukujen koulurakentamiseen Pirkkalan koulukeskus erottuu kerroksellisuutensa myötä." Huomionarvoista on, että Pirkkalassa ei ole Naistenmatkan koulukeskusta lukuun ottamatta muita 1960-1970-lukujen koulurakennuksia. Lisäksi selvityksessä todetaan, että Pekka Ilveskosken suunnittelemista koulurakennuksista ovat Pirkanmaalla jäljellä vain Pirkkalan Naistenmatkan koulu ja Tesomajärven koulu Tampereella. Ilveskoskea pidetään yhtenä pirkanmaalaisen modernin aikakauden keskeisistä suunnittelijoista.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että mikäli Naistenmatkan koulun varhaiset rakennuksen puretaan, se ohentaa merkittävästi kunnan toisen maailmansodan jälkeistä modernia rakennusperintöä. Pirkkalan taajamaosayleiskaavassa huomioiduista (Liite 6, Pirkkalan kulttuuriympäristöt taajamayleiskaava-alueella 30.9.2013) modernin aikakauden kohteista mm. kunnan virastotalo on purettu. Koulurakennusten häviämisen myötä Pirkkalan moderni kerrostuma uhkaa typistyä entisestään, keskittyen lähinnä yksittäisiin pientaloihin.

Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Naistenmatkan koulukeskuksen vanhimpien osien hävittäminen on ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Maakuntamuseo pitää moitittavana, että vanhempia koulurakennuksia säilyttäviä vaihtoehtoja ei ole tutkittu ja yleiskaavan antamat lähtökohdat on täten sivuutettu. Asemakaavahankkeen yhteydessä laadittu selvitysaineisto on kuitenkin tuottanut sellaista tarkennettua tietoa, jonka mukaan koulukeskuksen kerroksellisuus on osin vaikeaselkoista ja ominaispiirteiltään sekoittunutta eivätkä kokonaisuuden rakennustaiteelliset arvot lukuisten muutosvaiheiden myötä enää parhaalla mahdollisella tavalla välity ympäristöstä. Varhaisimpien koulukeskuksen rakennusten purkamista voidaan siten pitää mahdollisena, mutta erittäin valitettavana ja sivistysrakennusten merkitystä kulttuuriympäristössä aliarvostavana toimena, joka heikentää merkittävästi modernin kerrostuman osuutta Pirkkalan rakennusperinnössä.

Asemakaavan tavoitteeksi on asetettu mahdollisimman joustava asemakaava, joka mahdollistaa yhtenäisen urheilu- ja koulukampuksen toteutuksen kuntakeskuksen ytimeen. Maakuntamuseo toistaa aiemmassa lausunnossaan esittämänsä huomautuksen, että väljyys rakentamisen ohjauksessa saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asemakaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ei voida arvioida maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tämä ilmenee kaavaehdotuksen yleispiirteisissä ja alueeltaan laaja-alaisissa kaavamerkinnöissä, jotka ovat osittain ristiriitaisia viiteaineistona käytetyn suunnittelumateriaalin kanssa. Uusi koulurakennus esitetään havainnemateriaalissa  hankesuunnitelmaltaan 2-3-kerroksiseksi, mutta kaavaehdotuksessa laaja koulun piha-alue on kauttaaltaan osoitettu nelikerroksisen rakennusmassan sallivaksi alueeksi. Ristiriita voi johtaa harhaan ja vähintään vaikeuttaa asemakaavan vaikutusten arviointia. Lisäksi liikuntahallin mahdollinen laajennus on kaavaehdotuksessa esitetty ulottuvaksi yleisurheilukentän päälle. Tämä on vastoin ulkoliikuntatilojen tärkeää roolia koulukeskuksen rakennushistoriassa. Myös mainitussa rakennetun ympäristön selvityksessä todetaan, että 1960-70-lukujen koulurakentamiselle oli tunnusomaista urheilukenttien ja urheilutilojen kytkeminen osaksi kouluympäristöjä.

Arvioitaessa kaavaehdotuksessa esitettyä koulutontin käyttöä uudisrakentamisen yhteydessä maakuntamuseo toteaa, että alkuvaiheen koulukokonaisuudelle tyypillinen polveileva muoto ja eri rakennusosiin jakautuva massoittelu on pääosin jätetty huomiotta. Yhteen laajaan rakennusrunkoon keskitetyt tilat laajoine avoimine piha-alueineen luovat tontista massiivisen instituutiorakennuksen viihtyisän ja suojaisan lähikouluympäristön sijaan. Maakuntamuseo pitää suositeltavampana rakennusosien erottelua useampiin massoihin siten, että rakennusten väliin jää suojaisia, selkeästi rajautuvia pihoja, viiteaineistossa esitettyjen vaihtoehtoisten lisärakennuspaikkojen tapaan toteutettuna.

Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kaavaselostuksessa ei myöskään ole riittävällä tavalla tuotu esiin asemakaavan muutoksen vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 9 § ja rakennusasetuksen 25 § edellyttävät ja mihin alueella voimassa olevan yleiskaavamääräyksen kulttuuriympäristön huomioimisesta voidaan katsoa velvoittavan. Kaavaselostuksen mukaan kohteen rakennushistoriallisia arvoja voidaan pitää vähäisinä, mikä ei selvitystiedon valossa pidä paikkaansa. Rakennetun ympäristön selvityksessä tuodaan esiin koulukeskuksen arkkitehtoniset arvot ajalleen tyypillisinä, kohtalaisesti säilyneinä ja osana pirkanmaalaista modernismia sekä tunnettujen arkkitehtien suunnittelua. Maakuntamuseo esittää, että kaavaselostukseen täsmennetään, että hanke vaikuttaa heikentävästi rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin. Lisäksi epäselvä lause "vaikutuksia luovuttamattomiin rakennettuun kulttuuriperintöön ei ole" tulee korjata muotoon "hankkeella on vähintään kohtalaisia vaikutuksia rakennettuun kulttuuriperintöön". Paikallishistorian kannalta koulutoiminnan jatkuminen tontilla on kuitenkin myönteinen tavoite.

Maakuntamuseo esittää, että kaavaehdotusta kehitetään vielä tässä lausunnossa mainituilta osin. Tarkistettu ehdotus selostuksineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.